Kun muutin Turkuun…

IMG_E0978.JPGKRQQE2651.JPGIMG_E1005.JPG

(Kuvan tuomikirkosta ottanut @laura_ilojaolo)

Muutin Helsingistä Turkuun virallisesti huhtikuun alusta, mutta olen viettänyt täällä paljon aikaa jo ennen vuoden vaihdetta. Avopuolisoni Laura on asunut Turussa jo vuosia, ja päätimme, että olisi kiva kokeilla yhteiseloa Turussa. Itse olen alunperin kotoisin Espoosta, ja asustellut niin Espoossa kuin Helsingissäkin vuosien varrella. Olen kuitenkin jo pitkään kiinnostunut Turussa asumisesta, joten ei tuottanut vaikeuksia päättää, minne kotia alettaisiin rakentaa. Ainahan pääsisi pois, jos en viihtyisi! Laura olisi valmis asumaan Helsingissäkin.

Elämää on nyt järjestelty vähitellen Turkuun päin, ja hermojakin on kiristellyt ”välivaiheessa” eläminen. Teimme kuitenkin rohkean valinnan ottaa yhteinen asunto jo joulukuussa ennen kuin olin saanut töitä Turusta, sillä minulla oli hyvä tilanne tehdä töitä paljon etänä. Helsingin asunto oli kuitenkin käytössäni vielä maaliskuun loppuun. Tarkoituksena oli sitten ostaa auto ja reissata edes takaisin Turku-Helsinki-väliä silloin kuin minun oli oltava Helsingissä. Kävi kuitenkin monella tavalla hyvin! Saimme auton käyttöömme ja sainkin heti töitä Turusta. En täten ehtinyt reissata ja yöpyä vanhemmillani kuin muutaman päivän kolmen viikon aikana. Käytännön asiat siis hoituivat hitaasti ja hermojaraastavasti, mutta lopulta paremin kuin hyvin!

En ole koskaan asunut missään muualla kuin pääkaupunkiseudulla, joten yllätyin, kuinka raskaalta ja haikealta tuntuikin lähteä sieltä. Olin ollut niin innoissani muutosta, etten osannut varautua pelkoihin. Huoli oli kova, ”etten enää koskaan näe ystäviäni ja perhettäni”. Dramaattinen ja mustavalkoinen kun osaan joskus olla. Ystävät ja perhe ovat ottaneet muuton erittäin hyvin. Huoli ystävien ja perheen näkemättömyydestä onkin täysin turha. Voin hurauttaa autolla tai bussilla Helsinkiin muutamassa tunnissa. Tietysti asioita täytyy järjestellä enemmän kuin ennen. Moni ystäväni on myös jo innoissaan tulossa kylään. Kesäisin on myös helppo hurauttaa mökille, joka on nyt lähellä. Siellähän sitä perhettäkin aina pyörii!

Aluksi tuntui oudolta kirjoittaa kotipaikaksi Turku. Tällä viikolla olen kuitenkin alkanut kotiutua Turkuun. Huomasin muuttaneeni päässäni ”kodiksi” Turun. Uskon viihtyväni Turussa, sillä Turku on Helsinkiä pienempi ja rauhallisempi. Kaupunki on kaunis, joki ihana ja koirien kanssa on hyvät maastot lähellä. Uskon, että rauhallisuus tekee hyvää myös mielelleni, joka on välillä niin täynnä hyöriviä ja pyöriviä ajatuksia, että todella tarvitsee rauhaa. On myös ihanaa, että julkisen liikenteen käyttö vähenee, sillä lähes kaikkialle pääsee kävellen tai pyörällä. Säästyy ihanasti aikaa päivässä. Katsotaan miten käy tulevaisuudessa, jäämmekö Turkuun. Uskon kuitenkin, että muutos tekee minulle hyvää, enhän ole koskaan ollut edes vaihdossa!

Kerro parhaat Turku-vinkkisi, otan niitä mielelläni vastaan!

 

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Suhteet Sisustus Oma elämä Ystävät ja perhe

Päivän kortti peilaa elämäntilannetta

IMG_E1011.JPGIMG_E1010.JPGIMG_E1012.JPG

Minulla ja avopuolisollani Lauralla on traditiona ottaa joka aamu päivän kortti. Kortteja löytyy erilaisia. Löytyy enkelikortteja ja lohikäärme-kortteja. Viimeisin villityksemme on Intuitio-kortit (Viisas Elämä – Katja Frange ja Sanni Nevalainen). Intuitio-kortit ovat kauniita ja värikkäitä, niillä päivä lähtee hyvin käyntiin kahvikupposen äärellä. Itse uskon jonkinlaiseen universumin ohjaukseen, mutta vaikka et uskoisikaan, niin korttien nostelu voi silti olla hauskaa. Monesti myös koiramme nostelevat kortteja!!

Toisinaan teemme Lauran kanssa kolmen kortin pöytiä, teemana esimerkiksi menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Samalla voi pohtia elettyä elämää, nykyisyyden hetkeä ja kirkastaa toiveita tulevalle. Myös elämäntilanteissa, joissa tuntuu tarvitsevan neuvoa tai näkökulmaa, voi kortin nostaa.

Tämän päivän kortiksi sain kuvassa olevan ”Luottamuksen lahja”-kortin, joka iski minuun kyllä, sillä olen viime aikoina epäillyt itseäni enkä luottanut omaan sisäiseen ääneen. Korttien nostelu tuo päivälle teeman ja mihin ikinä uskotkaan, päivän korttia voi käyttää oman olon kuulosteluun. Kuinka voin nyt? Mitä tunteita kortin sanoma aiheuttaa? Voisiko kortin neuvoja kuunnella?

Nosteletko sinä kortteja? Mitkä ovat lempikorttejasi?

 

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Hyvinvointi Mieli Höpsöä Syvällistä