Pakkanen paukkuu viikolla 2

Etelä-Suomeenkin on saatu oikein kunnon talvi – voi mitä talven riemua sielläkin on koettu! Täällä Kainuussa kolailu on aivan jokavuotinen talvinen peruskuntoharjoitus, hyvä sellainen, ja nyt moni siellä etelässäkin on todennut kolateksen varsin tehokkaaksi treeniksi. Samoin olen jotenkin ollut aistivinani, että siellä etelässä on omasta kokemuksesta hoksattu myös se, miten paljon lumi vaikeuttaa juoksua… 😜 Ainakin sykkeen saa helposti kohoamaan lumessa tarpoessa. Täällä meillä tavallisen luminen talvinen keli on viikon aikana hellinyt, tosin pakkanen on päässyt kiristymään juoksun kannalta jopa hieman liian korkeisiin lukemiin …

Maanantai oli lepopäivä, johon kuului kehonhuoltoa venyttelyn muodossa (30:05 avg 83 bpm). Tiistaina vuorossa oli kevyt lämmittelylenkki (40:16, 4.47 km, avg 127 bpm), jonka jälkeen tein kotivälineillä salille tarkoitetun voimaharjoittelun (1:00:11 avg 119 bpm). En ole hankkinut salikorttia vieläkään ja nyt ajattelen koronarajoitustenkin vuoksi, tai saadessani niistä hyvän tekosyyn, jättäväni salikäynnit välistä. Onneksi kotona on niin voimapyörää kuin painoliiviäkin, hieman kekseliäisyyttä treenien muokkaaminen vaatii, mutta ei mahdottomia säätöjä. Jotta treeni onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla kotioloissa, voisi olla hyvä hankkia vielä hieman painavampi kahvakuula (esim. 12 kg), muuten ”kotisalimme” on mielestäni aika hyvä treenejäni ajatellen.

Keskiviikkona  tein lenkin loppuun suunnitellut mäkivedot (1:08:52, 8.97 km, avg 140 bpm), vaikka pakkanen oli sen verran kova (-25c), että vedot tuntuivat lähinnä keuhkoissa, eivät juurikaan vauhdeissa… Keskiviikkon lenkki oli viikon ainoa juoksu, jolla sain pakkasenpuremat poskiin. Silmälasien kanssa huivin nostaminen poskipäille ja nenälle ei oikein onnistu, sillä silloin lasit menevät huuruun ja lopulta jäätyvät niin, että näkeminen vaikeutuu huomattavasti. Lasit toisaalta myös suojaavat silmiä huurulta, siitä syystä minulle ei pakkasessa muodostu upeita huurteisia ripisiä.

Torstaina oli viikon kylmin päivä, aamun ja aamupäivän aikana pakkanen paukutteli kolmenkymmen asteen hujakoilla, eikä tuollaisessa kylmyydessä minulla olisi ollut enää mitään asiaa juoksulenkille ilman jonkinmoista hengityssuojainta – kuinkas ollakaan, torstain treeniksi oli jo valmiiksi suunniteltu pelkästään kehonhuolto (16:35, avg 88 bpm) Piti minun kuitenkin vähän käydä kävelyllä haistelemassa kunnon pakkastakin (32:26, 2.57 km, avg 107 bpm), vaikka olin siitä työpäivän aikanakin ehtinyt nauttia.

Perjantaina sää oli jo lauhtunut alle kahdenkymmenen pakkasasteen ja pääsin tekemään pidempiä vetoja hieman keuhkoystävällisempään ilmaan. Vedoissa kylmä ilma silti tuntui hieman keuhkoissa, mutta sain nostettua vauhteja aivan kohtuullisesti vuodenaikaan nähden. Keskivauhti lenkillä ei silti päätä huimaa, koska mukana oli myös vartin lämmittely ja vartin loppuverkka (1:07:13, 11.67 km, avg 142 bpm). Lauantaina kunnon pakkaset olivat jo ohi tältä erää, ilma tuntui suorastaan lämpimältä mittarin näyttäessä vain – 10 astetta. Kävin lyhyellä ja kevyellä polkulenkillä (37:09, 4.7 km, avg 128 bpm), jonka jälkeen tein kehonpainoharjoittelun (50:05, avg 113 bpm) kotona.

Sunnuntaina ohjelmassa oli viikon pitkis nousevin sykkein. Ensimmäinen 45 minuutin setti oli pk1 sykkeillä, sain pidettyä keskisykkeen 127 bpm -tasolla kävelemällä silloin, kun syke lähti nousemaan liiaksi. Toinen 45 minuutin setti oli pk2-tasolla, keskisykkeeni 139 bpm – jotta sain pidettyä sykkeen tällä tasolla, jouduin kyllä himmailemaan vauhteja, eikä jalkakaan päässyt kovin nousemaan. Kolmas 45 minuutin setti oli sitten vk1-tasolla, keskisykkeen ollessa 154 bpm. Vk1-tasolla pääsin vasta vauhtiin, tekeminen tuntui jo juoksulta ja jalka nousi rullaukseen. Olin oikeastaan jo aivan uupunut noista kahdesta ensimmäisestä setistä ja mietinkin, miten jaksan enää edes kiihdyttää vauhtia viimeiseen vk1 settiin ennen loppuverkkaa, mutta kummasti se jalka kuitenkin nousi ja juoksu tuntui hyvältä. Kokonaisuudessaan lenkistä tulikin aivan huomaamatta hidas puolimaraton (2:30:20, 21.2 km, avg 139 bpm).

Olen nyt kahden viikon aikana oivaltanut, että olen pk2-lenkitkin juossut aivan liian korkeilla sykkeillä. Sain ohjeeksi juosta pk2-lenkit 5-10 lyöntiä alle aerobisen kynnyksen ja minun kohdalla se tarkoittaa sitä, että pk2-lenkkien keskisyke ei saisi olla yli 140 bpm, koska aerobinen kynnykseni on 146 bpm. Joudun siis pidättelemään itseäni ja juoksuani aikalailla, jotta saan pidettyä syketasoni riittävän matalalla peruskestävyyslenkeillä. Toivon todella, että tällä himmailulla saan kasvatettua sitten tulevaisuudessa myös vauhteja. Oikein mukava viikko taas takana niin juoksujen kuin ylipäänsä treenien osalta. Kokonaisuudessaan viikkoon on tullut kilometrejä 53.6, joista juoksua yllättäen lähes kaikki; 51 kilometriä. Pk1-lenkitkin olen tällä viikolla kirjannut juoksuksi, vaikka ovatkin juoksukävelyä pääosin olleet. Aikaa liikkumiseen käytin tällä viikolla kohtuullisen tavallisen määrän, 9 tuntia 23 minuuttia.

Odotan innolla ensi viikkoa, kun treenit entisestään kiristyvät… JAIKS!

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *