Viime viikolla suunnittelin fysioterapiaan menemistä sitten joskus elokuussa, sain kuitenkin jo tälle viikolle ajan fysioterapiaan ja onneksi sain. Aika fysioterapiaan oli tiistaina, siitä siis hieman myöhemmin lisää.

Maanantaina päivällä leikkasin ruohoa kaksi ja puoli tuntia (avg 109 bpm) reippaasti liikkuen, tällä viikolla olen myös maalannut keittiön kaappien ovia, joka on välillä tuntunut varsinaiselta urheilulta,mutta sitä en sentään ole kellottanut  liikunasuoritukseksi. Maanantai-iltasella kävin vielä pyöräilemässä Paltaniemen keikan ja kävin samalla tutkailemassa  Pappilanniemen muutamia polkuja (1:20:56, 32.06 km, avg 128 bpm).

Tiistaina kävin aamupäivän aikana hieman pidemmän pyörälenkin Hannusrannan kautta (1:45:38, 45.21 km, avg 136 bpm) ja myöhemmin pääsin sitten fysioterapiaan. Fysioterapeutti kyseli ja tutkaili jalkaa ja totesi, että jalassa ei välttämättä olisi mitään rasitusmurtumaa, vaikka senkään olemassaoloa ei täysin voi tällaisella tutkimuksella poissulkea. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että nilkan kipu lähtee jänteistä  ja kalvoista, jotka kiertyvät jalkapohjan ja nilkan kautta pohkeeseen. Pohkeesta löytyikin muutama vallan makoisan kipeä kohta. Pohkeen ja nilkan aluetta hoidettiin akupuktioneuloilla, joihin johdettiin matalataajuista sähköä, niin sanotulla sähköakupunktiolla sekä hieronnalla ja kalvojen availulla. Yksi vaihtoehto vaivalle on ukkovarpaan koukistajan vaiva, mutta myös pohkeen alueen jumitus on voinut saada aikaan jänteen pään voimakkaan kivun (jänne kiinnittyy nilkan sisäsyrjään lähelle jalkapohjaa). Jo heti hoidon jälkeen jalka tuntui hieman paremmalta ja seuraava fysioterapia on sovittu tulevalle maanantaille. Pienoista noottia sain siitä, että voimaharjoittelu on jäänyt vähemmälle ja juoksen  ”liikaa” siihen nähden, miten vähän pidän huolta voimaharjoittelusta ja tukilihasten harjoittelusta. Sen tosiaan tiestin itsekin. Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että jotta voisin juosta, minun täytyy alkaa harrastaa yhä enemmän salitreeniä.

Keskiviikkona lähdimme kahden nuorimman kanssa nauttimaan kesän ensimmäisestä rantapäivästä Sotkamon Hiukkaan. Vesi oli edellisten päivien tuulisten ja sadekuuroisten säiden vuoksi varsin vilpoista, mutta kyllä minäkin uskaltauduin kastautumaan lämpimän päivän kunniaksi. Illalla kävin lyhyemmän pyörälenkin  hivenen rauhallisemmalla vauhdillakin (1:10:37, 26.57 km,avg 120  bpm).

Torstaina kävin aamusella puolen tunnin hyvin rauhallisella testilenkillä (30:41, 4.01 km, avg 130 bpm). Jalassa tuntui edelleen nilkan sisäsyrjän alueella jomotusta, mutta askellus onnistui jo aivan huomattavan paljon paremmin,kuin edellisellä testilenkillä. Olisin voinut juosta pidempäänkin, mutta halusin säästää jalkaa ja antaa sille aikaa toipua,joten jatkoin lenkin loppuun kävellen (45:49, 3,7 km, avg 102 bpm). Kävellessä jalassa ei tuntunut juurikaan oireilua ja sekin oli varsin positiivinen edistyminen fysitoterapian jälkeen. Päivällä lähdin vielä nautiskelemaan lomailusta pyöräillen viikon pisimmän lenkin (2:09:51, 50.5 km, avg 131 bpm) ja lenkin aikana pistäydyin myös Paltaniemen kuvakirkossa, jonka ohi pyöräilen useamman kerran viikossa.

Perjantaina päivä meni pitkälti niitä keittiön kaappien ovia maalaillessa, siivoillessa ja muuten touhuillessa. Illemmalla lähdin uudemman kerran testailemaan juoksua (41:13, 6.01 km, avg 138 bpm). Jalan toiminta vaikuttaa paranevan, mutta edelleen nilkan alueella on tuntemuksia ja vaikuttaa siltä, että jomotus jotenkin hiukan jopa siirtyy jalkapohjan puolelle. Tämän lenkin lopetin kuuteen kilometriin ja jatkoin loppulenkin kävellen (30:17, 2.41 km, avg 112 bpm). Siinä kävellessä seurailin samalla NUTS Ylläs Pallas -juoksijoita ja olin oikein tyytyväinen siihen, etten itse ollut tässä kunnossa karkeloissa. En olisi mitenkään selvinnyt  yli kuudenkymmen kilometrin lisäyksestä tämänpäiväiseen juoksuuni.

Lauantaina pyöräilin samoissa Hannusrannan ja Paltaniemen maisemissa (1:48:54, 44.22 km, avg 127 bpm) ja sunnuntaina kävin pyöräilemässä hieman eri reittiä kohti Paltamoa ja paluumatkalla Kuluntalahden kautta (1:49:11, 44.14 km,avg 126 bpm). Sunnuntaina aikaa meni edelleen maalaillen, ja se homma jatkuu edelleen ensi viikolla. Viikkon mahtui liikuntaa reilu viisitoista tuntia ja kilometrejä kokonaisuudessaan 261.2,joista juoksua aikaisempaa viikkoa huomattavasti enemmän; tasan kymmenen kilometriä, matkaa pyöräillen karttui 242.7 kilometriä.

Ja siitä ihmiskokeesta – Tästäkin vahingosta viisastuneena,ajattelin todella ottaa itseäni niskasta kiinni ja ottaa kymmenen kerran salikortin sijaan syksyllä kuukausikortin salille ja alan käydä salilla vähintään kaksi kertaa viikossa, ehkä kolmekin kertaa ja se toki vaikuttaa juoksumääriin. Voisiko kuitenkin olla niin, että jos saan lihaskuntoni ja juoksun tukilihakset oikein hyvään kuntoon, niin se vaikuttaisi myös positiivisesti juoksuun ja saisin sitten kesän aikana juosta vahvoilla lihaksilla nopeammin ja pidemmälle?

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.