Viikko 23; epätoivon pilkahdus…
Polvi, polvi ja polvi… ei se sittenkään taida olla aivan kunnossa…
Maanataina kävin hierotuttamassa jalkani. Hieroja oli aivan kohtuullisen tyytyväinen palautumiseeni lihasten osalta, jalkoja pystyi hieroa hyvin ja muutamat jumitkin saatiin hieronnan aikana hyvin ’sulateltua’. Olin tosi tyytyväinen hierojalta saatuun informaatioon ja ajattelin, että kyllä tämä tästä alkaa taas kulkea. Illalla venyttelin jalat vielä pitkän kaavan mukaan ja kaikki tuntui hyvältä.
Tiistaista torstaihin olin kahden lapsen kanssa kolmestaan kotona, joten lasten päiväkotipäivien ja omien työpäivien jälkeen en ehtinyt enää lenkille, kotona jumppasin kyllä lihaskuntotreeniä keskiviikkona lapsia nukuttaessa.
Perjantaina pääsin viimein lenkille, ja voitte vain kuvitella, miten innoissani lähdin juoksemaan! Sykkeet oli tietysti hiukan korkealla, kun tossu liikkui ja vauhti vei naista, mutta kaikki tuntui hyvältä, aluksi… Ehkä reilun kuuden kilsan jälkeen vasemmassa polvessa alkoi tuntua painon tunnetta ja reilun kahdeksan kilsan jälkeen juoksu ei enää onnistunut 🙁 Polven ulkosyrjän kipu ei ollut niin terävää kuin Karhunkierroksella, mutta silti niin jomottavaa ja kovaa ettei juoksu enää todellakaan onnistunut. Niinpä pysäytin juoksulenkin ja jatkoin kävellen, tosi pettyneenä ja himpun verran epätoivoisena, matkaa kotiin. Yritin vielä muutaman venyttelyn jälkeen kokeilla juoksua, mutta eihän se onnistunut…
Lauantain treeni oli sitten puutarhanhoitoa ja ruohonleikkausta.
Tämän viikon ehdoton kohokohta oli kuitenkin polkujuoksun maailmanmestaruuskisojen seuraaminen ja suomalaisten upea menestyminen! Onnea koko Suomen joukkueelle, erityisesti Henri Ansiolle upeasta neljännestä sijasta ja Maija Oravamäelle 11. sijasta!!!
’Juoksukilometrejä’ tälle viikolle ei ole juurikaan kertynyt, joten tässäpä viikon niukahko treenipäiväkirja ja statistiikka:
Polvi ei ole yhtään kipeä kävellessä, eikä siinä tunnu mitään erityistä normaalissa elossa ja olossa. Sain tänään hommattua pyörän renkaaseen uuden sisäkumin ja kävin reilun neljänkymmenen kilometrin lenkillä. Seuraavalle maanantaille olen varannut taas hierojan ja tämä tuleva viikko menee tiiviisti treenien osalta pyörän satulassa. En uskalla ottaa sitä riskiä, että juoksu-yrityksissäni rikkoisin polven vielä pahemmin. Hieroja lupasi hoitaa polven kuntoon, joten en vielä vaivu täydelliseen epätoivoon… onneksi olen tämmönen optmistijolla, joka keikkuu pääosin positiivisilla laineilla :)
Kuinka sinun viikkosi meni?
Seuraa: blogit.fi, bloglovin’, Facebook, Instagram