Kurkistus arkeen, tervetuloa kotiini <3

Sain Instagramissa kuvia kodista -haasteen. Yleensä julkaisen instassa juoksuun ja treenaamiseen liittyviä kuvia, mutta lähdin tähän haasteeseen toisen juoksubloggaajan, Poppiksen haastamana. Elämä ja arki on paljon muutakin kuin juoksua, mutta juokseminen ja treenaaminen on se osa-alue, jonka olen halunnut jakaa sekä blogini että instagramtilini kautta julkisesti.

Nyt raotan teille kuitenkin pienesti myös kotiani. Kotini ei todellakaan ole sisustuslehden sivuilta, paljon on sellaista, jonka haluaisin muuttaa ja joka pitäisi remontoida. Talomme on rintamamiestalo, joka on peruskorjattu ja laajennettu 90-luvulla. Tämä tieto kertonee jo paljon tyylisuunnasta, jota kotimme edustaa… En voi sanoa, että kotini parhaalla tahdollakaan ilmaisisi tai toteuttaisi omaa sisustussilmääni, mutta se on kuitenkin oma kotimme ja meille rakas. Näissä julkaisemissani kuvissa esittelen parhaita paloja talostamme, niitä joita erityisesti rakastan kodissamme ja jotka tekevät tästä talosta kodin.

Joten olkaapa hyvä: 

1. Kirjahyllyn rakkaat tavarat; kehto, jonka on tehnyt meille lahjaksi enoni, kun saimme ensimmäisen lapsemme, tupaantuliaislahja Willowtreen kotini -hahmo ja Anni Swanin kootut kertomukset (Ollin oppivuodet, Iiris rukka, Tottisalmen perillinen, Sara ja Sari, jne), jotka olen lapsuudessani lukenut ja jotka keräilin itselleni antikvariaateista ja nettikirppiksiltä. 

IMG_20171117_172727_369.jpg

 

2. Rakkaan edesmenneen äitini ompelurasia, tätä rasiaa ihailin lapsena. Nyt rasia toimii myös minun ompelurasiana, miten jokin esine voikaan tuoda mieleen niin paljon niin rakkaita muistoja <3

IMG_20171118_192314_102.jpg

 

3. Valtavirtasisustusta, viherkasvit on in, erityisesti peikonlehti. Olin ostamassa anopinkieltä, mutta tämä yksilö olikin tarjouksessa joten lähti reppana mukaani. Meillä lapset ovat ahkerampia kasvien hoitajia kuin minä, jospa en tätä tyyppiä saisi hengiltä heti… 

IMG_20171119_191203_129.jpg

 

4. Talomme eteinen sijaitsee ’elintasosiivessä’. Pari vuotta sitten kesällä eteisen seinää pitkin valui vesi, joka tuli katossa olevista rei’istä. Onneksemme mikään paikka ei ollut homehtunut perusteellisesti ja lyhyen kuivatuksen ja remontoinnin jälkeen eteinen oli käyttökelpoinen. Pintaremontti kuitenkin venyi ja venyi… Nyt olen vihdoin tyytyväinen uudistettuun eteiseemme. Jos jossakin, niin eteisessä on pisara tyyliä, josta itse nautin. 

IMG_20171120_134854_477.jpg

 

5. Yksinkertaisesti ehkä maailman paras ja kaunein puunkantoteline.

IMG_20171121_220217_018.jpg

 

6. Kodin taide on pääasiassa lasten tekemää taidetta 😀 Minun mielestä lasten teoksille pitää olla tilaa kodissa, meillä näitä taideteoksia pidetään esillä. Kuvan alalaidassa on tekeillä oleva pahvirobotti, se sattaa puolestaan olla aika lyhytaikainen performanssi…

IMG_20171122_190149_404.jpg

 

7. Yksi kotimme kauneimmista ’esineistä’ on tämä yläkerran makuuhuoneessa oleva pönttöuuni. Kauneutensa lisäksi lämmittää huoneen tehokkaasti muutamalla koivuklapilla.

IMG_20171123_230453_425.jpg

 

Ja vielä yksi bonuskuva blogin lukijoille 🙂

PhotoEditor-1511534300871.jpg

Tätä se arki kuitenkin on pääasiassa ja parhaimmillaan – sohvalla, telkkarista lastenohjelmaa ja kaikki lapset lähellä. Taustalla puhtaat pyykit viikkaamatta, likaiset sukat, jumppamatto ja kaikkea muuta krääsää lattialla… Ei haittaa, nyt nautitaan läheisyydestä ja lämmöstä, joka huokuu pienten ihmisten kehoista ja silmien tuikkeesta.

Ihanaa viikonloppua – nautiskelkaa elämästä ja tehkää ainakin hetki juuri sitä mistä eniten nautitte 🙂 

 

Seuraathan blogini sometilejä 🙂

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen

 

Suhteet Oma elämä Mieli

Kohti valoa!

Talvipäivänseisaukseen on tasan kuukausi. Niin vähän enää. Sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä ja kuljetaan kohti valoa. Ei minulla täällä Kainuussa ole juuri valittamista, lumi luo mukavasti valoa pimeyteen. Toisaalta, on se aika rajua, kun töihin mennessä on hämärää ja kotiin tullessa on hämärää.

Lähinnä pimeys haittaa juoksukuvien ottamista 🙂 Ei juuri maisemakuvia oteta, tai kuvia juoksijasta, kun töiden jälkeen lähden lenkille, ympärillä on pelkkää pimeyttä ja katulamppujen oranssia valoa. Kuun loiste on upea matkaseura, mutta sen kuvaaminen ei onnistu minun lenkkikuvausvälineillä. 

IMG_20171122_213330.jpg

Valoa kohti mennään myös treeneissä. Ilmoittauduin eilen onnistuneesti ensi vuoden heinäkuussa juostavaan NUTS Ylläs Pallas polkujuoksukisaan Pallas-Hetta (55km) matkalle ja treenimotivaatio kohosi taas uusiin lukemiin, vaikka eipä siinä motivaatiossa tähänkään mennessä ole ollut mitään vikaa :D. Olen usein sanonut olevani juoksijana enemmän innokas kuin älykäs ;)… Nyt yritän suitsia itseäni kovasti järkevään ja nousujohteiseen, suunnitelmalliseen juoksutreenaamiseeen. Niitä tuloksia toivon napsivani sitten ensi kesän kisoissa, erityisesti tällä päämatkallani.

IMG_1841.JPG

Kuva: https://nutsyllaspallas.com/

Vaikuttaako pimeys sinun juoksuintoosi? Jos näin on niin muista, kuukauden päästä ollaan jo voiton puolella! 

Seuraathan blogini sometilejä 🙂

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli