Parasta juuri nyt: Lego Harry Potter

Hetkinen, hetkinen, mitäs täällä tapahtuu? Onko täällä taas jokin uusi setti Harry Potter -legoja? Eikös tässä juuri muutama päivä sitten kerrottu, että joulupukki toi 7-v:lle Tylypahkan legolinnan, eikä silloin puhuttu mitään Tylypahkan pikajunasta?

Aivan. Vielä toissapäivänä koko Tylypahkan pikajunaa ei ollut, eivätkä vanhemmat myöskään luvanneet ostaa uusia legosarjoja ennen kuin ehkä syntymäpäivälahjaksi keväällä. Mutta sitten tytär vetäisi sellaisen ässän hihasta, että pikajuna päädyttiin ostamaan: hän ostaa uuden setin omilla rahoillaan.

Neiti on säästänyt rahaa säästöpossuunsa jo pidemmän ajan. Hän on ehdottanut kyllä useamman kerran viimeisen vuoden aikana, että voisi ostaa omilla rahoillaan jotain (minun mielestäni täysin turhaa), mutta olen sitten saanut hänet uskomaan, että rahoja ei kannata laittaa nopeasti muodista pois meneviin leluihin, joilla ei ole edes jälleenmyyntiarvoa (kuten LOL-palloihin). Olen kehottanut häntä harkitsemaan vähän pidempään, ja kerta toisensa jälkeen hän on päätynyt siihen, ettei sittenkään haluaisi ostaa aiemmin himoitsemaansa kertakäyttölelua.

Jotta samaa keskustelua ei tarvitsisi käydä aina vain uudelleen, Rouva kehitti hänen säästöilleen korkosysteemin: jos lapsi ei osta rahoillaan mitään puoleen vuoteen, äiti maksaa säästöpossun säästöille reilun koron (10 €). Korko sovittiin maksettavan 1.1.2020, jos possun säästöihin ei ole koskettu.

Joululahjaksi saatu legolinna oli niin mieleinen ja sekä sillä että sen hahmoilla on leikitty sen jälkeen aamusta iltaan niin, että en ole ehkä koskaan nähnyt tyttären olleen niin innoissaan mistään lelusta. Hän intoutui jopa rakentamaan vanhojen legosarjojen osista uusia rakennuksia Tylypahkaan ja Tylyahoon ja halusi ottaa uudet Harry Potter -minifiguurit mukaan mummolaankin.

Siispä yhteisen harkinnan jälkeen päädyimme siihen, että heti tammikuun alussa, koron maksun jälkeen, tyttö saisi ostaa omilla rahoillaan minkä tahansa valitsemansa Harry Potter -legosetin. Arvoimme hetkisen Tylypahkan tällipajun ja Tylypahkan pikajunan välillä. Tällipaju olisi jatkanut linnaa lisäosalla, ja sen mukana olisi saanut myös Kalkaros- ja Voro-minifiguurit, mutta totesimme kuitenkin, että Tylypahkan pikajuna on paljon upeampi, ja kyseiset minifiguurit voi puolestaan ostaa irtohahmoina Pii Poon valikoimasta.

Ja onhan tämä juna tosi hieno! Satuimme vielä huomaamaan, että se oli Verkkokauppa.comin alessa erittäin hyvässä tarjouksessa, joten kävimme ostamassa setin heti uudenvuodenpäivänä.

Pienemmälle selitimme, että sisko on ostanut junan itse omilla rahoillaan ja että hänkin voi isompana säästää johonkin omaan kivaan juttuun. Sisko antoi onneksi pienen auttaa junan kokoamisessa ja luvan leikkiä junalla sitten, kun se on valmis, joten hän ei ehtinyt edes pahastua siitä, ettei saanut itse uusia legoja.

Tytär kyseli juuri, mistä leluista isi tykkää kaikkein eniten. Vastasin, että kyllähän ne ovat legot. ”Entä toiseksi eniten?” No jaa, onkos muita kivoja leluja edes olemassa? Lautapelejä ei varmaan lasketa leluiksi?

Kun kerroin tyttärelle kirjoittavani hänen hankinnastaan blogiin, hän piti sitä hyvänä ideana: ”Se varmasti kannustaa jotain toistakin säästämään pidempään johonkin isompaan ja tosi kivaan juttuun, eikä rahat mene johonkin turhaan.” Viisaita sanoja 7-v:ltä.

Harry Potter -leikit jatkuvat nyt siis näillä seteillä, ja kaksi lisähahmoa on laitettu tilaukseen. Tässä on monta kuukautta aikaa miettiä, mikä on suurin toive synttäreille ja rakennella sillä aikaa vaikkapa Tällipaju joistain vanhoista osista.

Perhe Lapset Vanhemmuus Raha

Näistä kuvista minä muistan vuoden 2019

Kuulin juuri, että somessa on ollut viime päivinä liian vähän yhteenvetoja päättyvästä vuodesta ja vuosikymmenestä!

Koska oma Instagram Top 9:ni ei kertonut juuri mitään oikeasta elämästäni, valitsin tähän vielä muutaman kuvan niistä asioista, joista haluan itse muistaa vuoden 2019.

Yksi vuoden järisyttävimmistä tapahtumista oli tietysti tyttären koulun alku, ja tämä Instagram-kuvissakin näkynyt hetki ensimmäisen koulupäivän alusta on kovin tärkeä.

Alkuvuodesta Helsingissäkin oli ihan oikea talvi, myös Rautatientorin Jääpuiston ulkopuolella.

Lunta riitti myös viime talvena Jyväskylässä, missä tyttäreni pääsi laskettelun makuun Laajiksessa.

Pienen poikasen kanssa otettiin isoja harppauksia kohti isojen poikien maailmaa, ja Lego-Martti oli palkintona siitä.

7 vuotta ja 120 cm. Tämä kuva on otettu hetkeä ennen sitä, kun tyttö pääsee ensimmäistä kertaa Linnanmäen puuvuoristorataan. Siitä tuli hänen lempilaitteensa.

Hyvin merkittävä etappi oli myös se, että luovuimme pojan pinnasängystä, ja lapset saivat kotiin uuden kerrossängyn.

Puutarhamökin työt määrittelivät kevään ja kesän touhuja melko pitkälle, ja tässä kuvassa yhdistyy kaksi suurta etappia: vintin valmistuminen lasten oleskelupaikaksi ja verannan maalaustöiden valmistuminen alkukesästä.

Lempikuvani mökiltä on kuitenkin kenties jokin tämän kuvaussession ruuduista. Mökkikeittiön remontti on myös valmis, ja lopputuloksessa silmä lepää.

Vuosi 2019 oli myös se, kun taaperoinen muuttuikin yhtäkkiä pieneksi pojaksi, jonka kanssa voi puhua – ja joka todella puhuu tauotta ja vitsailee niin, että naureskelemme Rouvan kanssa, että hän on selvästi sisäinen savolainen. Tietyistä ilmeistä epäilemme jopa, että Rouvan isä on uudelleen syntynyt hänessä, vaikka hän ulkoisesti onkin kopio minusta samassa iässä.

Hei, tosi kiva perhekuva!

Pojan suurin toive kesälle oli päästä Muumimaailmaan. Tämä hetki oli kaikkein ikimuistoisin, ja hän oli niin onnellinen.

Ja tämä kuva samalta retkeltä on niin tunnelmallinen.

Muistan vuodelta myös hauskan ja helteisen Särkänniemen-retken…

…hyvin monta teatteriesitystä kuten Helsingin kaupunginteatterin häikäisevän Pienen merenneidon…

…sekä useamman retken tyttären ja hänen ihanien ystäviensä kanssa eri paikkoihin.

Katso, ei hiuksia! Mieluummin kalju kuin kaljuuntuva.

Tämä kuva Tervasaaresta oli niin söpö, että se pääsi jopa tyttären puhelimeen lukitusnäytön taustakuvaksi.

Yksi tärkeimmistä tekijöistä vuodessa 2019 oli oma Maija Poppasemme, joka kävi hoitamassa lapsia joka viikko ja järjesti jopa heille kotonamme Halloween-juhlat, joihin kutsuttiin myös hänen puolisonsa. Emme voi kylliksi kiittää häntä kaikesta siitä, mitä hän tekee lastemme kanssa.

Jouluvalmistelut ja joulun odotus olivat loppuvuoden parasta antia. Tässä tehtiin piparitaikinaa piparileipojaisiin.

Alkavalle vuodelle en aseta muita tavoitteita kuin että jatkan samaan malliin kuin tänä vuonna, ja yritän edelleen panostaa perhekuviin.

Hauskaa uutta vuotta!

Perhe Ystävät ja perhe Lapset Vanhemmuus