E. Ekblomin Jannen Kattila – kyllä kiitos!

Täytin viime viikolla vuosia (ks. ihana synttärikakku), ja sen kunniaksi poikaystäväni vei minut syömään viiniravintola E. Ekblomiin. Hän oli saanut vinkin paikaista kaverilta, ja päädyimme siihen kun olimme auttamattomasti myöhässä saadaksemme pöytää kehuttuun Kaskikseen, joka meitä alunperin kiinnosti. Hyvä että kävi niin, E. Ekblomista tuli kerta heitolla yksi suosikeistani. 🙂 Ihastuin ravintolan sisustukseen ja tunnelmaan heti sisälle päästyäni. Ravintolassa on kolme kerrosta ja me jäimme keskimiemäiseen, jossa on ravintolan sisäänkäyntikin. Tila oli korvea ja valoisa, ja valkoista seinää peitti hienot tummasta harsosta askarreltu, valaistu kukkaköynnös. Ulkosivun seinä oli suuri lasi-ikkuna, josta pystyi katselemaan Aura-joen rantaa. Vaikka paikan nimi onkin hieman herraskainen, on tunnelma mukavan rento. Myös ravintolan palvelu oli erinomaista, asiakkaat otettiin hyvin huomioon ja ruoista ja juomista kerrottiin hyvin. Kokemus sai siitä ehdottomasti lisäarvoa. 🙂

03janne5
03janne6E. Ekblomin listoilla jatkuvasti tarjolla olevaa pienempää syötävää (karitsaburgeri ja blinejä), ja niiden lisäksi viikottain vaihtuva ”Jannen kattila”-menu. Hintaa tällä kolmen ruokalajin illallisella on vain 29 €, ja vitosella siihen saa lisäksi vielä päivän juuston! Menuun on mahdollista tilata myös räätälöity viinipaketti, mutta italialaisen ystävinä me tilasimme ripassoa (Ca’Rugate Valpolicella Ripasso 2012).

Jannen Kattila-menu 31.1.15:
Munakoisokeittoa ja fenkolihilloketta
Omenalla glaseerattua härän niskaa, puljonkijuureksia ja valkosipulikastiketta
Päivän juusto (manchegoa omenahillokkeella ja paahdetulla mantelilla)
Pappilan hätävara

03janne1
Alkukeitto oli kaikista positiivisin yllätys!

03janne2
Härän niskaa ja kekseliäitä juureslisukkeita

03janne3
Lisukkeet ja tarjoilulämpötila kruunasivat manchegon

03janne4
Pullaton pappilan hätävara

Tilaisin itse tuskin keittoa alkuruoaksi, mutta ihanaa että se oli pistetty tähän menuun – se oli nimittäin todella herkullista. Ensimmäinen lusikallinen aiheutti meissä kummassakin ”vau!”-reaktion. Näin hyvää keittoa voisi syödä kattilallisen. Keitossa oli aavistuksenomainen, pieni, kiva polte ja sen päälle oli hauskasti lisätty tipoittain maukasta oliiviöljyä, joka sopi keiton makuihin todella hyvin. Fenkolihilloketta emme kyllä löytäneet? Pääruokavaihtoehtoja olisi ollut kaksi, sinisimpukat timjami-voikastikkeella olisivat kuullostaneet nekin herkullisilta, mutta me päädyimme härkään. Omenaglaseeraus oli miellyttävän hienovarainen. Maku erottui miedosti lihan pinnasta, kun taas monesti esim. ketjuravintoloissa tuntuu siltä että jos annoksessa on hedelmää niin sitä on ”HEI KAI HUOMASIT ETTÄ TÄSSÄ ON OMENAA!!”-tasolla. Juureslisukkeet olivat myös oikein kivat, itse ihastuin erityisesti bataattipyreeseen dipattuun perunalastuun. 😉 Päivän juusto oli 9-12 kk kypsytetty manchego. Sen lisukkeena oli sopivan kirpeää ja raikasta omenahilloa, sekä paahdettuja manteleita, jotka korostivat juuston makua todella hyvin. Annos muistuttui taas siitä kuinka tärkeää juuston temperointi on, tämä sopivan lämpöinen manchego suorastaan suli poikaystävän kanssa. 😉 Juuston seuraksi tilaamamme rutikuiva La Guita Manzanilla sherry ei sitten kuitenkaan ollut se paras match. Jälkkäreissämme olikin sitten hieman eroja, sillä pappilan hätävaran perinteinen pulla oli minun annoksessani korvattu marengilla. Itse en marengista juuri välitä, mutta sen rapea koostumus oli kyllä kiva. Normaaliannoksessa ollut vaniljakastikkeen sijaan minulla oli ihanan paksua nougatmoussea. Minun annoksessani oli mustikkahillon lisäksi myös ihanan raikkaita, tuoreita marjoja, joita poikaystävän annoksessa ei ollut. Illallisen päätteeksi maistelimme vielä saksalaista ja ranskalaista punaviiniä. Viinilista oli kyllä todella kiinnostava, ja tänne voisi tulla ihan vain siihenkin tutustumaan. Niin ruoka- kuin juomatarjonta ovat erinomaisia, puhumattakaan hinta-laatusuhteesta. Tämä kerta ei takuulla jää viimeiseksi E. Ekblomissa. 😉

E. Ekblom
Läntinen Rantakatu 3
Turku

Viime vuonna juhlimme Cantina Aztecassa, hyvä paikka sekin. 😉

Lisää kirjoituksia Turun illallispaikoista löytyy Ravintolat ja kahvilat-hakemistosta. 😉

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Uusia tuulia ja tulevaisuus Turussa

Tammikuun loppu oli elämässäni melkeinpä hurja, niin paljon on tapahnut kaikenlaista, että yleensä melko tasainen tunnemaailmani on tuntunut vuoristoradalta. 😛 Ensiksi täytin vuosia, mikä ei sinänsä ole minulle sen suurempi juttu (ei ikäkriisejä, ainakaan vielä), mutta kyllä se taas mieltä lämmitti kuinka moni muisti minua. Ja tietenkin se ihana suklaa-banaani-pähkinävoisynttärikakku…. Lauantaina poikaystäväni vei minut synttäreiden kunniaksi E. Ekblomiin illalliselle, ja sitäkin kokemusta muistelen lämmöllä vielä pitkään. Viikonloppuna myös kaverini miehensä kanssa kävi meillä kahvittelemassa ja sitruunapiirakkaa maistelemassa. Heidän tuomansa ihanan pirteän väriset kukatkin piristivät koko viikon. 🙂 Itseä tuli piristettyä vielä kampaajakäynnilläkin. On se kumma miten pienikin hiusten siistiminen ja pari väriä kirkastavaa raitaa piristävät koko yleisilmettä. Oma vakiokampaaja on kyllä vaan niin kiva, olen uskollinen asiakas kun hyvän sellaisen löydän. 😉 Kaikenlaista isompaa ja pienempää kivaa siis. 🙂

05keltaisetkukat

01sitruunapiirakka1
Sitruunapiirakka ripauksella kardemummaa

Kaikista suurin juttu oli kuitenkin, että minulle tarjottiin myös hakemaani tohtorikoulutettavan paikkaa. Se tuntui niin hurjalta (ja hienolta), että minun piti sulatella sitä näinkin kauan, ennen kuin uskalsin ruveta kertomaan asiasta muillekin kuin ihan läheisimmille. 😉 Paikan saaminen tarkoittaa vanhan tutkimusryhmän jättämistä, ja uuden, suuren projektin alkua. Yhden aikakauden loppu siis. Suurimpana juttuna se tarkoittaa myös sitä, että saan tästedes asua ihan vuoden ympäri Turussa, eikä meidän tarvitse enää odottaa joka vuotista kesäeroa minun lähtiessä töihin Helsinkiin. Olemme eläneet tällä tavoin poikaystävän kanssa jo useamman vuoden, mutta pysyväksi ratkaisuksi emme sitä halunneet. Minulla olisi ollut töitä Helsingissä, ja miehelle mieluisa työpaikka Turusta näytti lupaavalta. Vaihtoehdot olivat siis että joko minä koitan löytää töitä Turusta, tai mies Helsingistä. Turku on kuitenkin se kaupunki, jossa me kumpikin haluaisimme nyt asua. Niinpä päädyinkin hakemaan tutun vinkkaamaa tohtorikoulutettavan paikkaa. Kaksi viikkoa sain olla jatkuvassa jännityksessä, jonka pystyi unohtamaan hetkeksi vain paneutumalla kunnolla graduun, tai lähtemällä treenaamaan. Lopulta sain kuulla että minulle tarjotaan paikkaa – siis minulle! 😀 Olen samaan aikaan innoissani ja kauhuissani. 😀 Gradukin on vielä vähän kesken, mutta kyllä se valmiiksi tulee. Seminaarikin siitä on jo pidetty. 😉

Se, että sain tämän tohtorikoulutettavan paikan, tarkoittaa että eräs toinen unelmani joutuu toistaiseksi jäämään. Olen haaveillut jonkin aikaa ravintovalmentajaksi kouluttautumisesta. Ensiksi ajattelin, että ehkä se menee ohi, mutta ei. Se on pysynyt. Aika tuntuu suosivan alaa, ja lisäksi koen että peruskoulutuksestani olisi ollut siinä suuri apu. Olen opiskellut ruumiin toimintaa, biologisia reaktioita ja makromolekyylien (hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen) aineenvaihduntaa vuosien ajan. Se ei kuitenkaan voita akateemista uraa. Kaikista ei ole tutkijoiksi, työ on pikkutarkkaa, aika ajoin puuduttavaa ja hitaasti etenevää. Eikä luonto aina toimi niin kuin tahtoisit. Minä kuitenkin pidän tutkimuksesta ja koen sen mielenkiintoiseksi. Sitä minä haluan nyt tehdä. Ehkä jonain päivänä ravintovalmennus voi olla sivutoimeni, mutta alalle kouluttautuminen jää kyllä myöhemmäksi. Teen päätöksen nyt hyvillä mielin, ja olen enemmän kuin innoissani saamastani paikasta. 🙂 Tästä tulee jännää!

Aiemmin aiheesta gradu ja valmistuminen:
Graduseminaari – check!
Serkun valmistujaiset
Ystävät ovat ihania
Shamppanjaa eikä mitä tahansa makkaraa