Tällä viikolla harjoitusohjelmassa luki kova viikko – sitä se on ollutkin, harjoitustuntien osalta ainakin. Kun juoksu on tässä vaiheessa pk1-alueella lähinnä juoksukävelyä tai äärimmäisen hidasta juoksuhkoa, ei kilometrejä kerry niin paljon kuin voisi näillä treenitunneilla odottaa. Mutta jospa noita vauhtejakin saisi kevään aikana hieman kasvatettua ja juoksu alkaisi onnistua matalammilla sykkeillä. Oikeastaan olen jo nyt huomannut pientä muutosta siihen suuntaan, että syke pysyy hieman helpommin pk1-alueella (minulla 100 – 130 lyöntiä minuutissa) ja pystyn juosta hetken ilman, että syke pomppaa liian korkealle. Mukavata on joka tapauksessa ollu, vaikka rankaaki – kummasti sitä ehtii kaikkea, kun ohjelmassa niin lukee.

Tässäpä viikon hulluttelut taas kerran:

Maanantaina ohjelmassa oli palauttavaa hölkkäilyä, joka minulla oli juoksukävelyä, kun sykkeen noustessa otin kävelyaskelia, jotta sain sykkeen laskettua matalammalle (1:02:28, 7.55 km, avg 128 bpm). Illemmalla tein laajan kehonhuollon, venyttelyineen, putkirullauksineen ja golfpalloineen  (40:27, avg 85 bpm) – golfpallolla saan hyvin hierottua jalkapohjan lihaksia ja rentoutettua jännityksiä. Tiistaina oli vuorossa juoksulenkki lopun mäkivedoilla (1:30:14, 12.45, avg 140 bpm). Juoksun pääsin tekemään tyttären treenien aikana, tehokasta ajankäyttöä siis.

Keskiviikkona  oli ensin pihan kolausta (15:03, avg 108 bpm), jonka jälkeen juoksin lämmittelylenkin (1:00:11, 7.95 km, avg 127 bpm), sitten oli vuorossa päivän varsinainen treeni, lihaskuntoharjoittelu kehonpainolla (45:10, avg 109 bpm). Harjoitusohjelmassa on tällä hetkellä mielestäni varsin paljon lihaskuntoharjoittelua – Tiedän, että juuri sitä tarvitsen, en silti niin kovasti siitä pidä… Torstai oli vetotreenipäivä – Alkulämmittelyn jälkeen oli neljä kertaa 10 minuutin veto kahden minuutin kävelypalautuksilla. Vauhti ei todellakaan päätä huimannut vedoissa (nopeimman vedon keskivauhti 5:28 min/km), tottahan paksumpi vaatetus ja lumiset tiet hieman hidastavat vauhtia, silti aikasen tahmeaa menoa… Kokonaisuudessaan kuitenkin aivan kohtuullinen juoksu tähän vuodenaikaan (1:23:18, 12.39, avg 147 bpm).

Perjantaina oli ohjelmassa palauttavaa kevyttä hölköttelyä (1:00:29, 7.6 km, avg 126 bpm) sekä lihaskuntotreeniä käsipainojen, voimapyörän ja kumminauhan avulla (30:25, avg 108 bpm) ja iltasella vielä venyttelyä (15:15, avg 89 bpm) valmistellen kehoa lauantain juoksuun.

Lauantaina tein pikaisen alkulämpän pihaa kolaillen (10:00, avg 123 bpm) ja lähdin sen jälkeen viikon pitkikselle, neljän tunnin lenkille. En  muistaakseni ole kovin montaa kertaa tehnyt näin pitkää treenilenkkiä koko juoksuharratukseni aikana (4:00:29, 31.1 km, avg 131 bpm). Olin retkeillyt noin kaksi tuntia, kun sukat, joita en ollut pitkään aikaan käyttänyt, alkoivat hiertää jalkapohjista. Kotiin päästyäni vajaan kahden ja puolen tunnin etenemisen jälkeen, jalkapohjissa oli jo rakot – laitoin rakkoihin laastarit ja vaihdoin sukat. Vaikka jalkapohjissa olevat rakot olivat ennen laastareita olleet jo todella kipeät, uudestaan matkalle lähtiessä rakkolaastarit toimivat loistavasti ja matka jatkui suunnitellusti lenkin loppuun asti. Neljä tuntia tuntuu jo todella pitkältä ajalta lenkkeillä, mutta kun ei ole mitään kilometritavoitetta, vaan seurattavana on vain aika ja riittävän matalalla pysyvä syke (peruskuntoalueella), matka taittuu kuin itsestään hyvää äänikirjaa kuunnellessa.

Sunnuntaina oli harjoitusohjelmassa kahden tunnin palauttava lenkki. Edellisen päivän pitkis tuntui jaloissa, nilkoissa oli jopa hieman turvotusta. En todellakaan juokse kovin usein näin pitkiä pitkiksiä, siihen saattaa tosin tulla kevään aikana muutos, jos yhtään harjoitusohjelmaa osaan ennustaa… En missään tapauksessa kuvitellutkaan, että voisin palauttavana lenkkinä juosta kahta tuntia, silti lähdin juoksuaskelin testaamaan jalkoja ja sykettä – juoksin parikymmentä minuuttia (19:41, 2.51 km, avg 130 bpm) ja jatkoin lenkkiä rauhallisesti kävellen (1:41:03, 9.72 km, avg 112 bpm).

Viikkoon on siis todella mahtunut kaiken arjen pyörityksen lisäksi liikuntaa 14 tuntia 34 minuuttia – tuossa ajassa olen edennyt 92.3 kilometriä, joista juoksua/juoksuhkoa on ollut 81.6 kilometriä. Aikamoiset kilometrit tällaiseen tavalliseen tammikuun viikkoon! Ihmeen hyvin keho on kuitenkin suopunut näinkin kovaan harjoitteluun – mieli puolestaan tekee sen, mitä ohjelmassa käsketään. Hieman kyllä jännittää, miten kroppa reagoi seuraavan viikon treeneihin, sitä jännitellessä alan tutkailla tulevan viikon ohjelmaa…

Ja siihen riemupostiin:

Minut on valittu edustamaan Suomea Altra Red Teamiin! Laitoin hakemuksen vetämään viime vuoden puolella ja tällä viikolla sain sitten riemukseni myönteisen vastauksen hakemukseen. Altra Red Team Nordic on varsin aktiivinen Ruotsissa ja Norjassa, odotan innolla, miten minä voin olla yhdessä muiden Suomen tiimin jäsenten kanssa mukana tässä seikkailussa. Mitä kaikkea tämä sitten tarkoittaa? En tokikaan ole mukana missään eliittiurheilijoiden ryhmässä, tai no, tuntuu tosin, että muilla on aika paljon enemmän meriittejä kuin minulla… Pääasiassa Altra Red Teamin jäsenten tarkoitus on tuoda tunnetuksi tuotemerkkiä niin reaalielämässä kuin somessakin ja kertoa omia kokemuksiaan. Olen itse aika noviisi vielä tällä Altra-tiellä, mutta jo sydämeni menettänyt näille kengille. Innolla odotan, mitä kaikkea tämä polku tuo tullessaan, siitä varmasti enemmän myöhemmin!

Riemuhyppelyiden saattelemana seuraavaan viikkoon

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.