5 x ravintolavinkki Prahaan

Olin vastikään Prahassa yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla. Vietin ensiksi pitkän viikonlopun Prahan vanhassa kaupungissa poikaystävän kanssa ja sen jälkeen hän lensi kotiin ja minä jäin osallistumaan tiedekonferenssiin (täältä löytyy edellisen kansainvälisen tiedekonferenssin matkakertomus, jos kiinnostaa mitä siellä tapahtuu). 😉 Otimme lomalle hyvin rennosti emmekä suunnitelleet mitään sen kummemmin. Kävelimme ympäri kaupunkia ja kävimme paikoissa fiilispohjalta. Hyvä ruoka on aina tärkeä osa reissujamme, joten pidimme koko ajan silmät auki kivoja ravintoloita etsien. Niinpä tässä tuleekin nyt sitten 5 x ravintolavinkki Prahaan. 😉

5 x ravintolavinkki Prahaan

Alriso Risotteria (Betlémské nám. 11/259)
Selvittelin ennen matkaa Facebookin ryhmissä mitä keliaakikot suosittelevat Prahasta ja kaikki hehkuttivat täysin gluteenitonta italialaista Alriso Risotteriaa. Kävimme siellä kahdesti, ja olihan siellä hyvää ja helppoa. Söin yhdellä kerralla carpacciota ja taleggio-sikuri-saksanpähkinärisottoa, toisella kerralla paistettua tonnikalaa appelsiinikastikkeella ja parmesaanirisotolla. Listalta löytyi myös paljon pastoja, vähän jäi harmittamaan etten ehtinyt kokeilemaan heidän lasagneaan – sellaista ei ole tullut syötyä pitkään aikaan! Lisäksi pääsin syömään täällä myös pitkästä aikaa tiramisua. 😉 Illallinen kahdelta ruokajuomineen 40-50 euroa.

Bánh Mì Makers (Dlouhá 727/39)
Olin jo pitkään halunnut maistaa vietnamilaista ruokaa, mutta Turussa tarjonta ei ole ihan Helsingin tasolla. Prahassa. vietnamilaisia paikkoja tuntui kuitenkin olevan joka paikassa, joten tilaisuus piti hyödyntää. XXXX:n listalla kaikki paitsi täytetyt patongit olivat gluteenittomia, joten pääsin vihdoinkin maistamaan paljon puhuttua Pho-keittoa ja kesärullia possu-munatäytteellä. Varsin kohtuuhintainen, maistuva ja täyttävä lounas! Aivan kulman takana tästä sijaitsee myös Bistro Sisters, joka tekee gluteenittomia lounasleipiä, mutta se jäi itseltä tällä kertaa testaamatta. Lounas kahdelta 15-20 euroa.

Café Creperie Pod Věží (Dražického nám. 64/9)
Pod Vezi Creperie sijaitsee Kaarlensillan päässä Mala Stranan kaupungin osan puolella. Päädyimme tänne, sillä sieltä sai gluteenittomia creppejä! Listalla oli pitkä valikoima suolaisia creppejä, joiden letut oli tehty täysin tattarijauhoista ja siten ne olivat samalla gluteenittoma. Listalla oli myös toinen toistaan herkullisemman kuuloisia makeita creppejä, joiden letut olivat vehnäjauhopohjaisia, mutta nekin sai pyydettäessä tattariletuilla. Söin kana-brie-pinaattitäytteisen suolaisen crepin, ja jälkkäriksi jaoimme poikaystävän kanssa mustikka, mascarpone, vaniljakastikeletun. Letut olivat kookkaita ja täyttäviä. Hintaa tällä satsilla oli juomien kanssa noin 20 euroa. Kiva paikka!

Food Lab (Haštalská 4)
Olen biokemisti ja solubiologi, joten vietän työpäiväni pitkälti tutkimuslaboratoriossa ja siten Food Labin nimi puhutteli minua niin paljon että sinne oli pakko päästä – onneksi ravintola oli myös kivan ja houkuttelevan näköinen. 😀 Food Lab tarjosi bistrohenkisiä, pienempiä, mutta herkullisia annoksia, jotka on tarkoitettu jaettavaksi. Me tilasimme mm. hanhenmaksabriossin hillokkeella ja punasipulilla, kampasimpukoita bataattipyreellä, haudutettua vasikanniskaa karamelisoidulla purjolla ja perunapyreellä ja tartarpihvin, jälkkärinä jaoimme creme bruleen. Annokset olivat maukkaita. Etenkin juuri sopivasti kypsennetyt kampasimpukat tekivät vaikutuksen ja hanhenmaksa lisukkeineen oli kuulemma herkullista, mutta tartar ei ihan lunastanut odotuksia – se oli melko sinappisen makuinen ja suolainen. Menisin toistekin. Illallinen kahdelta ruokajuomineen 60 euroa usealla annoksella.

Pohostinec Monarch (Na Perštýně 15)
Pohostinec Monarch on viiniravintola, jossa tarjotaan aika perinteisiä tsekkiläisiä ruokia hyvin tehtynä. Oma suosikkini oli pitkään kypsytetty ankankoipi haudutetulla kaalilla ja paahdetuilla perunoilla, poikaystävä ylisti vasikkaschnitzeliä ja erityisesti sen kanssa tarjottua bavarialaista perunasalaattia. Kävimme Pohostinec Monarchissa kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla meillä oli kerrasaan hurmaava nuori miestarjoilija, joka kutsui minua joka käänteessä ”madameksi”. 😀 Toisella kerralla tarjoilija ei ollut ihan yhtä sydämellinen, mutta hän tarjosi sen sijaan paikalliset päärynäbrandyt läksiäisiksi. 😉 Lisäksi Pohostinec Monarchista sai hauskaa kirsikka-tonic-cocktalia! Pohostinec Monarch mainitaan myös vuoden 2018 Michelin-oppaassa, mutta siitä olen ehkä vähän yllättynyt. Kiva ja viihtyisä paikka vähän fiinimpään iltaan, mutta ei se nyt ihan Kaskis ole. Illallinen kahdelta ruokajuomineen 40-50 euroa.

Gluteeniton ruokavalio onnistuu ainakin Prahan keskustassa hyvin ja ravintoloiden henkilökunta tunnisti hyvin mistä puhutaan. Suosittelen kuitenkin keliaakikkoja ottamaan mukaan tsekinkielisen kortin, joka selittää mistä on kyse. 😉

Kauneus

30 kysymystä ja vastausta

Viime aikoina blogeissa on kiertänyt 30 kysymyksen haaste, jossa bloggaaja vastaa häntä koskeviin kysymyksiin. Pilkettä-blogi pyörii pitkälti ruoan ympärillä ja välillä tuntuu etten anna paljoakaan itsestäni blogissa. Blogillani on kuitenkin uskollisia seuraajia, jotka ovat pysyneet mukana vuodesta toiseen. Kirjoituksista tihkuu kyllä koko ajan vähän minua ja persoonaani, mutta päätin osallistua haasteeseen ja tehdä kokonaisen kirjoituksen ihan vain minusta ja persoonastani. 😉

  1. Avioliittoja: Ei yhtään.
  2. Kihloissa: En.
  3. Lapsia: Sellainen karvainen! Kun työkavereiden kanssa tulee vertailua lasten ja koiran mukana tuomia velvoitteita ja kuluja niin niissä on yllättävän paljon samaa. 😉
  4. Lemmikkejä: Nelivuotias koiraneiti, joka on toinen koirani. Se rytmittää elämääni tehokkaasti yhdessä töiden kanssa. Parasta on että joka päivä kun tulee kotiin saa tuntea olevansa maailman paras ihminen – huono päivä unohtuu heti. Lemmikkihistoriani alkoi ala-asteella sauvasirkoista kesyrottien kautta ensimmäiseen koiraani, jonka sain 12-vuotiaana. Ensimmäisen koiran kuoltua olin ajatellut että olisin välillä vähän pidempään ilman koiraa, mutta tyhjä tunne painoi sen verran että jo reilun kahden kuukauden päästä tämä nykyinen neiti muutti taloon. 
  5. Leikkauksia: Polvia operoitiin joskus lapsuudessa ja pari vuotta sitten tulehtunut umpilisäke piti poistaa.
  6. Tatutointeja: Ei.
  7. Lävistyksiä: Ei edes niitä korvareikiä. Hankin siskoni innostuksen seurauksena korvareiät ylä-asteen lopussa tai lukion alussa, mutta annoin reikien kasvaa umpeen aika nopeasti. En ole kaivannut niitä sen jälkeen.
  8. Muuttoja: Olen asunut pidempään yhdeksässä asunnossa. Olen syntyjäni helsinkiläinen, mutta muutin ensin 18-vuotiaana vuodeksi Karjaalle ja sieltä sitten Turkuun, jossa asun edelleen. Pari vuotta sitten ostin ensimmäisen oman asuntoni, ks. Ensiasunto ASP-lainalla.
  9. Ottanut lopputilin: Parikin, mutta vain opiskeluaikoina sellaisista töistä, joita tein opiskelujen ohella.
  10. Ampunut aseella: En oikeastaan. Tänä kesänä koitin ensimmäistä kertaa ilmakiväärillä ampumista ja opiskelukavereiden kanssa käytiin pari kertaa pelaamassa paintballia, mutta ei näit varmaan voi laskea?
  11. Autosi: Poikaystävä on kiltti ja antaa lainata sen bemaria. :> Muuten selviäisin kyllä hienosti ilman autoa.
  12. Ollut saaressa: Tottakai? Tämä oli vähän hassu kysymys.
  13. Ollut lentokoneessa: Kyllä, blogia seuraaville on varmasti käynyt selväksi että matkustan suht paljon. 😉 Palasin toissa viikolla Prahasta ja vielä loppuvuodesta on edessä Yhdysvaltojen länsirannikko. Ks. Missä olin 2017 ja minne matkustan 2018.
  14. Onko joku itkenyt vuoksesi: Valitettavasti asia taitaa olla näin.
  15. Ollut rakastunut: Kyllä. 🙂
  16. Ollut ambulanssissa: En onneksi itse, mutta olen soittanut ambulanssin ainakin kolme kertaa.
  17. Luistellut: Kyllä, mutta en ole tainnut pistää luistimia jalkaan lukion jälkeen. Olisi kyllä kiva! Ehkä tänä talvena taas?
  18. Surffannut: En, mutta tämä on ehdottomasti bucket listillä!
  19. Ollut risteilyllä: Ah, ruotsinlaivat!
  20. Ajanut moottoripyörällä: Olen ollut moottoripyörän kyydissä, skootteria olen ajanut itse.
  21. Ratsastanut hevosella: Kyllä. Olin koko nuoruuteni wannabe-heppatyttö ja mökiltä löytyy varmaan edelleen läjäpäin Villivarsoja ja Heppahulluja. visual diary-blogin Saaran tavoin Mervi ja Marvi Jalon heppatyttökirjat olivat lempilukemista.
  22. Lähes kuollut: Kerran lähdin todella typerästi ylittämään suojatietä punaisia päin pyörällä. Autoilija teki onneksi onnistuneen äkkijarrutuksen eikä mitään kontaktia tullut. Säikähdin kyllä, kuten kuskikin. Hävettää edelleen.
  23. Ollut sairaalassa: Juu, olihan niitä leikkauksiakin tosiaan pari takana.
  24. Suosikkihedelmä: En osaa valita – tuore ananas (mieluiten Intiassa rannalla syötynä), mango, vähän raa’at nektariinit ja persikat. 😀
  25. Lempiväri: Tummansininen ja roosa/vaaleanpunainen (ei kuitenkaan pinkki) ovat olleet pitkään suosiossa.
  26. Viimeisin puhelu: Työkaveri soitti ja pyysi minua jakamaan hänelle soluja. Tämä ei varmaan tarkoita yhtään mitään kenellekään joka ei työskentele tutkimuslaboratoriossa. Työrutiineihini kuuluu joka tapauksessa erilaisten syöpäsolujen kasvattelu punaisessa ravinneliemessä muovissa maljoissa. Ks. Elämää tutkijana.
  27. Viimeisin viesti: Kaverini ilmoitti ostaneensa meille liput Ed Sheeranin keikalle ensi kesäksi!
  28. Kahvi vai tee: Kahvi, MUSTANA. Pitäkää se maito kaukana. Inhoan kitkeränmakuista Juhla-Mokkaa ja rakastan Arvid Nordqvistin tummapaahtoisia kahveja.
  29. Kissa vai koira: Ehdottomasti koira. Minulla ja siskollani on lievä kissapelko, kiitos äitimme sadistikissan, joka inhosi meitä yli kaiken.
  30. Paras vuodenaika: Apua. Kaikissa vuodenajoissa on puolensa. Ehkä kuitenkin kevät tuntuu aina parhaimmalta.
Hyvinvointi Parisuhde