Pyöräilykausi jatkuu edelleen viikolla 34
Tällä viikolla kesäiset kelit ovat jatkuneet täällä Kajaaninkin korkeuksilla ja samalla pyöräilykausi on jatkunut yllättävän mukavana. Tämä sopii minulle oikein hyvin, koskapa tuo oikean jalan nillka ei ota toipuakseen, vaikka kuinka sille annan aikaa. Tällä viikolla varasin taas uuden fysioterapia-ajan. Sen lisäksi, että toivon jalalle hoitoa, toivon erityisesti tietoa siitä, kuinka paljon uskallan rasittaa jalkaa ja mitä kuntouttavaa treeniä voin tehdä nilkalle, jotta se voimistuisi, mutta niin etten samalla rasittaisi sitä liikaa. Sain ajan vasta parin viikon päähän, joten Kuopion puolimaraton jää todellakin välistä, tällä jalalla ei mitään puolikkaita juoksennella. Onneksi jalka nauttii kuitenkin pyöräilyn liikkeestä ja sitä olen tälläkin viikolla sitten harjoitellut aivan urakalla.
Maanantaina oli viikon lepopäivä, olen jotenkin säännöllisesti alkanut pitää liikunnan lepopäivää maanantaisin, silloin käytän aikaani pitkälti neulomiseen, mutta tällä viikolla ilta meni pitkälti lasten harrastustoiminnan tukiyhdistyksen kokouksessa. Kovasti mietimme sitä, miten saisimme lisää vanhempia aktivoitumaan tukiyhdistyksen toimintaan mukaan, mitään viisasten kiveä ei tälläkään kertaa löytynyt, mutta tarvetta uusille vanhemmille toiminnassa olisi todella.
Tiistaina hyppäsin pyörän selkään, kävin vispaamassa peruslenkin (1:48:04, 44.12 km) ja keskiviikkona pyöräilin ensin syyskauden ensimmäiselle laulutunnille ja sen jälkeen kävin vähän lauleskellen lyhyemmän lenkin (1:10:12, 27.38 km). Oli tosi hienoa päästä taas jatkamaan laulutunteja, mietimme uusia kappaleita ja treenasimme hiukan kevyempääkin ohjelmistoa. Minulla ei ole kovin paljon kokemusta oopperoista ja oopperan maailmasta, siitä syystä ehdotus Taikahuilun aarioista tuntuu aika korkealentoiselta, mutta minähän lähden vaikka minkälaista testaamaan.
Torstai on edelleen matkapäivä töissä ja kotiin palattua päätin lähteä testailemaan prakailevaa jalkaa kävellen (1:44:17, 10.02 km). Kyllähän kävely onnistui, mutta loppumatkasta nilkan, jalkapohjan ja pottuvarpaan jänteen alue alkoi antaa selkeitä merkkejä itsestään. Nilkka ei erityisesti turvonnut rasituksesta, vakka siinä tuntuu olevan edellee lähse koko ajan pientä turvotusta. Välillä jossakin asennossa tuntuu kipua ja toisinaan taas ei. Aikamoinen mysteeri tämä vaiva.
Viikonloppua kohden tuuli on ollut näille leveysasteille aivan hurja, syksyn myrskyinen, vaikka sää on ollut kesäisen lämmin. Perjantaina olikin sitten aika palata pyöräilyn pariin (1:45:41, 44.24 km). Sää vaihteli tuulisesta vesisateeseen ja tuulisen aurinkoiseen. Kastuin lenkillä aivan kokonaan, mutta kotiin tullessa olin jo melkein kuiva. Vaihteleva lenkki kaikenkaikkiaan. Kuuntelin myös aivan huikean Eevi Bengsin haastattelun Ihmisraastin-podista. Oli todella hienoa kuulla Eevin urheilutaustasta ja NUTS 300 -kisan tapahtumista ja ajatuksista. Hiukkasen kuuntelukokemusta häiritsi se, ettei haastattelija aina oikein kuunnellut/ymmärtänyt, mitä Eevi kertoi ja hän joutui muutamaankin otteeseen selventää kertomaansa. Minä kuuntelijana olin kyllä ymmärtänyt Eevin kertoman jo ensimmäisellä kerralla. Joka tapauksessa suosittelen kuuntelemaan haastattelun, Eevi vaikuttaa aivan todella upealta urheilijalta ja persoonalta.
Lauantaina aurinko paistoi ja tuuli tuiversi. Päätin kuitenkin lähteä viikon pitkikselle Nuasjärven ympäri (2:50:20, 70.19 km). Ajattelin, että ympyrälenkillä tuuli jossakin vaiheessa täytyy olla myös myötäinen, hämmästykseksini tuuli tuntui puhisevan pääosin sivulta ja myötäisesti, hyvin vähän vastaan, joten lenkki oli yllättävän mukava tältäkin osin. Lenkillä oli aikaa ajatella kaikenlaista ja siinä tuli mieleen myös ensi viikon syntymäpäiväni. Täytän ensi viikolla jo 47 vuotta. Se on jotenkin avain mahdottoman vaikea käsittää. Minusta tuntuu, että olen vielä kovinkin nuori. Jotenkin en vain osaa ajatella itseäni viittäkymppiä lähestyvänä rouvashenkilönä… Fyysisesti olen paremmassa kunnostta kuin vaikkapa 35-vuotiaana, vaikka podenkin tuota nilkaa juuri nyt. Edelleen luotan siihen, että saan jalan vielä toimimaan ja pääsen jatkamaan juoksentelua, jos en aivan entiseen malliin, niin kuitenkin niin, että pääsisin vielä polkuilemaan ja kisaamaankin.
Sunnuntaina keräilin vielä liikuntatunteja ja kilometrejä reppuun pikkusen pidennetyllä tavallisen päivän lenkillä (2:01:37, 51.25 km). Näistä touhuiluista kertyi liikuntaa viikkoon yksitoista ja puoli tuntia ja kilometrejä yhteensä 249. 3, joista kävelyä tuo torstainen kymmenen kilometriä ja pyöräilyä yhteensä 239,3 kilometriä. Aikasen mukava viikko siis näin liikunnallisestikin. Katellaanpa mitä ensi viikko tuo tullessaan, eloisaa elokuun jatkoa meille kaikille,
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
