Kuntoutusta viikolla 45
Kuka sanoi ja mitä sanoi? No siis minun mielestä fysioterapiassa keskusteltiin siitä, miten juostakin voisi, mutta parempi olisi testailla jalkaa poluilla, jolloin pohkeeseen ja nilkaaan tulisi monenlaista liikettä. Perjantaina uudella fysioterapiakäynnillä ilmeni, että ilmeisesti siellä poluilla olikin tarkoitus vain kävellä…😬. Joka tapauksessa liike on lääke ja nyt perjantaina fysioterapiakäynnillä sain nilkalle vahvistavia jumppaliikkeitä, joita olen pari päivää väännellyt. Mitään erityistä muutosta tilanteeseen en ole näin lyhyessä ajassa huomannut, mutta ainakaan pahempaan suuntaan nilkan ja pohkeen tilanne ei ole mennyt, joten jatkan jumppaa ja odottelen ihmettä tapahtuvaksi 👌🏻.
Maanantaina kävin testailemassa juoksukävelyä ja lähinnä pyrin pitämään sykkeen peruskestävyysalueella (pk1), jolloin juoksupätkät jäivät varsin lyhyiksi kerrallaan (1:08:10, 8.12 km, avg 131 bpm). Tiistaina ilta meni ensin omissa laulutreeneissä ja sen jälkeen meillä oli kenraaliharjoitus seuraavan viikon konserttia varten, joka vei koko illan, toisinaan harrastukset haittaa urheilua.
Keskiviikkona kävin salilla tekemässä juoksuvalmennuksen uuden salitreenin (55:02, avg 101 bpm), ohjelma oli itse asiassa aika kiva ja haastaa myös juoksun tukilihaksia. Liikkeitä ei ollut kovin montaa enkä laittanut ensimmäisellä kerralla mitenkään suuria painoja, siitä huolimatta olin seuraavana päivänä aikamoisen jäykässä kunnossa… Salilta kävelin rauhallisesti loppuverkkana kotiin (18:57, 1.71 km, avg 111 bpm).
Torstaina juoksukävelin tyttären treenien aikaan palauttavaa hölkyttelyä ympäri treenipaikan läheistä lampea (1:09:52, 7.72 km). Pohkeessa tuntui hieman pientä jäykkyyttä näinkin lyhyessä juoksukävelyssä. Perjantaina oli siis jo mainittu fysioterapia ja illan treeni salilla olikin sitten yläkroppatreeni (1:07:38, avg 99 bpm), koska nilkkaa ja pohjetta oli muokattu jo aikamoisesti tuolla fysioterapiakäynnillä.
Lauantaina juoksuvalmennuksen ohjelmassa olisi ollut vetotreeni, mutta lupasin totella fysioterpauttia ja olla juoksematta seuraavaan fysioterapiakertaan asti ja päivän treeni muuttui sitten auringonlaskun ihaluksi läheisellä vaaralla (1:24:15, 8.19 km, avg 113 bpm) ja lenkin jälkeen tein nilkkatreenin.
Sunnuntaina tein viikon peruskestävyyspitkiksen edelleen kävellen (2:08:37, 12.7 km,avg 118 bpm), olen tehnyt viimeaikoina sunnuntaipitkiksen kävellen, mutta kaipaan kyllä jo kovasti pidempiä juoksulenkkejä. Lenkin päälle jumppasin nilkan alueen jumpan lämpimillä lihaksilla.
Viikon kilometrit olivat 39.9, joista juoksua vaivaiset 15.8 kiometriä. Aikaa liikkumiseen käytin suurin piirtein 8 tuntia 45 minuuttia. Juoksvalmennuksen treenien totuttaminen on mennyt peruskestävyyden ja voimaharjoittelun osalta aivan putkeen, mutta vauhtitreenejä en ole tietenkään voinut tehdä. Onneksi nyt on kuitenkin vasta marraskuu ja nyt on aikakin keskittyä peruskestävyyden vahvistamiseen. Silti odotan jo kovasti, että pääsisin juoksemaan oikein kunnolla ja ilman mitään erityisiä vaivoja, sitä odotellessa jatkan kuntoutumista,
levollista marraskuuta,
– Maijaliisa
Saat näppärästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.