Olen kärsinyt viime aikoina polvivaivoista, ja niiden taltuttamiseksi olen nyt tulehduskipulääkekuurilla. Minulla on pitkä historia polviongelmien kanssa, mutta viime vuosina olen saanut elää ja harrastaa ongelmitta. Nyt Hollantiin muutettuani rupesin kuitenkin äkisti pyöräilemään n. 20 km/päivä, mikä oli vanhoihin tottumuksiin verrattuna turhan radikaali muutos, eikä oikea polveni/alaselkäni pitäneet siitä. Tiedän vanhasta kokemuksesta, että lääkekuurit pistävät myös ruoansulatuskanavan koville. Ruoansulatuskanavassamme elää valtavasti hyödyllisiä bakteereita, joita ilman emme tulisi toimeen. Suolistobakteerit vaikuttavat KAIKKEEN. Ne vaikuttavat ruoansulatuksen lisäksi muun muassa  aineenvaihduntaan, immuunipuolustukseen ja hormonitoimintaan. Myös uunituore, viime kuussa Nature-lehdessä julkaistu artikkeli käsittelee bakteerien yhteyttä mm. rasvakudoksen määrään, insuliiniresistenssiin, veren rasva-arvoihin ja tulehdusbiomarkkereihin (Le Chatelier et al. 2013, Nature 500: 541-546). Tämä oli nyt jo vähän turhan hifiä tavalliselle kaduntallaajalle (syytän koulutustaustaani/alanvalintaani). Mutta uskokaa minua, haluatte suolistobakteerienne voivan hyvin. 😉 Lääkekuurit (etenkin antibiootit) voivat kuitenkin haitata suoliston bakteerien toimintaa. Siksi ajattelin olla ystävällinen rakkaalle suolistoflooralleni, ja tuokea sen hyvinvointia rupeamalla nauttimaan kefiiriä sen toiminnan tukemiseksi.KEFIIRIKefiiri on hieman piimää muistuttava maitojuoma. Sitä valmistetaan sekoittamalla kefiirinsiemeniä tai maitosientä maitoon, minkä jälkeen maidon annetaan käydä. Kefiiriä valmistetaan nykyään myös teollisesti, mutta kotioloissa kefiirin annetaan yleensä käydä ensiksi huoneenlämmössä n. 12-24 h, minkä jälkeen sitä voidaan säilyttää jääkaapissa. Suomen kaupoissa kefiiriä ei yleensänäy, mutta esim. Venäjällä ja Virossa se on perustavaraa. Netin keskusteluissa mainitaan että  kefiiriä voi joskus löytyä luontaistuotekaupoista (esim. Ruohonjuuri) tai venäläisistä tai virolaisista ruokakaupoista. Itse kirjoittelin innoissani Herkuttelua Budapestissä-postauksessani löytäneeni kaupasta kefiiriä. Kefiirisieni käyttää ravinnokseen maidon sokereita, ja prosessissa muodostuu hiilidioksidia, mikä tekee mausta happaman, ja hieman alkoholia.Kefiirisieneen en minäkään päässyt tällä kertaa käsiksi, mutta löysin aivan sattumalta puolalais-venäläis-ukrainalaisen marketin (Groshland, Rijnlaan 72A, Utrecht), josta löytyi vaikka kuinka monen sorttista kefiiriä! Riemullani ei ollut rajaa. 😉 Myös aiemmin kehumani luomukauppa myy kefiiriä. Kefiiri on nyt otettu ruokavalioon. Ostamani keltainen lehmäpurkki on kerrassaan ihanaa tavaraa! Muista että Budapestissä ostamani kefiisi oli happamampaa ja paksumpaa, mutta tämä on juoksevaa ja maultaan ihanan kermaista (rasvaa 3,5%) ja lempeän hapanta! Rakastan muutenkin hapanmaitotuotteita, mutta tätä joisin helposti kerralla koko pullon. Jos tämä vaikuttaa oloonkin vielä positiivisesti, niin kefiiri on tainnut tulla ruokavaliooni jäädäkseen – katsotaan miten olo kehittyy. :)Kefiiri tuntuu jatkavan happanemistaan jääkaapissa. Aluksi en huomannut suurtakaan eroa, mutta mitä vähemmän kefiiriä oli jäljellä, sitä selvemmin eron pystyy mielestäni huomaan. Tämä viittaisi mielestäni siihen että kefiiri elää ja voi hyvin. Saa nähdä lähdenkö testaamaan sen pohjalta oman kefiiriviljelmän starttaamista… 😉

Tässä tuleekin nyt piitkä posaus. Syyskuu lähenee loppuaan, joten on aika vähän muistella mitä tässä kuussa tapahtuikaan. Saavuin Utrechtiin jo elokuun loppupuolella, joten syyskuussa asiat alkaneet jo olla olla aika hyvin mallillaan. Hankittuani pyörän ja ruvettuani liikkumaan ympäriinsä, oli yksi ensimmäisiä huomioitani lampaat. Niitä on joka paikassa, jopa yliopiston pihalla (kiitos eläinlääketieteellisen tiedekunnan).Opintojen puolesta hommaa on riittänyt, mutta harrastuksille ja sosiaaliselle elämälle on onneksi jäänyt aikaa. 🙂 tehnyt töitä tutkimusryhmässä, ja tällä hetkellä olen sopivan kiireinen lääkkeiden kehittämiskurssin kanssa. Olen  oikein tyytyväinen opintosuunnitelmaani – sekä labraprojektini että lääkkeidenkehittämiskurssi ovat todella mielenkiintoisia. Myös labrakollegat ja kurssikaverit ovat todella mukavia – kaikki ovat heti olleet ottamassa minut mukaan menoon. 🙂
Kuun alkupuolella meillä oli biotiteiden laitoksen grilli-ilta. Säät suosivat, lämpötila oli 25 ˚C kieppeillä, jopa päällekin.

Lisäksi tutkimusryhmällämme oli myös virkistyspäivä, josta kirjoitin jo aiemmin Lab outing – tutkimusryhmän virkistyspäivä-postauksen.
Fort RijnauwenVaihtareille oli vähän sitä sun tätä pikkutapahtumaa, mutta paras niistä oli ESN:n järjestämä Social introduction-kaupunkikierros. Se oli oikein kiva tapa saada kuulla oleellisista paikoista ja nähtävyyksistä Utrechtissa. Sain mm. paljon ravintolavinkkejä. Utrechtin keskusta on myös varsin sokkeloinen, ja tämä helpotti jo hieman sen hahmottamista. 😉 Pääsimme myös kanaaliajelulle.Tutustuin myös uuteen n. 12 ihmisen ESN mentorryhmääni. Mukavan oloista porukkaa, kansanvälinen kokoelma erialojen ihmisiä. ESN-tapahtumissa ja vaihtari-infoissa sai kyllä tottua siihen että 50 % vaihtareista tuntuu opiskelevan lakia. He ovat huomanneet tämän itsekin. Yksi mentorryhmäni neljästä lakiopiskelijasta, kertoi päätyneensä asumaan aivan sattumalta 12 ihmisen opiskelijakämppään, jonka asukkaista kuusi lukee lakea.
Sain myös oppia että kissa baarissa tai ravintolassa on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että siellä ei ole hiiriä (mitkä ilmeisesti ovat yleinen ongelma Utrechtissa). Jos haluat katsoa baarissa jalkapalloa, kannattaa paikalla olla oikeasti ajoissa mikäli haluat nähdä ruudun tai peräti istua. Hollantilaiset ovat jalkapallokansaa, ja baareissa tuntuu riittävän yleisöä, vaikka kentällä ei olisikaan hollantilaista joukkuetta.Ai niin, MITÄÄN näistä tapahtumista ei voitu järjestää ilman stroopwafelseja, siirappivohveleita. Niitä oli joka ikisessä tapahtumassa. Muistan maistaneeni niitä joskus vuosia sitten,  ja ne olivat jotain todella, noh – siirappista, ylimakeaa. Hollantilaisilla ne ovat kuitenkin sydäntä lähellä, suorastaan kansallisylpeys. Älkää menkö loukkaamaan niitä. 😉Syyskuulle mahtui myös useampi mukava ravintolareissu:
Hyvin piilotettu kellariravintola kanaalin varrella (ravintola Aal)
Huolella mietittyjä annoksia luomuravintola Deegissä
Lounas Vroegissa
Pubi-illallinen Le Clochardissa