Kirjoittelin jokin aika sitten kefiiristä (kts. Kefiiriä vatsan hyvinvointiin), jota olin hankkinut tukemaan vatsanhyvinvointia. Kyseessä oli siis piimänkaltainen runsaasti hyödyllisiä bakteereja sisältävä juoma. Kefiiriä voi kasvatella kotioloissa maitosienen avulla, mutta minä päätin testata saisinko kefiirin kasvamaan teollisesti valmistetusta (”aitoa” miedommasta) kefiiristä. Elävän organismin pitoisuudet ovat epäilemättä huomattavasti alhaisemmat, kuin mitä maitosienellä saisi, mutta yrittänyttä ei laiteta. 😉

Lähdin valmistamaan kefiiriä samaan tapaan kuin viiliäkin. Kokeilin kefiirin valmistamista niin maitoon kuin kermaankin. Kasvatusastioina käytin huolella puhdistettuja lasipurkkeja. Pesin ne, täytin kuumalla vedellä ja kuivatin uunissa. Sekoitin purkkeihin kefiiriä ja maitoa/kermaa suunnilleen suhteessa 1 rkl desiä tai kahta kohti. Sen jälkeen siirsin purkit vedottomaan, pimeään paikkaan (kaappiin). Purkkien korkkeja ei saa sulkea, sillä kefiiri tarvitsee happea. Peitin purkit talouspaperilla, jonka pingotin paikoilleen kuminauhoilla.

Maito rupesi vuorokauden jälkeen maistumaan miedolta kefiiriltä, mutta kaipasi vielä lisää kasvuaikaa, joten annoin sen käydä aina vähintään 1,5 vrk huoneenlämmössä. Sekä maku että koostumus vastasivat alkuperäistä kefiiriäni. Koostumuksesta tuli kefiirin tavoin kevyen kokkareista, ja happamoituminen jatkui sitä mukaa kun join purkkia tyhjemmäksi – kefiiri siis jatkoi toimimista. Kermassa kefiiri kasvoi maitoa nopeammin – siitä tuli vuorokaudessa ihanan paksua ja sopivan hapanta. Kermakefiiri oli kyllä todella positiivinen yllätys – sitä uskon valmistavani tulevaisuudessakin. Jääkaapistani löytyy muutenkin aina creme fraichea tai smetanaa, joten kermakefiiri sopii hyvin joukkoon. Kermakefiiri on muuten todella herkullista marjojen kanssa. 😉

Olen nyt pitänyt maito- ja kermakefiiriä hengissä toista viikkoa, ja sanoisin että homma toimii. 🙂 Mitään oikeaa, erottuvaa maitosientä purkkeihin ei kyllä ole kasvanut (maitosieni on siis ihan erottuva kappale, jonka voi siirtää purkista toiseen). Nyt tehot tuntuvat vähän laskeneen, ja mietin josko kävisin hakemassa uuden ”kefiirinsiemenen” (kaupan kefiiriä), mutta ainakin joitain viikkoja kaupan kefiiriä pystyy jatkamaan kotikasvattelulla. 🙂

EDIT 23.10.14
Haluan täsmentää että tämä kirjoituksessa esittämäni hapatusmetodi on hyvin kaukana oikealla kefiirisienellä valmistetusta kefiiristä, joka on terveyshyödyiltään aivan omaa luokkaansa. Jos kefiirin valmistus todella kiinnostaa, suosittelen lämpimästi oikean sienen hankkimista. Lisää yleistietoa aiheesta voi lukea suomeksi esim. Wikipediasta ja Magneettimedian sivuilta, ja myös englanniksi sekä ruotsiksi löytyy paljon tietoa. Kefiirisieni kasvaa hyvin, ja sitä on helppo jakaa eteenpäin kun sen on kerran saanut, joten onnekas voi löytää sitä tuttavapiiristään, ja ainakin Karppaus ja perhe-blogissa on aiemmin myyty kefiirisientä, sieltä löytyy myös ohjeet sienen elvyttelyyn. 😉

Lehtikaali on ollut jo pitkään maistettavien listallani (kyllä, se on raaka-aineena minulle aivan vieras), mutta Suomessa sen saatavuus on vähän niin ja näin, ja hintakin on saanut opiskelijan valitsemaan aina jotain muuta. Täällä Hollannissa olosuhteet ovat kuitenkin suotuisammat, ja päädyin viimein ostamaan lehtikaalia. Minun on myös jo pidempään tehnyt mieli tahinia. Tahini on ihanaa. Se on siis maukas, seesaminsiemenistä tehty tahna, ja sitä käytetään paljon mm. Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä, Kreikassa ja Turkissa. Minulla ei ollut mielessä mitään erityistä lehtikaalin valmistamiseen, joten päätin käyttää hyväksi tilaisuuden testailla tahinia siinä samalla. 😉
Lopputulos olikin sitten todella maukas ja ravitseva lounassalaatti! 🙂

KYLMÄSAVULOHI-LEHTIKAALISALAATTI TAHINIKASTIKKEELLA

150 g kylmäsavulohta
150 g lehtikaalia
1 pieni punasipuli
1 avokado
Mustapippuria

Tahinikastike:
3 rkl tahinia
3 rkl sitruunamehua
Hieman suolaa

Pese lehtikaali ja riivi pois lehtiruodit. Revi kaali pienemmäksi hiero/muhenna lehtiä samalla niin että niiden koostumus hieman pehmenee. Valmista tahinikastike, ja sekoita se lehtikaalin joukkoon (tämän voi halutessaan tehdä jo aikaisemmin, jopa edellisenä päivänä – lehtikaali ei vety salaatin tavoin). Kuori ja pilko sipuli sekä avokado. Purista avokadon päälle hieman sitruunamehua estämään sitä tummumasta. Sekoita lehtikaali, sipuli ja avokado keskenään ja mausta pippurilla. Asettele salaattiseos pediksi tarjoiluastiaan tai lautasille, ja lisää päälle lohisiivut.

HUOM: Lehtikaali on koostumukseltaan hieman kuivaa ja vahvalehtistä, joten sitä kannattaa hieroa käsissään pilkkomisen yhteydessä – näin sen rakenne hieman pehmenee. Lehtikaalin voi hyvin myös sekoittaa kastikkeen kanssa hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Tällainen ”marinointi” mehevöittää koostumusta.

Minun tahinini oli aika juoksevaa, mutta joskus tahini on hyvin paksua. Jos sitruunamehu ei riitä kastikkeen ohentamiseen, voit sekoittaa joukkoon myös hieman vettä tai oliiviöljyä.

Ja ai niin, kai olette muuten kuulleet lihattomasta lokakuusta?
Sosiaalinen media on tehnyt minut erittäin tietoiseksi siitä, että eilen polkaistiin käyntiin Docventuresin Lihaton lokakuu – kampanja, jonka tarkoituksena on vähentää lihansyöntiä ja siitä aiheutuvaa kulutusta. Kampanjan facebook-sivun gallupin vastaajista suurin osa aikoo syödä kalaa, joten tämä lohisalaatti onkin nyt resepti ajanhermolla. 😉 Kampanjan tarkoituksena on saada kuluttajat myös kiinnittämään huomiota raaka-aineiden alkuperään, joten jos kasvissyönti ei houkuta, niin voit kantaa kortesi kekoon esimerkiksi kotimaista lihaa suosimalla. 😉 Itse syön lihaa tällä hetkellä muutenkin reilusti alle suomalaisten keskivertokulutuksen (ehkä kolmena tai neljänä päivänä viikossa), joten koen omatuntoni olevan tarpeeksi puhdas. Asun myös tällä hetkellä Hollannissa, mikä tekee tilanteestani vähän erilaisen, mutta ainakin voin sanoa suosivani luomua – sen tarjonta on täällä huomattavasti Suomea laajempi. Hyödynnän sitä ilolla. 🙂
Kala– ja kasvisruoka-tagien takaa sekä reseptihakemistosta voi löytyä lisää inspiraatiota! 😉