Tasapainoa treeniin viikolla 34
Treenit kohti Vuokatti Trail Challengen 57 kilometrin polku-ultraa ovat viimeistelyä vaille valmiit. Perheessä jyllää syysflunssa, toivottavasti vältän sen ja selviän vajaan kahden viikon päästä lähtöviivalle. Täytyy ottaa kovat aseet kehiin – C-vitamiiniöverit, sinkki, hunaja ja inkivääri – jokapäiväiseen käyttöön. Tai jos se flunssa on tuloillaan, niin nyt ehtisi vielä sairastaa ja toipuakin. Ikävä kyllä näitä tauteja ja aikatauluja ei voi itse valita, joten kattellaanpa miten tässä käy :).
Viime viikolla taudeista ei ollut tietoakaan ja ilmakin oli vielä ihanan kesäinen. Maanantaina palauttelin ruohonleikkauksella edellisen viikon tiiviistä juoksurypistyksestä (1:51:40, avg 109 bpm).
Tiistain juoksu oli niin sanottu maraton special, jossa juostaan suurin osa lenkistä peruskestävyysalueella (50 min, avg 145 bpm), alle aerobisen kynnyksen, seuraava sykli mennään vauhtikestävyysalueella (20 min, avg 160 bpm) ja viimeinen sykli maksimialueella (10 min, avg 167 bpm). Kokonaisuudessaan lenkin pituudeksi tuli 14.1 km keskisykkeellä 152 bpm. Himpun verran hirveä treeni, mutta tarpeellinen vauhdin kasvattamiseksi maratonilla ja ultrillakin. Loppuverryttelyn tein erillisenä harjoituksena, syke ei silti ehtinyt kauheasti laskea (5:23, 0.81km, avg 148 bpm) :).
Keskiviikko oli lepoa ja torstaina juoksin hieman kevyemmän lenkin, jossa kuitenkin oli mukana vauhdikkaampiakin jaksoja (45:09, 7.58 km, avg 143 bpm).
Perjantaina oli salipäivä, juoksin alkulämmittelyksi juoksumatolla (12:07, 2.02 km, avg 131 bpm) ja salitreeni oli tälläkin viikolla pääasiassa keski- ja ylävartalotreeniä (59:15, avg 119 bpm). Tein tyhmyyksissäni kuitenkin myös uudella pohjekoneella muutaman sarjan ja seuraavan päivän juoksu oli aikamoista tököttelyä…
Lauantaina juoksin tunnin palauttelevan lenkin (1:00:09, 8.51 km, avg 130 bpm), jonka aikana jalat todellakin tuntuivat lyijypainoilta. Vasemman jalan nilkka/akillesjänne on vaivannut minua jo pidemmän aikaa ja sekin ärtyi edellisen päivän pohjetreenistä. Akillesjännevaiva on hieman outo – lenkin alussa nilkka tuntuu jäykältä, mutta vertyy lenkin aikana ja jalalla voi hyvin juosta pidempiäkin lenkkejä. Lenkin jälkeen nilkkaan tulee kuitenkin usein lepokipua. Polkulenkeillä nilkka ei juurikaan vaivaa. Olen juossut lenkkejä eri kengillä ja siitä tuntuu olevan jonkin verran apua.
Sunnuntain polkulenkillä jalat tuntuivat taas omilta ja akillesjännekään ei juuri vaivannut. Tein tavalliseen polkulenkkiin ylämäki-intervalleja, joten sykkeet nousivat selvästi, yllätyksekseni vauhtikin oli polkulenkille oikein mukava (50:05, 8.22 km, avg 148 bpm). Illalla tein vielä keskivartalotreenin (25:18 avg 116 bpm). Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja lisätä jokaviikkoiseen ohjelmaan myös kotona tehtävät lihaskuntotreenit syksyn peruskuntokaudelle.
Kokonaisuudessaan viikon kertyi kilometrejä 43.5, joista juoksua 41.3 kilometriä. Treenitunteja tähän viikkoon tuli seitsemän tuntia ja 29 minuuttia. Erityisen iloinen olen sykealueiden pyramidimuodosta, treeni on kerrankin ollut oikeaoppisesti pääosin peruskuntoa kehittävää, mutta myös vauhtikestävyys on hyvässä suhteessa kokonaisuuteen.
Tästä on hyvä lähteä keventelemään kohti syyskuun Vuokatti Trail Challengea. Viikot töissä hurahtavat vauhdilla, joten kisa on jo aivan nurkan takana, jaiks 😀
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua tai ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä:
