Mitä odotan joululta ja meidän joulupöytämme tänä vuonna

Tänä vuonna meillä on vähän erilainen joulu: vietämme sitä ensimmäistä kertaa poikaystävän kanssa ihan kaksistaan, ja vieläpä ulkomailla. Muutin lokakuussa Cambridgeen, ja joulukuun alussa poikaystävä ja koirakin seurasivat vihdoin perässä. Hänen saapumisensa ja karanteeninsa loppu sattui niin lähelle joulua, että tuntui vähän turhalta lähteä heti takaisin. Eikä matkustaminen tässä maailmantilanteessa ole niin mukavaakaan – etenkin kun Briteistä matkustettaessa pitäisi varautua kunnon karanteeniinkin. Niinpä päätimmekin ottaa ilon irti pariskuntajoulustamme melkein kahden kuukauden erossa olon jälkeen.

Vaikka onkin ehkä vähän hassua olla jouluna ulkomailla tai näkemättä oman kotitalouden ulkopuolisia ihmisiä, se tuntuu jotenkin juuri oikealta tänä vuonna. Tämä vuosi on ollut monella tapaa hyvin poikkeuksellinen – enkä nyt suinkaan puhu vain koronasta. Keväällä puskin väitöskirjani valmiiksi tiukalla temmolla, ja kun kesällä pääsin vihdoin itse huoahtamaan, oli poikaystävälläni töissä kiirepiikki emmekä ehtineet lomailemaan yhdessä mökkireissua ja joitain yksittäisiä kaupunkiretkiä pidempään. Syyskuussa palasin jälleen väitöskirjani pariin, väittelin tohtoriksi, viimeistelin työni Suomessa ja tadaa – sitten olikin jo aika muuttaa Britteihin. Muutin ensiksi yksin, ja ehdimme olla eri maissa noin 1,5 kuukautta ennen kuin poikaystävä ja koira seurasivat perässä. Jos siis kaipaan jotain joululta, niin se on juurikin se että me ehtisimme pysähtymään ihan kunnolla ja nauttimaan toistemme seurasta. Toteutukoon toiveeni. 😉

Viime vuosina olen viettänyt joulua usein Raumalla

Mitä odotan pariskuntajoulultamme?

Keskustelimme vähän minkälaisia toiveita meillä on joulunvietosta, ja kummankin listalta löytyivät hyvä ruoka, joululeffat ja pitkät kävelyt yhdessä. Koska meitä on nyt ihan vain kaksi,  päätimme ettei meidän tarvitse ruveta tekemään isoa, perinteistä joulukattausta, vaan voisimme valita suosikkiruokiamme (joko jouluisia tai sitten ei), ja syödä niitä yksi tai kaksi kerrallaan niin että huolella valmistettu ruoka saa ansaitsemansa kunnian. Jouluisempia ruokia edustaa ehkä parhaiten gluteeniton saaristolaisleipä kalalajitelman kera, paikallisen teurastamon joulukinkku ja jouluiset jälkiruoat. Lisäksi jaamme kokkausvastuun tasaisesti: poikaystävän bravuureihin kuuluvat maa-artisokkakeitto, risotto ja joulutortut, minulla on päävastuu ankasta, jälkkäreistä ja juustojen valitsemisesta. Muuten kaikki tehdään tiimityönä ja apukokki auttaa päävastuussa olevaa.

Jouluruokamme juomapareineen

Ateria 1

  • Kermainen maa-artisokkakeitto
  • Gluteeniton saaristolaisleipä & kalalajitelma
  • brittiläinen valkoviini (sekoitus paikallisia rypäleitä – odotan mielenkiinnolla)

Ateria 2

  • Sahrami-sitruunarisotto jättikatkaravuilla
  • Bollinger-samppanja (tähän on parikin vaihtoehtoa, to be decided)
  • Portviinipäärynät ja inkiväärivanukas

Ateria 3

Ateria 4

Lisäksi (milloin sitten sattuukaan maistumaan)

Juomat (viinien lisäksi)

Maistuisiko? Luulisi että tällaisella ruokamäärällä ainakin selviää hengissä joulun yli. ;)

Lisää aiheesta ulkosuomalaisuus:

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

hyvinvointi ruoka-ja-juoma parisuhde