Palautin eilen väitöskirjani tiedekunnalle. Oikeastaan viime syksystä saakka tehnyt määrätietoisesti töitä päästäkseni lähemmäksi valmistumista. Ensiksi huhkin että saisin viimeisen tutkimusprojektini kasaan, sitten kirjoitin siitä tutkimusartikkelia, ja lopulta sitten väitöskirjaa. 200-sivuinen väitöskirjani syöpäsolujen vuorovaikutuksesta ympäristönsä kanssa ja niiden liikkumisesta valmistui noin kuukaudessa, joten tahti oli melkoinen eikä minulla ollut vapaita viikonloppuja. Määritin tahdin kuitenkin itse ja sain lopulta paketin kasaan huimat neljä päivää ennen deadlinea (paino sanalla kasaan, en niin valmiiksi/hiotuksi ettei mitään olisi tarvinnut tehdä).

Väitöskirjan palautus – taktikointia kokousaikataulujen kanssa

Syy kiireeseen oli tiedekunnan kokokousaikataulu, oma haluni valmistua ja tuleva työpaikanvaihto. Väitöskirjan palautuksessa on vähän eroja yliopistojen ja tiedekuntien välillä, mutta täällä meillä homma menee niin että väitöskirja palautetaan tiedekunnalle, jolla on noin kerran kuukaudessa väitöskirjoihin liittyvä kokous, jossa väitöskirjalle (toivottavasti) myönnetään lupa esitarkastukseen lähetettäväksi. Jos tiedekunta antaa luvan, väitöskirja lähetetään kahdelle, oman yliopiston ulkopuoliselle esitarkastajalle, jotka arvioivat väitöskirjan ja tekevät korjausehdotuksia. Väitöskirjan kirjoittaja tekee korjaukset ja palauttaa korjatun väitöskirjan jälleen tiedekunnalle, jonka jälkeen tiedekunta voi myöntää väittelyluvan – seuraavassa kokouksessaan. Kesällä on kokoustauko, ja ehdin nyt palauttamaan väitöskirjani juuri kevään viimeiseen deadlineen. Jos kaikki menee niin kuin toivon, pääsee väitöskirjani kesäkuussa esitarkastukseen ja voin palauttaa korjatun version syksyn ensimmäiseen kokouspäivämäärään mennessä. Näin pääsisin väittelemään ehkä syyskuussa. Jos en olisi saanut palautettua väitöskirjani tähän kevään viimeiseen deadlineen mennessä, olisi väitökseni venynyt marras-joulukuulle.

Syy miksi halusin valmistua tohtoriksi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, oli se että minulla on jo väitöksen jälkeinen työpaikka tiedossa. Kuten kerroin Työmatkoja ja työhaastatteluja-kirjoituksessani, jatkan vielä akateemista uraani ja olen lähdössä ulkomaille tutkijatohtoriksi. Sain itse asiassa parikin työtarjousta, ja hyväksyin sen josta tuli paras fiilis maaliskuussa, mutta sitten tuli korona eikä sopimuspapereita ole vielä laadittu. Niinpä en menekään vielä yksityiskohtiin sen osalta, vaan odottelen että asiat selviävät lisää. 😉 Tällä hetkellä pidetään siis peukkuja että tiedekunta hyväksyy väitöskirjan esitarkastukseen lähetettäväksi. Sitten kun olen vähän toipunut tästä loppurutistuksesta tulen kirjoittamaan myös lisää väitöskirjan kirjoittamisesta (ehkäpä osaan jakaa pari vinkkiäkin!), akateemisesta työnhausta ja ulkomaille muutosta. Ihanaa olla jo tässä vaiheessa urakkaa. Ja hei, kesäkin on vihdoin täällä!

Aiempia työaiheisia kirjoituksia:

• Elämää tiedenaisena
• Olenko unelmahommissa tutkijana yliopistolla?
• Tiedeartikkelin julkaiseminen – pitkä ja kivinen tie
• Matkapäiväkirja: tiedekonferenssi Yhdysvalloissa
• Vinkit jet lagista toipumiseen

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram /  Bloglovin