Viime viikkoiseen juustovalikoimaamme kuului kaksi hyvin, hyvin erilaista sinihomejuustoa – klassikoja kumpikin.

Gorgonzola on italialainen, Piedmontin tai Lombardian alueelta tuleva klassikkosinihomejuusto. Siltä löytyy DOP-alkuperäsuoja, eli gorgonzolaksi saa kutsua vain tietyllä alueella tietyin menetelmin ja raaka-ainein tuotettua juustoa. Gorgonzolaa on kahta versiota, dolcea ja piccantea, joista dolce on miedompi ja pehmeämpi, ja piccante voimakkaampi ja kiinteämpi. Minä ostin maisteluun dolcea, joka oli vielä varsin nuorta. Nuorena sekin on vielä varsin kiinteää, mutta kypsyessään siitä tulee erittäin valuvaa, melkeinpä lusikoitavaa. Dolce on maultaan mieto, kermainen ja siinä on mielestäni myös hieman hiivainen maku, joka tuo mieleen siman. Se sopii mietoudessaan muuten hyvin sinihomejuustoihin totutteluun, mutta juuri tuo hiivainen aromi tekee siitä omanlaisensa ja ehkä joillekin vaikeammin lähestyttävän. Sekin maku on mieto, ja itse koin sen vain miellyttävän erilaisena piirteenä, jolla se erottuu muista sinihomeista. Gorgonzola dolcen kypsyys elää huikeasti. Gorgonzolaa käytetään ehkä tyypillisimmin ruoanvalmistuksessa, pastassa, pitsassa ja kastikkeissa, mutta se sopii myös nautiskelujuustoksi. Pipareiden päällä dolce on sen verran mieto, että hyvä jos sen sinihomeeksi tunnistaa, kuten mieskin asiaa kommentoi. Kontrasti roquefortiin on huikea.

Vasemmalla roquefort, oikealla gorgonzola

Roquefort on ranskalainen, pastöroimattomaan lampaanmaitoon tehty, luolakypsytetty sinihomejuusto, jolla on ranskalaisten juustojen AOC-alkuperäsuoja. Juuston historia yltää Wikipedian mukaan jo antiikin puolelle. 😉 Juusto on rakenteeltaan hieman murenevainen, mutta kuitenkin pehmeä. Maku on runsas, kermainen, terävä, täyteläinen, hedelmäinen, suolainen ja voimakas. Roquefortia löytyy eri vahvuisia, mutta jo sieltä miedosta päästä olleessa Societessa oli makua yllin kyllin. Roquefort tykkää makeista lisukkeista, kuten kuivatuista hedelmistä, taateleista, hilloista, päärynästä, persimonista ja hunajaakin voi koittaa. Kannattaa myös ehdottomasti koittaa roquefortin ja portviinin tai jonkun muun makean jälkiruokaviinin yhdistelmää. Esimerkiksi meidän Samoksen tuliaisemme, ruokosokerisen ja rusinaisen makuinen Samos Nectar, sopi roquefortin kanssa erinomaisesti. Hauskana bonuksena satuin bongaamaan The Telegraphin uutisen, jonka mukaan erään biotekniikkafirman tutkijat esittävät että roqefortilla (ja sen kaltaisilla homejuustoilla) olisi mahdollisesti tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia, ja se voisi olla ranskalaisten pitkäikäisyyden takana. 😀 Koko jutun voi lukea täältä. 😉

Ks. lista juustoesittelyistä

Aiempia juustojuttuja:
Onnistunut juusto- ja maisteluilta
Joulun jälkimaininkeja ja tapaamisia
Juustot – parasta juhlatarjottavaa
Sopivan punaista pihviä ja erinomainen juustolautanen
Huolella mietittyjä annoksia luomuravintola Deegissä