Meillä on ollut ”minun tyttöjeni” kanssa tapana kokoontua aina aika ajoin brunssin merkeissä. Kyseessä on siis tyttöporukkani, jonka kanssa olemme pitäneet yhtä vuodesta toiseen huolimatta kaupunkien ja maan vaihdoksista. Viimeksi tapasimme porukalla viimeksi grillailun merkeissä (Grilli-ilta tyttöjen kanssa-postaus). Nyt saimme yhden jäsenemme vihdoin takaisin ulkomailta vaihto-opiskeluvuoden jälkeen, joten sitä piti oitis juhlistaa! Mukaamme lähti vielä poikaystävänikin, joten meitä oli viisi syöjää liikkeellä.

Tarkoituksemme oli alunperin mennä afrikkalaishenkiseen Sandroon, jota Nyt-liitekin oli jokin aika sitten kehunut. Nytin vaikutus kuitenkin näki – vastaus pöytävaraustiedusteluun oli ettei tilaa ole. Päädyimme sen sijaan kaikille meistä uuteen tuttavuuteen, Sandron tavoin kalliolaiseen ravintola Oivaan. Menimme heti klo 11 kattaukseen ja muutamaa minuuttia ennen avaamisaikaa ravintolan edellä parveilikin ihan mukava määrä nälkäisiä – sopivasti, muttei liikaa. Noutopöytään kulki aluksi vain yksi jono, mikä hidasti ruoan saamista. Ehkä noutopisteitä olisi voinut asettaa selkeämmin erilleen, niin ettei jonottamista olisi aina tarvinnut aloittaa alusta, jos halusi viimeisen kulhon herkkuja? Homma kuitenkin toimi ja buffetpöydän vetokyky ja täyttönopeus olivat hyvässä suhteessa asiakasmäärään. Tilaa oli sopivasti, eikä pöytiä ollut ängetty liian lähelle toisiaan. Paikalla oli myös paljon lapsiperheitä tai vanhempia pienten lasten kanssa. Plussaa ilmeisestä lapsiystävällisyydestä siis.

Ensimmäinen kierros. 😉

Valikoima oli varsin tavanomainen; juustoja, leikkeleitä, savu-/graavikalaa, kurkkua, tomaattia, salaattia, lämpimiä ruokia (munakokkelia, mustaa makkaraa+muita makkaroita, jauhelihapihvejä, porkkananappeja, ja porsaanleikkeitä), jogurttia, hedelmiä, leivonnaisia ja jälkkäripöytä.

Plussaa:
Gluteenittomuus oli merkattu lämpimiin ruokiin. Juusto valikoima oli jees – kahta eri leivänpäällys, ja jälkkäripöydän brie ja morbier olivat kumpikin erinomaisia. Muut pitivät kovasti tuoreista karjalanpiirakoista ja niiden kanssa tarjotusta munavoista. Jälkiruokapöydässä oli useampaa herkullisen näköistä piirakkaa, tytöt pitivät kaikki erityisesti sitruunapiirakasta.

Miinusta:
Kasvisvalikoima oli köyhä, vaikka hedelmiä olikin hyvin. Kasvispuolelta löytyi ainoastaan jäävuorisalaattia, naturel ceasar-salaattia, kurkkua ja tomaattia. Munakokkeli oli kuivaa ja kumimaista. Muut valittavat mehun olevan liian laimeaa.

Hinta oli Helsingin mittakaavalla suht edullinen, 15 €. Valikoima ei tosiaan ollut mitenkään spesiaali, mutta hinta-laatusuhde oli hyvä ja sanoisin saaneeni vastinetta rahoilleni. Pöydän varaaminen tännekin on suositeltavaa. Meillä oli pöytävarattuna 11-13 – seuraavaan kattaukseen asti siis – ja yhden aikoihin alkoikin porukkaa taas tulla sisään sen verran että teimme kohteliaasti tilaa. Kaikki lähtivät iloisina, tyytyväisinä ja kylläisinä. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa. 😉