Ensimmäinen  kesälomaviikko meni hulinalla ohi ja blogin postauskin jäi julkaisematta tavalliseen tapaan sunnuntai-iltana. Mutta lomalaiselle kai sallitaan… Suuntasimme edellisen viikon sunnuntaina (28.6.) junalla kohti pääkaupunkia esikoisen kanssa. Hänellä oli viikon balettikurssi edessä, minulla omaa aikaa mielin määrin kurssin aikana. Mikäpä siinä, taisi olla ensimmäinen viikon loma itsekseni ”ilman lapsia” sitten esikoisen syntymän. En siis toki ollut itsekseni, vaan 13-vuotias esikoiseni oli tuolla kurssilla, mutta sen ikäinen tyttönen on enemmänkin hyvää seuraa kuin vahdittava tai hoivattava. Meillä olikin todella aivan mahtava viikko upeassa Helsingissä. Minä käytin päivät juoksuun, shoppailuun ja vain hengailuun. Olen itsekseen viihtyvää sorttia ja nautin kovin omasta seurastani 😆. Näin kuitenkin muutamia ystäviä ja sain nauttia myös oikein hyvästä seurasta ❤️.

Maanantaina otin treenin kannalta rennosti, iltasella tein kehonhuoltoa venytellen (21:01, avg 87 bpm),  joka olikin todella tarpeen, kun kävelin päivän aikana kolmeen kertaan majapaikastamme Kalliosta keskustaan – askelia päivän kertyi reilu 37 tuhatta. Ja se todella tuntui erityisesti alaselässä. Huomaan, että kävelyä ei tule omassa elämässä harrastettua kovinkaan paljon, joten tällainen yhtäkkinen aktiivinen kävely saa juoksijan kropan aivan ymmälleen.

Tiistaina juoksentelin Kalliossa, Töölönlahden ympäristössä ja hiukan keskuspuistossakin matalilla sykkeillä (1:32:29, 13.16 km, avg 125 bpm). Muistelin nuoruusjuoksujani Töölönlahden ympäri, kun treenasin ensimmäiselle puolikkaalle 2006 ja asustelin kesällä Kalliossa. Juoksin silloin puolikkaan reiluun kahteen tuntiin (tarkkaa aikaa en todellakaan muista) ja olin juoksun jälkeen aivan raato ja pahoinvoiva. Siitä kokomuksesta ei varsinaist ajuoksukipinää irronnut,  juoksu jäi sillä kertaa, kunnes kolmen lapsen jälkeen 2014 juoksu alkoi tuntua helpoimmalta ja aikatehokkaimmalta urheiluharrastukselta lapsiperheen arjessa – sillä tiellä olen edelleen.

Keskiviikkona vuorossa olisi ollut mäkitreeni Jättärin maastossa, mutta en uskaltanut lähteä riskeeraamaan jalkoja tai erityisesti pohjetta enää tässä vaiheessa, joten tein  pidemmän polkujuoksun keskuspuistossa (2:01:03, 18.01 km, avg 137 bpm) Pk2-sykkeillä. Tämä juoksu oli viimeinen pidempi polkujuoksu ennen kisaa. Treenin lopussa olin vielä matkalla kämpille joten sain jäähdyttelynä kävellä vielä hetken (27:30, 1.56 km, avg  103 bpm).

Torstaina kävelin omatoimisen turistikierroksen ihanan helteisessä ja kesäisessä Helsingissä (2:08:51, 12.03 km, avg 94 bpm). Tursitikierroksellahan kuvataan, niin tein minäkin 😊.

Perjantain treeni oli pk2-juoksua ja loppuun kymmenen ylämäkivetoa (1:30:46, 14.26, avg 137 bpm) – ensimmäisen vedon tein rappusissa ja rappusten jälkeen lähdin jatkamaan pikajuoksutyyppisesti kävelytietä, juoksu muuttui siis varsin päkiävoittoiseksi ja vasempaan pohkeeseen tuli heti tuntemuksia. Onneksi ehdin siinä samalla reagoida kipuun, eikä pohje päässyt kovin pahasti oirehtimaan. Tein loput vedot sekä ylämäkeen että rappusiin jalkaa kuulostellen. Hieman vasen pohje tuntui jäykemmältä kuin toinen mutta sain vedot kuitenkin hyvin tehtyä, vaikka iisimmin.

Lauantai-aamuna jätin juosten jäähyväiset Helsingille kevyen palauttelevan lenkin muodossa, samalla tutkailin jalan tuntemuksia ja taisin päästä säkähdyksellä tällä kertaa (1:01:14, 8.57 km, avg 125 bpm). Vikaahan jalassa on, mutta onneksi en ole lähdössä tässä vaiheessa pikajuoksukisaan, joten kovasti toivon, että jalat antavat juosta.

Sunnuntaina pakkasin kaiken tarpeellisen kaman tulevaa 100 kilometrin polku-ultraa varten juoksureppuun ja lähdin testaamaan kantamuksia juosten. Epäilin vahvasti, että saisin kaiken tarvittavan mukaan Ultimate Directionin 5 litran Race-liivin, mutta niin vain hämmästyttävästi liivi veti sisäänsä jopa neljä lötköä (2 litraa nestettä), kaikki pakolliset tavarat ja tarvittavat eväät, joten nyt näyttää todennäköiseltä, että sillä liivillä ja tällä varustuksella lähden perjantaiyönä Pallakselta kohti Yllästä. Tavaroista ja eväistä kertoilen ainakin Instagramissa lisää, toivottavasti saan postauksenkin aikaiseksi.

Viikon aikana kuukausikin vaihtui – juoksua kesäkuuhun tuli vain 130.4. kilometriä pohjevaivan vuoksi, mutta pyöräilyä sitten sitäkin enemmän – uusi pyörä todella pelasti kesäkuun treenit – matkaa taitoin pyöräillen kesäkuussa 597.1 kilometriä ja aikaa sain käyttää liikkumiseen kokonaisuudessaan 53 tuntia ja 8 minuuttia. Mennellä viikolla juoksua tuli vielä aivan kunnon treeniviikon verran; 64.3 kilometriä ja aikaa liikkumiseen käytin yhteensä reilu kymmenen tuntia. Tosin viikkoon tuli vielä paljon ylimääräistä kävelyä mukaan, jota ei urheilusuorituksissa näy.

On ollut kyllä niin upea ja liikunnallinen viikko – nyt on todella tärkeää ottaa seuraava viikko kevyesti ja alkaa myös henkisesti siirtyä valmistautumiseen pitkälle matkalle. Olenkin tämän maanantain tehnyt listaa tarvittavista ostoksista, pakannut sekä juoksuvaatteita, polkukenkiä ja kaikkaa muitakin kamoja. Sitä jatkan edelleen…

Jännittäviä päiviä,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.