Tällä viikolla olen päässyt aivan kunnolla juoksun makuun, ohjelmasta pongasin tosin, että ensi viikolla onkin sitten määräviikko,joten keräilen tässä sohvalla tätä viikkoa muistellessani jo voimia tulevaa rypistystä varten…

Maanantaista on muotoutunut viikon lepopäivä – Työviikon alkaessa onkin aivan mukava ottaa ensimmäinen päivä urhelussa rennommin ja viettää aikaa perheen kanssa ja tehdä kevyttä palauttavaa venyttelyä (35:06, avg 94 bpm) vaikkapa televisiota katsellen. Tiistain treenit levittäytyvät pitkin iltaa suoritettavaksi, kävin juoksemassa (46:51, 6.01km,avg 133bpm) ennen kokousta ja tein kehonpainotreenin  (40:17,avg 112 bpm) kokouksen jälkeen. Ajatuksena olisi luultavimmin ollut, että lenkki olisi ollut lämmittelyä kehonpainotreenille,mutta tällä viikolla niiden yhteensovittaminen ei niin onnistunut, sainpahan kuitenkin molemmat treenit ujutettua päivään.

Keskiviikkona oli tarkoitus juosta ensin kevyesti 5 kilsaa, sitten vauhtikestävyysalueella 5 kilsaa ja lopun jäähdyttelyksi 3 kilsaa. Lähdin lenkille innoissani,niin innoissani,että jouduin palaamaan kotiin hakemaan unohtuneen ledvalon. Siitä jotenkin hämääntyneenä luulin juosseeni jo tarvittavat viisi kilsaa,vaikka kelloa vilkaistessa aika näytti aivan jotain muuta, aivan liian vähän hitaalle viiden kilometrin juoksulle. GPS teki temput ja olinkin oikeasti juossut himpun reilu kolme kilsaa tuohon ensimmäiseen settiin… Vauhtivitonen meni sitten sykkeitä seuraillessa ja himmaillessa, kun syke meinasi nousta väkisinkin maksimialueella, joten ei siitäkään niin vauhdikasta vitosta tullut. Mitäs siis sitten sanois, tulipahan juostua 🙂 (1:20:26, matka noin 11.33 km, avh 142 bpm).

Torstaina oli vuorossa peruskymppi (1:14:39, 10.02 km, avg 133 bpm). Oli mukava huomata, että vaikkakaan vauhti ei päätä huimannut, syketaso on jo hieman matalampi ja näillä sykkeillä pystyy jopa juoksemaan lähes koko lenkin. Perjantaina ohjelmassa oli ajallisesti viikon pitkis, tällä viikolla sauvakävellen. Olen vähitellen alkanut nauttia näistä rauhallisista sauvakävelylenkeistä ja nyt olisin voinut jatkaa lenkkiä vaikka koko päivän kuunnellen äänikirjaa ja nauttien lumen valosta (2:33:39, 14.96 km, avg 120 bpm).

Lauantaina pääsin helpolla, seitsemän kilometrin juoksulla (50:22, 7.1 km, avg 135 bpm). Ehdin siis hyvin siivoillakin ja laittaa ruokaa… Sunnuntaina otettiin sitten löysäilyä takaisin ja juoksin 15 kilometrin juoksun (1:51:05, 15.03 km, avg 139 bpm). Juoksu tuntui osittain rankalta ja jouduin muutamia kertoja kävelemään, jotta sain pidettyä sykkeen kohtuullisella tasolla. Silti nautin siitä, miten hyvin kehoni toimii ja antaa minun juosta aivan aikuisena, reilu nelikymppisenä, helpostikin tällaisia lenkkejä. On niin hienoa, että voin vielä kehittyä kestävyysjuoksussa. Tällä viikolla etenin jaloillani 66 kilometriä, joista juoksua oli 49.6 kilometriä ja aikaa liikkumiseen käytin 10 tuntia ja 26 minuuttia.

Marraskuu oli poikkeuksellinen kuukausi, harrastin jopa ylimenokautta – lokakuun viimeisen viikon ja marraskuun ensimmäisen viikon hengailin rauhallisen liikunnan parissa. En juossut kahden viikon aikana metriäkään. Luulin, että se olisi todella vaikeaa, mutta itse asiassa keho taisikin olla todella lepoa vailla ja juoksutauko tuntui oikein hyvältä ja tarpeelliselta. Juoksutauosta huolimatta liikuin marraskuussa 218.5 kilometriä, joista juoksua oli 127.4 kilometriä ja yhdessä kävelyn ja sauvakävelyn kanssa kestävyysurheilukilometrejä kertyi 210 kilometriä. Hämmästyttävää tässä on se, että yhtäkkiä marraskuu alkaa olla ohi, lumi tuli, valkeus voitti ja kohta siirrytään jo joulukuuhun!

Vielä viimeistä marraskuun päivää ihmettelemään ja sitten joulukuun jolkotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.