Mielenterveysongelmani tulevat hyödyttämään tätä yhteiskuntaa. Lue miksi.

Mielenterveysongelmat nähdään lähestulkoon poikkeuksetta negatiivisessa valossa. Mielenterveysongelmaiset koetaan usein yhteiskunnan rasitteena. He ovat uhkassa syrjäytyä ja jäädä pois työelämästä. He käyttävät terveydenhuollon varoja ja muita etuuksia. Mielenterveysongelmaiset ovat kalliita.

Itse en pidä mielenterveysongelmaisia kalliina. Pidän sen sijaan kalliina tämän yhteiskunnan tapaa kohdata mielenterveysongelmat ja niiden kanssa painivat ihmiset. On hienoa, että meillä on terveyspalveluja, joita voi käyttää. Suomessa olisi  kuitenkin paljon varaa optimoida näitä palveluja.

Olisi syytä optimoida muutenkin suhdetta mielenterveysongelmiin. Mielenterveysongelmiin suhtaudutaan edelleen häpeillen, kuin niitä tulisi piilotella ja pitää omana tietonaan. Mielenterveysongelmaisia myös rangaistaan kertomisesta. Isketään diagnoosi ja elämän valinnanmahdollisuudet rajoittuvat samalla sekunnilla.

En ole koskaan kuullut kenenkään pohtivan sitä, mitä hyötyä mielenterveyden ongelmista voisi olla? Minä olen pohtinut ja väitän, että:

Mielenterveysongelmani tulevat olemaan vielä hyödyksi tälle yhteiskunnalle. 

Eihän mielenterveysongelmieni hoitaminen ole ollut ilmaista tälle yhteiskunnalle eikä minulle henkilökohtaisesti. Mutta jos niitä ei olisi hoidettu lainkaan, en usko, että se olisi ainakaan halvemmaksi tullut. Jos ne olisi hoidettu aiemmin ja paremmin, näin olisi varmaan käynyt.

Ilman mielenterveysongelmiani, olisin varmasti kasvanut ihmisenä. En kuitenkaan usko, että se olisi mitenkään verrattavissa siihen, miten olen kasvanut nyt. Jos olisin saanut ongelmiin aikaisemmin tehokasta apua, uskon, että hyödyt olisivat silti olemassa. Tämä siksi, että en usko, että pitkittynyt kärsimys välttämättä kasvattaa ihmistä. Käytös- ja ajatusmallien muuttamisen oppiminen sen sijaan kyllä kasvattaa.

Kiitos mielenterveysongelmieni, olen kasvanut seuraavasti:

  1. Pidän huolta itsestäni. Tunnistan jaksamisen rajani, pidän huolta kehosta ja mielestä.
  2. Olen empaattisempi. Kun on itse vajonnut syvälle ja ollut ”vaikea ja hankala” ihminen, riittää empatiaa enemmän ja useammalle.
  3. En enää pelkää kuollakseni virheitä tai pidä niitä turhina.  Olen yritteliäämpi, missä tahansa asiassa. Ymmärrän, että virheet kulkevat menestyksen edellä.
  4. Olen rohkeampi. Uskallan kokeilla uusia asioita enkä luovuta helposti.
  5. Olen tehokkaampi.Teen vähemmän, mutta saan enemmän aikaan.
  6. Olen taloudellisempi. Valjastan rahani palvelemaan tavoitteitani.
  7. Olen tavoitteellisempi. Minulla on haaveita ja päämääriä, joita kohti liikun aktiivisesti.
  8. Olen luovempi. Ajatteluni on luovaa ja ongelmanratkaisukyky on hyvä.
  9. En pelkää pyytää apua. Aina ei tarvitse tai voi tehdä asioita yksin. Yhteisössä on voimaa.
  10.  Ajattelen syvällisesti. Minussa on hiljaista tietoa ja viisautta.
  11. …ja tärkein kaikista: Olen onnellisempi. 

Asiaa voidaan lähestyä sekä yksilön että yhteiskunnan hyötynäkökulmasta. Itse näen, että onnellinen ja hyvinvoiva ihminen nousee täyteen potentiaaliinsa. Uskon, että onnelliset ihmiset ovat empaattisia, kekseliäitä, yritteliäitä, luovia, rehellisiä, tavoitteellisia ja he pitävät huolta itsestään. He osaavat myös rentoutua ja ymmärtävät, mitä järkeä on tehdä asioita vain hauskuuden vuoksi. Uskon myös, että nämä ominaisuudet hyödyttävät sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Onnelliset ihmiset ovat myös halpoja.

Ihminen kasvaa elämäntapahtumiensa ansiosta. On vastoinkäymisiä ja aikoja, kun kaikki sujuu kuin tanssien. Ihminen kehittyy jatkuvasti. Mahdollisimman hyvä mielenterveys luo hyvän pohjan hyvälle elämälle, oppimiselle ja kehitykselle. Mietin usein, miksi siitä ei pidetä parempaa huolta? Miksi ei nähdä mielenterveysongelmien tehokasta hoitoa hyötynä sekä yksilölle että yhteiskunnalle?

Itse aion valjastaa mielenterveysongelmani hyödyttämään tätä yhteiskuntaa muun muassa seuraavasti:

  1. Jaan osaamistani. Olen alkanut jakaa tietoisuutta mielenterveysongelmista ja olen jakanut muille omat keinoni kuntoutumiseen. Autan muita rakentamaan mielenterveyttä.
  2. Haluan kehittää asioita yhteiskunnassa. Ensimmäinen askeleeni on kouluttautua kokemusasiantuntijaksi.
  3. Olen parempi yhteisön jäsen. Olen parempi ystävä, tytär, naapuri, sisko, puoliso, vanhempi ja työkaveri.

Itse näen sieluni silmin, mihin yhteiskuntamme voisi yltää, jos kaikki ihmiset nousisivat potentiaaliinsa ja täyteen loistoonsa. Näetkö sinäkin?

Voisimmeko alkaa suhtautua mielenterveysongelmiin rakentavasti?

Eivät mielenterveysongelmat välttämättä aiheuta pelkkiä negatiivisia vaikutuksia. Voimme löytää myös niiden positiiviset puolet. Ne voivat tarjota valtavan määrän tietoa ja kokemusta. Kehittyneempiä toiminta- ja ajatusmalleja. Ne voivat synnyttää innovaatioita. Ne voivat kasvattaa upeita yksilöitä. Vaikeuksiaan on kuitenkin vaikea muuntaa voimavaraksi tyhjiössä. Tarvitaan yhteisön tukea.

Omien vaikeuksien valjastaminen voimavaraksi on kuitenkin mahdollista. Jotta voisimme tavoitella sitä, että jokainen saisi nousta täyteen potentiaaliinsa, tarvitsemme kuitenkin ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan toisiaan ja nostamaan kaveria. Tarvitsemme paremman turvaverkon. Paremmin varustellun järjestelmän. Rakentavan suhtautumisen.

Järjestelmät ja asenteet muuttuvat hitaasti. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita heittämään vanhat pinttyneet häpeästigmat mäkeen ja rakentamaan uutta yhteiskuntaa. Tehdään se yhdessä!

Kuva minusta: @laura_ilojaolo

 

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *