Juoksuopiston polkujuoksuvalmennuksen ensimmäinen viikko – viikolla 2

* Yhteistyössä Juoksuopiston kanssa, juoksuvalmennus saatu blogin kautta.

Aloitin tällä viikolla juoksuvalmennusyhteistyön Juoksuopiston kanssa. Juoksuopiston valmennus on verkkovalmennus, joka on ajasta ja paikasta riippumatonta juoksuvalmennusta. Koska suunnitelmissani on juosta toukokuussa NUTS Karhunkierroksen 34 kilometrin polkujuoksun ja sitten kesällä vuoden yhtenä päätavoitteena NUTS Pallas – Hetta 55 kilometrin polku-ultran, valikoitui valmennuksesta helposti polkujuoksuvalmennus (16 viikkoa). Polkujuoksuohjelmassa on kaksi avainharjoitusta viikossa ja suositeltavia ekstraharjoituksia. Valmennuksessa saa myös ravintosuosituksia suhteutettuna treeneihin ja valmentajan videon, jossa käydään läpi viikon ohjelmaa ja esimerkiksi tekniikkaharjoituksia.

Juoksuopiston tarjonnasta löytyy valmennusohjelmat niin vasta-alkajalle kuin jo enemmän juoksua harrastaneelle, niin maantiejuoksuun kuin polkujuoksuunkin. Valikoimasta löytyy myös henkilökohtainen valmennus, joka mahdollistaa hyvinkin yksilöllisen valmennuksen. Juoksuopiston valmennusvalikoimaan pääset tutustumaan täältä.

582E20FB-2599-4924-8E21-923B23688389.png

Maanantaina tein ensimmäisen avainharjoituksen, joka oli tunnin peruskestävyysjuoksu maastossa (1:08:21, 8.01 km, avg 136 bpm). Talvella maastossa juokseminen on toisinaan todella rankkaa ja nyt kun juoksin osan lenkistä moottorikelkkauralla, juoksu oli välillä kuin juoksuhiekassa olisi juossut. Osa lenkistä meni myös lumisella kävelytiellä, sekin vastasi helposti vaikkapa hiekkatiellä juoksua. Lopetin juoksun tuohon reiluun tuntiin ja kävelin vielä loppuverryttelynä kotiin (13:42, 1.38 km, avg 125 bpm).

BA606F43-31E4-4A37-A3B5-475376528C92.png

Tiistaina tein kotona kotijumpan koko keholle (35:48, avg 109 bpm) ja keskiviikkona oli vuorossa ehdotettu ekstraharjoitus, viiden kilometrin rento juoksu (37:01, 5.16 km, avg 139 bpm). Sykkeen perusteella lenkki ei ollut aivan niin rento kun olisin halunnut, mutta en jaksanut kyttäillä sykkeitä, vaan annoin tuntuman viedä. Illalla tein vielä pilatestreenin juoksun jälkeen kehonhuoltona (35:04, avg 93 bpm).

Torstaina tein lihaskunto- ja kardiotreenin YouTubesta, joka olikin yllättävän rankka (55:01, avg 124 bpm), koska seuraavana päivänä eritysesti pohkeet olivat jumissa pitkiksellä. Perjantaina oli viikon pitkis, ekstraharjoituksena olisi ollut puolentoista tunnin kävely, mutta minun harjoitus ”muuttui” reilun kahden tunnin juoksukävelyksi (2:15:49, 16 km, avg 135 bpm)… Lenkin jälkeen tein vielä lumityöt kotipihassa (49:22, avg 124 bpm), joten sain päälle vielä oikein hyvän loppuverryttelyn. Sitä tarvittiinkin, koska jalat olivat ihmeen jäykät ja jälkeenpäin tajusin, että jalkojen voimattomuus johtuikin juuri tuosta edellisen päivän jumpasta.

9A0403AA-1E04-4D29-B51B-791E45326195.png

Lauantaina kävimme koko perheellä, siivouksen ja miehen lenkin jälkeen, luistelemassa läheisen koulun luistelukentällä (41:18, avg 95 bpm). Nyt kun nuorimmainenkin alkaa pysyä kohtuullisesti pystyssä luistimilla, luistelemassakin voidaan olla pidempään. Lähdin vähän muita aikaisemmin kotia kohti ja kävin vielä lenkille (1:16:12, 10 km, avg 133 bpm).

Sunnuntaina oli vuorossa viikon toinen avainharjoitus, jossa alkuverryttelyn (30 min) jälkeen tehtiin 7 viidenkymmenen metrin vetoa minuutin palautuksilla ja siihen päälle loppuverryttely (20 min). Vedot tuntuivat todella rennoilta ja mukavilta – oli ihanaa vetää kunnon juoksua pitkästä aikaa, sykkeethän siinä tietysti vähän karkaili… :D. Kokonaisuudessan juoksu kesti 58:35 ja matkaa kertyi 7.46 kilometriä keskisykkeellä 141 bpm. 

1C649002-3047-4988-8ED4-2E7E7E07A433.png

Oikein mukava ensimmäinen valmennusviikko siis. Yhteensä liikuntaa tuli 10 tuntia ja 6 minuuttia, kokonaisuudessan kilometrejä kertyi 52 ja juoksua 46.7 kilometriä. Uusi treeniohjelma vähän suitsee treenejä, mutta pidän siitä, että valmennusohjelmassa on avainharjoitukset ja sitten ekstraharjoitukset, jotka ovat suosituksia ja niitä voi muokkailla oman lähtötason ja kunnon mukaan. Harjoitusten aikataulutuksessa ja suunnittelussa pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että avainharjoitukset tulee tehdä levännellä ja palautuneella keholla, tehotreeneissä se tulee jatkossa olemaan harjoitusmäärien lisääntyessä erityisen tärkeää.

Miltä tällainen verkkovalmennus juoksuharjoittelussa kuulostaisi? 

Aurinkoa tulevaan viikkoosi,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – FacebookInstagramTwitterYouTube

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys

Miten sinä ehdit urheilla noin paljon?

Olen kuullut usein otsikon kaltaisen kysymyksen. Miten sinä ehdit juosta niin paljon? Missä välissä te oikein ehditte lenkille? 

No siis… todellisuudessahan noin kymmenen tuntia liikuntaa viikossa, joskus hieman enemmän, usein kuitenkin vähemmän, ei ole paljon. Jos ajatellaan, että aikuinen ihminen olisi hereillä suuri piirtein vaikkapa 07-23, niin valveillaoloaikaa kertyy jopa 16 tuntia päivässä ja viikossa siis 112 tuntia. Tavallisesti työssäkäyvä ihminen viettää tuosta ajasta töissä selvästi vajaat 40 tuntia, joten niin sanottua vapaa-aikaa jää varovaisestikin laskien jopa 70 tuntia. Jos käytän siitä noin kymmenen tuntia liikuntaan, kaikkeen muuhun jää vielä 60 tuntia. Näin laskien liikuntamääräni kuulostaa jopa naurettavan pieneltä. Ja minun kohdalla työn osuus on vain vähän reilu 32 tuntia, joten aikaahan liikkumiseen olisi vaikka kuinka paljon…

9F3344EF-3B2C-434D-98BD-1D2E28CB4E7F.png

Mutta onhan elämässä toki muutakin kuin työ ja liikunta. Esimerkiksi kolme lasta, yhdellä treenit neljä kertaa viikossa, kahdella kerran viikossa, kuljettelua silloin tällöin siis. Ruoanlaittoa, josta pääsen viikolla todella vähällä, koska mies tekee töitä kotona ja tekee todella usein ruuan valmiiksi, jos en ole tehnyt ruokaa viikonloppuna jemmaan. Syödäkin täytyy, peseytyä ja pukeutua, siivotakin voisi joskus… Kaupassa kuluu aikaa yllättävän paljon ja aikaa perheen kanssa yhdessäkin olisi hyvä viettää. Vakaasti väitän silti, että aikaa liikuntaan ja liikkumiseen jää jopa ruhtinaallisesti verrattuna siihenkin, kuinka paljon minä siihen käytän aikaani. Itse ainakin ehdin istuskella sohvalla ja älylaitteiden äärellä aivan liian paljon, vaikka liikkuisinkin viikossa tuon kymmenisen tuntia.

Muutama ajatus siitä, miten me olemme liikuntamme saaneet sopimaan perhearjen yhtälöön:

  • Suunnittelu, suunnittelu, sunnittelu – suunnittelemme siis jokaisen viikon etukäteen mieheni kanssa. Tsekkaamme ja ”synkronoimme” miehen kanssa kalenterimme viikottain. Vinkkejä treeniviikon suunnitteluun, löydät täältä.
  • Säännöllisyys – Oikeastaan joka viikkoa ei edes tarvitse rukkailla kalenteria, kun olemme sopineet miehen kanssa molemmille säännölliset ajat liikunnalle ja ne pysyvät joka viikko samoina. 
  • Käytä hyödyksi odotusajat – Meillä osa lasten treeneistä kestää jopa 1,5 tuntia, joten sinä aikana ehtii tehdä jo oikein hyvän juoksutreenin.
  • Mieti, mikä on tärkeää ja miten voit muuttaa arkeasi, jotta pystyt treenaamaan ”riittävästi”. Meillä Pikku Kakkonen on ollut yksi tärkeä treenien mahdollistaja. Kun lapset olivat pienempiä, jumppasin Pikku Kakkosen ajan, nyt kun he ovat hieman isompia ja onneksi edelleen kyseinen ohjelma usein kelpaa, käytän ajan hyödyksi ja teen juoksutreenin ohjelman aikana. Joillakin työmatkajuoksu tai -pyöräily ovat iso osa peruskestävyystreeniä, minun työni ei sitä ainakaan tällä hetkellä mahdollista. Joudun siirtymään päivän aikana työpisteestä toiseen useita kertoja päivässä ison tavaramäärän kanssa, mutta olen silti miettinyt, pystyisinkö tulevaisuudessa muokkaamaan työolosuhteita niin, että voisin liikkua työmatkat pyöräillen.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että neljän päivän työviikko riittää minulle vallan mainiosti. Taloudellisesti ehkä menetän siinä muutaman killingin, tai lähinnä valtio menettää, mutta elämän laadun ja hyvinvoinnin kannalta positiiviset hyödyt ovat moninkertaiset. Pidän vapaapäivän perjantaisin, jolloin lapsilla on koulua ja eskaria. Hyvin usein vietän tuon koulu-/eskariajan juosten viikon pitkiksen. Silloin en ole pitkiä aikoja pois yhteisestä arjesta. Lauantaisin ehdimme usein molemmat käydä lenkillä ja käydä vielä yhdessäkin perheellä liikkumassa tai viettää muuten aikaa yhdessä.

Tiedän, että olen toisaalta todella etuoikeutetussa asemassa, kun minulla on mahdollisuus itse määrittää työaikani ja tehdä töitä sillä prosenttiosuudella, jonka koen itselleni parhaaksi. Toivoisin todella, että muillakin olisi mahdollisuus tällä tavoin panostaa omaan hyvinvointiinsa ja saada myös sitä aivan omaa aikaa. Olen alkanut myös ajatella, että koko yhteiskunnan näkökulmasta voisi olla järkevää panostaa nelipäiväiseen työviikkoon. Ajattelen, että työteho ainakin joillakin aloilla nousisi ja panostaminen liikuntaan ja hyvinvointiin lisääntyisi tai ainakin selkeästi paremmin mahdollistuisi.

7656E2E6-2C24-4710-89DB-8809728DD185.png

Oletko keksinyt vielä muita tapoja mahdollistaa liikkuvampaa arkea? Kuinka paljon sinun mielestäsi on riittävä ja tarpeellinen määrä liikuntaa viikossa? 

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – FacebookInstagramTwitterYouTube

 

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli