Kevään juoksumattokuuri
Talvi ei näytä loppuvan täällä Kainuussa i-k-i-n-ä. Ajatella, että sain juosta paljaalla asfaltilla Ylimuoniossa, Suomen käsivarressa pääsiäisenä (kylläkin autotien reunaa, eihän siellä mitään pyöräteitä edes ole), mutta täällä pyörätiet ovat edelleen lumen peitossa! Juoksu oli pari päivää sitten ”parhaimmillaan” auraamattomilla pyöräteillä lähempänä umpihanijuoksua, kuin maantiejuoksua… Nyt lumet ovat kovaa vauhtia sulamassa ja pyörätiet täyttyvät vetisestä ja upottavasta sohjosta.
Minä nautin juoksusta ulkona, harvoin on liian kovaa pakkasta, tuiskua, vesisadetta tai hellettä, että säätila estäisi minua juoksemasta ulkona. Tänäänkin kävin tarpomassa palauttavan lenkin tuolla loskan seassa. En todellakaan pelkää kastella kenkiäni, olenhan sentään polkujuoksijakin ;). En siis mitenkään erityisesti nauti juoksumatolla juoksemisesta. Itse asiassa tiedän yhden juoksijan, joka kertoo nauttivansa juoksemisesta juoksumatolla ja muutamia, jotka siirtyvät hallijuoksuun talvikaudeksi. Pääasiassa juoksun harrastajat haluavat juosta ehdottomasti ulkona säällä kuin säällä.
Minna Kauppi kertoo Kestävyysliikunta -kirjassa (Kotiranta & Seppänen, 2016): ”metsässä riittää aina mäkiä ja hidastavia esteitä, siksi on turha laskea kilometrejä ja vauhteja, vaan tunteja.” Tämä pätee aivan loistavasti myös polkujuoksuun ja silloin kun tavoitteenani on polkujuoksukisa ja treenaan maastossa, vauhdeilla ei todellakaan ole niin väliä.
Mistä siis tämä hetkellinen innostus juoksumatolla juoksemiseen?
Tällä hetkellä päätavoitteeni on toukokuun 26. päivänä juostava Oulun Terwamaraton ja ajan parantaminen maratonilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsen vauhtikestävyyden treenaamista.
Vauhtikestävyystreeni lumeen hautautuneilla pyöräteillä tai upottavassa sohjossa nostaa kyllä sykkeen vauhtikestävyysalueelle, mutta juoksuvauhti muistuttaa nykyisellä kunnollani enemmän lyllerrystä kuin juoksua :D. Vauhtikestävyyskausi on kuitenkin siis jo kovasti käynnissä toukokuun lopun maratonia ajatellen. Haluaisin harjoitella näissä vk-treeneissä (vauhtikestävyys) vk-sykkeiden lisäksi myös oikeasti sitä vauhtia, jota toivon kehittäväni treenillä ja jota tarvitsen saavuttaakseni aikatavoitteeni. Haluan harjoitella myös sitä, että kehoni tottuu tietyn vauhdin tuomaan rasitukseen ja oppii tunnistamaan, miltä vauhti tuntuu niin kehossa kuin liikkeessä.
Tästä syystä olen siis siirtynyt tekemään vauhtikestävyystreenit matolle ainakin muutamaksi kerraksi, mutta odottelen jo innolla pyöräteiden sulamista ja vauhtitreenien tekemistä myös ulkona. Eihän juoksumattotreeni kuitenkaan vastaa ulkona tehtyä treeniä, joidenkin lähteiden mukaan (mututuntuma ja Facebookin foorumit) juoksumatolla on jopa haastavampaa ylläpitää samaa vauhtia kuin asfaltilla. Minulla ainakin sykkeet näyttävät nousevan nopeammin korkeammalla juoksumatolla juostessa.
Olen nyt saanut pari oikein lupaavaa vauhtikestävyystreeniä suoritettua matolla. Nämä antavat kyllä mukavasti luottamusta kunnon kehittymiseen ja toivoa tavoitteiden saavuttamiseen tuolla maantiemaratonillakin.
Ensimmäinen mattotreeni tällä viikolla, maanantaina, oli tasavauhtinen juoksutreeni, jossa lämmittelyn jälkeen juoksin 30 minuuttia juoksumaton vauhdin ollessa 5:11 min/km, koko treenin keskisyke oli 148 bpm. Juoksumattojenkin vauhdeissa voi olla epätarkkuutta, joten varmaksi vauhtia ei voi tietää. Vielä enemmän vaihtelevuutta oli Polar M400 -sykemittarin antamissa vauhdeissa, mittari kun mittaa vauhdin käden liikkeestä.
Toisen vauhtitreenin tein matolla keskiviikkona. Silloin vuorossa oli kiihtyvävauhtinen treeni, jossa alkulämmittelyn jälkeen tein kolme 10 minuutin vetoa 3 minuutin hölkkä-/kävelypalautuksilla. 10 minuutin vetojen vauhdit maton perusteella olivat 5:11 min/km – avg 157 bpm, 5:03 min/km – avg 161 bpm ja 5:00 min/km – avg 166 bpm. Viimeinen 10 minuutin setti meni jo maksimisykkeen puolelle, mutta muuten treeni eteni oikein hyvin.
Juoksumattoterveisin – Maijaliisa 😉
Miltä muutama juoksumattotreeni sinusta kuulostaisi?
Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä:
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen
Kuinkas ollakaan kirjoitin juuri itsekin blogiin talven hallijuoksuista. Ekalle maratonille treenatessa 2 v sitten tein intervalliharjoitukset juoksumatolla. Juoksumatto soveltuu siihen oikein hyvin, kun saa säädettyä (maton) nopeutta nappia painamalla.
Tänä talvena olen harjoitellut sisäjuoksuradalla juoksuklubini kanssa. Radalla ei tarvitse pelätä, että putoaa hihnalta tai kompuroi muuten matolla. Olen tykännyt juosta hallissa.
Parasta silti juoksussa on pitkät lenkit ulkona luonnossa. Kesällä on ihana lähteä aikaisin aamulla juoksemaan ja seurata heräävää luontoa. Sitä odotellessa.
Meillä menee ajatukset usein yksiin 🙂 Minäkin huomasin heti, että sinulta oli tullut postaus hallijuoksusta. Se olisi myös oikein mukavaa vaihtelua vauhtitreeneihin, jos täällä vain olisi halli, missä juosta… 😀
Ihana lukea näitä sinun juttujasi! Itsekin olen Kajaanista kotoisin ja kuvista mukava katsella tuttuja maisemia. Minä treenaan ensimmäisellä maratonilleni, puolikkaita takana kolme.
Aurinkoista kevättä sinulle ja keveitä tossa 🙂
Maija
Voi kiitos Maija <3
Otahan yhteyttä, jos täällä Kajaanissa käydessäsi kaipaat lenkkiseuraa! Ihanaa kevättä sinullekin ja hyviä juoksuja 🙂