Varustepohdintaa ja panikointia, osa 1

Se on kuulkaas niin, että olen aivan noviisi näissä polkujuoksugeimeissä ja nyt se alkaa vähitellen kirkastua minullekin… On aivan eri asia käväistä juoksentelemassa maantiellä puolikas kuin lähteä 53 kilometrin ultramatkalle Karhunkierrokselle, ei tarvitse miettiä eväitä tai erityisen kovasti vaatetusta. Pääasiassa vaatepohdinnat ovat olleet sitä, että mätsäävätkö värit ja tarkeneeko hihattomalla. Jotkut sukatkin on pitänyt jalkaan kiskoa ja kengät ovat mitkä ovat, niillä mennään.

Polkujuoksuharrastus onkin sitten huomattavan paljon haastavampaa varustelun osalta, olen huomannut. Tänään ajattelin pohtia valmiiksi alavartalon vaatetuksen kenkiä myöten ja se taitaa ollakin haastavin osio vaatetuksen osalta. Aivan oma juttunsa on sitten kisan aikana syöminen ja juominen – huoltopaikkoja on niin harvassa, että jos oma energiahuolto ei pelaa, maaliin ei ole kovin hyvät mahdollisuudet selvitä.

Housuiksi olen valinnut 2xu:n kompressiotrikoot, joiden ajattelen olevan hyvä vaihtoehto pitkälle matkalle, koska niiden ”asteittainen kompressio kiihdyttää verenkiertoa ja vähentää lihasväsymystä pitkäaikaisissa suorituksissa”. Tämä jos mikä tulee olemaan pitkäaikainen suoritus! Onneksi pääsin sovittamaan trikoita Oulun Ritaharjun Stadium Outletissa, sillä kokotaulukon mukaan minulle sopivat trikoot olisivat olleet xs- ja s-koon väliltä, mutta sovittamisen jälkeen ostin kuitenkin xxs-kokoiset trikoot.

IMG_20170503_165641.jpg

Sukkavalinta on vielä kesken, ja se riippuu jonkin verran kenkävalinnasta. Joka tapauksessa olen ajatellut laittaa kaksi sukkaa päällekäin; alle joko ohuen juoksusukan tai aivan ohuen alussukan ja päälle hieman paksumman juoksusukan. Kahden sukan menetelmällä pyrin välttämään hiertymät ja rakot. Kaksi sukkaa hiertää keskenään toisiaan vasten eikä sukka siten pääse hiertämään ihoa. Toinen jalkahoito-toimenpide, jonka olen kuullut, on se, että jalkoja kannattaa alkaa pehmentää rasvalla päivittäin noin pari viikkoa ennen kisoja. Näin jalkoja hoidetaan ennaltaehkäisevästi kuulemma ultra- ja vuorijuoksupiireissä. 

Gaiterit tai ilmeisesti gaitersit eli säärystimet, ovat suojat jotka estävät lian ja lumen menemisen kenkään. Olen näitä aikaisemmin harkinnut ja nyt sain useammalta polkujuoksijalta vahvan suosituksen hankkia ne, joten laitoin saman tien tilausta menemään… värivalikoimaa ei ollut, joten jouduin tilamaan itselleni violetit gaitersit… (ei yhtään lempiväri, mutta pakko selvitä…)

IMG_1136.JPG

Ja sitten ne kengät… Polkujuoksukenkiä on joka lähtöön ja joka alustalle omansa. Yritäppä siinä sitten valita oikea kenkä; kovalle liukkaalle kalliolle on omansa ja pehmeälle metsäpoluille omansa, mutaiselle maastolle omansa… Jos pohdit yleisesti kenkävalintaa poluille, niin tästä linkistä voi olla hyötyä.  Minä olin jo melkein päättänyt ostaessani Inov-8 Roclite 295:t (turkoosit nauhat), että niillä juoksen tämän Nuts Karhunkierroksen. Kengät olivat kuitenkin muutaman testijuoksun jälkeenkin epäsopivat ja aloin olla aivan varma, että Inov-8 Roclite 280 on kenkäni ensimmäisellä ultrallani. Kunnes keskustelin erään konkarin kanssa ja hän sanoi, että lähtee näissä olosuhteissa kyseiselle matkalle ehdottomasti nastakengillä… Taidan siis ottaa Kuusamoon mukaan sekä Salomonin Spikecrossit että Inovin kengät – näillä näkymin nastari taitaa kuitenkin olla varmempi valinta.

PhotoEditor-1493755396462.jpg

Nyt sitten odotellaan innolla gaiterseja saapuvaksi ja jatketaan panikointia ja varustepohdintaa ylävartalon vaatetuksen, reppuun tarvittavien varusteiden ja syömisten ja juomisten osalta… Onhan siinä vielä syytä panikointiin ja pohdintaan :o)

Vinkkejä ja vihjeitä otetaan kiitollisuudella vastaan 🙂 Saitko pohdinnastani vinkkejä omaan varustautumiseesi?

P.S. Ilmo Vaarojen maratonille (42.5km) on vetämässä 😀 

Seuraa: blogit.fibloglovin’FacebookInstagram

Hyvinvointi Liikunta

Huippu huhtikuu ja mä vaan juoksen

Huhtikuu meni juostessa ja kyllähän minä juoksinkin 🙂 

Juoksukilometrejä kuukaudessa kertyi 244.9, harmillisesti sata metriä vaille pyöreitä ;). Kalenteriin kertyi myös kotijumppaa, salia, muutama hiihtokilometri ja vähän pyöräilyäkin. Suunnittelin kirjoittavani analyysiä harjoituksista, keskiarvokilometreistä, sykealueista, keskivauhdeista, vieläkin liiallisesta vauhtikestävyyden määrästä treeneissä,  ja niin edelleen… mutta sitten aloinkin pohtia, kuka sellaista jaksaisi lukea? Vaikka itse nautin taulukoista ja omien käyrien ja käppyröiden seuraamisesta, niin toisten ei tarvitse olla niistä kiinnostuneita. Eikä niistä muille ole edes erityistä hyötyä, koska esim. sykerajat on asetettu minun henkilökohtaisen kuntotasoni mukaisesti.

Aloin myös miettiä, miksi ylipäänsä kirjoittelen tätä blogia ja sitten se kirkastui! Minähän haluan kertoa blogissani juoksun riemusta ja siitä nautinnosta ja ilosta, jota saan harrastuksestani. Voi olla ettei statistiikka ja tilastot viestitä kaikille noita tunteita 😉

PhotoEditor-1493648202471.jpg

Tällä hetkellä juoksu tosiaankin kulkee, olen ollut terveenä oikeastaan lähes koko alkuvuoden yhtä pientä flunssaa lukuun ottamatta, ja olen vähitellen oppinut myös harjoittelemaan järkevästi. Treenaan juoksua useita kertoja viikossa mutta nyt pääosa treeneistä on peruskestävyysharjoittelua, jossa joudun ja saan hillitä menohaluja oikein kunnolla. Sitten kun tulee aika tehdä intervalli- tai tempoharjoituksia, minulla on voimia ja intoa vetää ne kunnolla ja kovaa. Viime vuonna tähän aikaan olin aivan poikki, puolimaraton Terwarunissa odotteli toukokuun lopussa mutta treenaaminen oli pakkopullaa, treenasin silti kovaa eli juoksin koko ajan liian kovaa, eivätkä vauhdit silti tuntuneet paranevan yhtään. Nyt tiedän, että harjoittelin aivan väärin. Siinä raastovaiheessa olin huomaamattani menettänyt juoksunautinnon ja puskin itseäni harjoituksesta toiseen tunnollisesti vain saavuttaakseni kisoissa ennätyksen. No eihän sitä ennätystä tietystikään tullut, mutta eipä se ollut ihmekään. Tiesin jo ennen kisaan lähtöä, että olin liian uupunut jo valmiiksi. 

PhotoEditor-1493648029864.jpg

Nyt olen viime vuoden lopun ja koko kevään rakentanut peruskuntoa nautinnollisesti hitailla, matalasykkeisillä lenkeillä (vieläkin tahtovat olla aika haasteellisia). Juoksunautinto ja into ovat kasvaneet kevään edetessä koko ajan. Peruskuntoa alkaa jo jonkin verran olla ja pohjan rakentaminen on ollut mahtavaa! Peruskunnon rakentaminen on kyllä todella huippuhommaa ja se onnistuu kaikilta. Aluksi ja usein varsin pitkään peruskuntoa voi treenata reippailla sauvakävelylenkeillä – vinkkinä vain, että aivan SM-tasolla sauvakävely voi olla iso osa peruskuntoharjoittelua (erityisesti itselleni tätä joudun toitottamaan)!

PhotoEditor-1493648102583.jpg

Vauhdeista en edelleenkään niin tiedä, mutta nyt niitä vauhteja on kuitenkin paljon helpompi alkaa kasvattaa vahvemman peruskunnon päälle. Tänä vuonna tavoitteet ovat aivan toisenlaisia kuin viime vuonna. Nyt kun treenaan maratonille ja sitä pidemmille matkoille, peruskunnon on pakko olla kunnossa, jotta kannattaa edes lähteä kokeilemaan kestävyyttään näissä ultramatkoissa. Koska tänä vuonna en haikaile mitään ennätysaikoja vaan hyvää kisaa ja maaliin selvitymistä, peruskunto nousee aivan erityisen merkittävään arvoon. 

Silti ja ehkäpä juuri edellisestä johtuen huhtikuu on ollut ennätyskuukausi juoksun suhteen. Matkaa on kertynyt enemmän kuin koskaan yhden kuukauden aikana ja matkasta olen saanut nauttia – se on kyllä parasta <3 Toukokuu on jo aluillaan ja Nuts Karhunkierrokseen on enää vajaa neljä viikkoa. Tuntuu hyvältä, pohjia on nyt tehty huolella ja tämän elämäntilanteen sallimissa rajoissa.

Näillä mennään ja mikäs tässä mennessä 😀 

Seuraa: blogit.fibloglovin’FacebookInstagram

Hyvinvointi Liikunta Mieli