Lomailua viikolla 42

Tämä viikko on ollut Kajaanissa syyslomaviikko. Alkuviikosta olimme edelleen Muoniossa ja keskiviikkona ajelimme Oulun kautta takaisin Kajaaniin. Miten kovasti sielu lepääkään noissa tunturimaisemissa. Välillä sitä unohtaa, miten juurtunut on tuonne Luoteis-Lappiin, mutta kun sinne palaa, tajuaa aina tulevansa kotiin <3. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä enemmän olen alkanut arvostaa ja nauttia Lapin luonnosta. Iso syy siihen on tietysti juoksuharrastukseni, joka on antanut aivan uuden tavan nauttia näistä hillittömän hienoista Lapin maisemista.

Maanantaina kävin polkulenkillä (1:32:39, 10.24 km, avg 126 bpm) vaaramaastossa Ylimuoniossa ja tsuumailin kännykän kameraa upeisiin tunturimaisemiin. Metsässä törmäsin metsuriin, joka huuteli perääni nimellä. Oli hieman hämmentävää, että siellä keskellä metsää minut tunnistettiin heti juoksutamineissakin :). 

BFDE12B3-3CA1-4D05-8CF4-65039E146CCB.png

Tiistaina kävimme Jerisjärven rannalla mökkeilemässä ja nauttimassa sekä järvimaisemasta että ihanasta seurasta. Pelasimme pitkästä aika Skipboa ja esikoinen päätti heti, että nämä kortit on ostettava kotiinkin. Itse olin peliä pelannut viimeksi varmaan viisitoista vuotta sitten. Siihen nähden, aivan kohtuullisesti pelin logiikka oli hallussa.

1287E9BF-7559-4436-B4BC-13D2E0A8F9AD.png

Keskiviikon autossa istumisen jälkeen oli ihana päästä hieman nauttimaan ulkoilmasta lenkkeilen (1:10:23, 8.68 km, avg 130 bpm). Torstai päivä menikin sitten pitkälti pihaa haravoidessa. Lyhyen loman aikana myös orapihlaja-aita oli pitkälti luopunut lehdistään ja pihalla todella riitti haravoimista. Haravoimiseen ja pihan siivoamiseen meni hieman reilu kolme tuntia ja keskisyke tuolta ajalta pyöri satasen pinnassa, peruskestävyystreeniä siis, sitä aivan oikeaa ja aitoa peruskestävyyttä.

56244905-8239-40B5-9351-75A19E8D81F6.png

Perjantaina tein viikon vauhtikestävyysharjoituksen (kokonaisuudessaan 41:36, 6.61 km, avg 146 bpm). Alkulämmittelyn ja loppuverryttelyn väliin vedin neljän kilometrin vauhtitreenin, jonka aikana pyrin pitämään sykkeet vk2-alueella. 77 % ajasta syke olikin juuri toivotulla alueella, keskisykkeen ollessa 161 bpm (vk2 alueen sykkeeni on 157-167 bpm). Kun suurin osa juoksutreeneistä on etäisesti juoksua muistuttavaa jolkottelua tai jopa kävelyä, koska sykkeet pitää saada pysymään peruskestävyysalueella, vauhtitreenit ovat suurta herkkua ja nautintoa! 

Lauantaina oli vuorossa viikon pitkis (2:36:02, 21.1 km, avg 131 bpm).  Mies oli töissä, joten alkulenkistä jätin lapset katsomaan kotiin elokuvaa ja elokuvan jälkeen kävin hakemassa lapset puistoon, kun jatkoin lenkkeilyä. Jotenkin romanttisessa ja idealistisessa mielessäni ajattelin, miten mukavaa on yhdessä nauttia ulkoilusta… Noh, lasten leikki ei puistossa oikein sujunut, olisi tarvittu erotuomaria kiistoissa ja keinuttajaa verkkokeinussa… Se siitä riemullisesta ulkoilusta siis. Lopulta lapset pyöräilivät porukalla, minun juostessa vieressä, muutaman kilometrin, vein sitten lapset kotiin jatkamaan kinastelua ja  kävin vielä pienen hetken revittelemässä loppuvetoja ja purkamassa höyryjä :D. Iltasella tein vielä lyhyen  coretreenin (10:03, avg 113 bpm).

Sunnuntaina tein kevyehkön lenkin, vähän niinkuin eilisen lenkin rasituksen päälle rypästreenimäisenä (1:40:42, 13.37 km, avg 132 bpm). Kummallista oli se, ettei eilisen lenkki tuntunut oikeastaan yhtään missään tänä päivänä eikä tämänkään päivän lenkki tuntunut rasittavalta. Ehkä keho alkaa vähitellen ottaa vastaan paremmin rasitusta, toivottavasti näin.

Tällä viikolla olen saanut juostua pitkästä aikaa aivan kunnolliset kilometrit, juoksua tai juoksun kaltaista etenemistä on tullut 60.1 kilometriä ja kokonaisuudessaan aikaa liikkumiseen ja treenaamiseen olen käyttänyt 11 tuntia ja 19 minuuttia. Oikein mukava ja rentouttava lomaviikko siis takana. Osalla taitaa ensi viikko olla lomaa, oikein ihanaa lomaviikkoa siis tielle! 

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua tai ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – FacebookInstagramTwitterYouTube

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Ultralleko muka?!?

Olen ilmoittautunut vajaan viiden viikon päästä juostavaan Joensuu Night Runiin, joka juostaan 325,336 metrin mondoradalla Joensuu Areenalla. Kilpailu alkaa lauantaina 17.11.2018 illalla kello 20 ja päättyy sunnuntaina klo 08. Juoksua siis 12 tuntia sisäradalla… Tässä vaiheessa jo nekin, jotka ovat edes hieman ymmärtäneet hurahtamistani polkujuoksuun ja maratonia pidempiin matkoihin pudistelevat päätään epätoivoinen ilme kasvoillaan. Kun kerron riemuissani, että vaihtelua juoksuun tuo kolmen tunnin vaihtuva juoksusuunta, hämmentynyt naurunpurskahdus on taattu. 

3EBAB455-564E-431D-A3E1-5BE63BFF86ED.png

No miten ihmeessä sitten itse innostuin ilmoittautumaan kisaan? Voitteko kuvitella, löysin viime vuonna Facen ihmeellisestä maailmasta linkin kyseisen kisan live-seurantaan, ja tuijottelin aivan haltioituneena kamerakuvaa ohi juoksevista kisaajista. Siinä kisaa seuratessani ajattelin, että tuonne minä haluan! Näin jälkeen päin kuulostaa aika mielenkiintoiselta päättelyketjulta polkujuoksijalle, mutta niin siinä vain kävi.

Alan vähitellen tajuta, että en ole ollenkaan valmis tuohon rypistykseen, että en ole ottanut ultrajuoksusta selvää ollenkaan riittävästi enkä ole harjoitellut riittävästi. Nyt on enää mahdoton muuttaa menneisyyttä ja treenejä, mutta tietoa pystyn vielä omaksumaan jonkin verran. Niinpä parin päivän aikana google on laulanut ja löysin pdf-muotoisen Ultrjuoksijan harjoittelu -oppaan. Sitä alan tutkailla tiiviisti. Olen lueskellut aikaisemmin myös legendaarisen Aku Kopakkalan Juokse henkesi edestä -kirjaa, mutta nyt taitaa olla liian myöhäistä alkaa sitä tavailla. Tosin otan sen sitten seuraavaksi lukuun. Olisiko sinulla joku ultrajuoksuopas, jota voisit suositella ultrajuoksu-aloittelijalle? 

4CC13DEB-834D-4D22-9E12-E568AE304A51.png

Ja olenhan minä toki muutaman ultran poluilla juossut ja Ultrajuoksijan harjoittelu -oppaassa todettiin, että sadan kilometrin ultralle riittää maratonharjoittelu… Maratontreenejä olen tehnyt ja tuo sadan kilometrin ylitys 12 tunnilla taitaa olla aika utopistinen tavoite näin ensikertalaiselle sisäratajuksijalle. Joten pienet mahdollisuudet minulla on tuosta koitoksesta selvitä. En tosin ole koskaan treenannut yöllä, miksi siis valitsin yöjuoksun… ei mitään käryä 🙂

Isoin kysymysmerkki tulee olemaan kisan aikainen hiilihydraattien nauttiminen… Olen kohtuullisen huono syömään ja juomaan kisan aikana, mutta näin pitkän kisan aikana hiilihydraatteja pitäisi nauttia jatkuvasti niin, että hiilihydraattivarastot eivät pääsisi kokonaan tyhjenemään. Kos hiilarit loppuvat kesken kisan, niiden tankkaaminen tyhjästä edes hieman täydemmäksi on kuulemani mukaan varsin hankalaa, lähes mahdotonta kisan aikana. Millä olen sitten ajatellut  pitää hiilarit kohdillaan? Säännöllisellä juomisella ja syömisellä (vähintään puolen tunnin välein). Mutta mitä tuo juominen ja syöminen tulee olemaan on vielä hieman auki… hih…

Juoksu/kävelysuhde on myös pidemmillä ultrilla mietittävä tarkkaan. Jo heti alusta alkaen juoksun lomaan täytyy ujuttaa kävelyosuuksia ja matkan aikana nämä kävelyosuudet todennäköisesti kasvavat. Olen itse ajatellut lähteväni kisaan setillä 13 minuuttia juoksua ja 2 minuuttia kävelyä, mutta suhde on vielä tarkkaan mietittävä.

Nyt heitänkin pallon sinulle, osaatko auttaa? Kerro ihmeessä paras vinkkisi ultralle, se mikä auttoi sinua, silloin kun oli se pahin vaihe. Oliko kipu/kylmäsuihkeesta oikeasti apua? Mikä juoksu kävelysuhde toimi sinulle? Mikä hiilari pysyi parhaiten sisällä? Maistuiko kahvi? Laimennettu Cokis – vai pelkästään hiilihapoton versio? 

Ja kerro vielä se, mitä en osaa edes kysyä – auta naista ultralle. Olisiko sinulla avainta tähän ultra-lukkoon? 🙂

AC374617-9EAE-44DB-AE81-EC1FBDA064CE.png

– Maijaliisa 

P.s. Seesteiset kuvat tasapainottakoon tätä epätoivoista tarinointia. 

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua tai ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – FacebookInstagramTwitterYouTube

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli