Tällä viikolla askel on ollut raskas, intensiivistä koulutusta ja matkustelua – tässä iässä sitä todellakin alkaa huomata, että kaikki vaikuttaa kaikkeen – huonot yöunet vievät valtavasti voimia, eikä liikunnasta silloin tahdo tulla mitään. Olen alkanut pohtia myös, miten paljon tuo matala ferritiini  oikeasti vaikuttaa olooni, vai onko oloni näin vetämätön siksi, että tiedän ferritiinin olevan alhaalla…

Maanantai oli loppiainen eli pyhäpäivä ja aikaa liikkumiseen oli siis tavallista maanantaita enemmän. Juoksin ensin hieman kiertoteitä salille (41:16, 5.34, avg 132 bpm), tein siellä Polarin FitSparkin ehdottaman voimaharjoittelun kuntopiirinä (46:30, avg 115 bpm) ja juoksin lyhyempää reittiä takaisin kotiin (13:29, 1.50 km, avg 128 bpm). Illemmalla kävin vielä kävelylenkillä hieman hoitamassa asioita ja vain ulkoilemassa (41:08, 3.65 km, avg 118 bpm).

Tiistaina heräsin neljältä ”aamulla” ja lähdin aamukoneella kohti Helsinkiä. Heti laskeuduttuamme, minulle tuli kiire junalle, jotta ehtisin  ryhmäpalaveriin. Oikean jalan pohkeessa oli ollut hieman tuntemuksia parina edellisenä päivänä ja kun lähdin juoksemaan kohti juna-asemaa, oikean jalan pohje ilmeisesti jollakin tavalla otti itseensä, kärsinkin sitten pohjekivusta koko päivän. Koulutuksessa istuttiin, kuten tavallista ja jalka tuntui noustessa todella epämiellyttävältä, mutta vertyi pienen venyttelyn ja kävelyn jälkeen. Olin iltasella jo väsynyt, mutta ajattelin kuitenkin, että kävely tekee hyvää pohkeelle, joten lähdin siis vetreyttämään jalkojani (1:46:03, 10.22 km, avg 114 bpm). Kävellessä jalka tuntui oikein hyvältä, mutta kun hetkeksi istahdin lenkin jälkeen, pohje jumitti oikein kunnolla. Eihän siinä auttanut muu kuin ottaa särkylääke yöksi, sillä pohje sitten rauhoittuikin ja oli seuraavana aamuna jo aivan hyvässä kunnossa.

Keskiviikkona olin koulutuksessa päivän ja illalla lähdin koneella takaisin kotiin Kajaaniin. Olin ottanut mukaan sisäjuoksuvaatteet, ajattelin että olisin voinut käydä juoksemassa hallissa radalla ennen koneen lähtöä, mutta intensiivinen koulutus oli vienyt voimat enkä edes enää ajatellutkaan juoksemista illalla. Olen oikein ylpeä itsestäni, kun kuuntelin kehoani ja jätin treenin välistä. Kotiin saavuin lähempänä yhtätoista illalla.

Torstaipäivän olin töissä ja kotiin palatessa olin todella uupunut koulutuksesta ja matkustamisesta. Polarin FitSpark ehdotteli onneksi kehonhuoltoa ja siitä innostuneena tein sekä dynaamisen (23:51, avg 98 bpm) että staattisen (15:50, avg 104 bpm) liikkuvuusharjoituksen päivän treeninä. Ihanasti kello oli harjoitusten jälkeen sitä mieltä, että päivän harjoitukset on purkissa, ”jatketaan huomenna!”

Perjantaina minulla oli poikkeuksellisesti töitä ja työpäivän jälkeen kävin vain lyhyellä juoksu-/juoksukävely-lenkillä (40:06, 5.22 km, avg 131 bpm). Lauantaina lähdimme koko perheellä luistelamaan. Poika oli jo aamulla käynyt ensimmäisissä uintitreeneissään ja oli valmiiksi väsynyt. Siitä syystä luistelusta tuli koko porukalla vähän ajateltua lyhyempi (25:25, avg 97 bpm). Tulikin todettua, että uintitreenien jälkeen poika tarvitsee lepoa ja voimme yhdessä lähteä liikkumaan korkeintaan iltapäivästä. Saattelin tytön kävelemällä syntymäpäiville ja kävimme toisten lasten kanssa kävellen kaupassa. Sen jälkeen lähdin omiin juoksutreeneihini (1:23:14, 10.01 km, avg 132 bpm). Huomasin, että edelleen jalka tuntuu todella painavalta ja askel on raskas. Välillä tuntui etten yksinkertaisesti jaksa enää juosta kotiin, mutta en voinut heittäytyä hankeen makoilemaan, joten lyllersin kotiin juoksu-kävelytekniikalla.

Sunnuntaina lähdin lasten kanssa hiihtämään. Kaksi vanhinta olivat saaneet edellisenä päivänä uudet sukset, joita lähdimme testailemaan ladulle. Kävelimme ladun varteen ja hiihdimme osan matkaa yhdessä ja osan matkaa niin, että lapset hiihtivät omaa lenkkiään ja minä kävin hieman pidemmällä hiihtämässä. Esikoinen oikein innostui hiihtämisestä, kun sukset toimivat niin hienosti. Lapset lähtivät aikaisemmin kotiin ja minä jäin vielä nautiskelemaan rauhallisesta sunnutaihiihtelystä yksikseni (2:04:09, 20.08 km, avg 117 bpm, joka ei pidä paikkaansa, keskisyke on todellisuudessa huomattavasti korkeampi).

Koko viikon saldoksi kertyi useampi eri treenimuoto; sali, juoksu, kävely, luistelu, hiihto ja venyttely – harvoin tulee näin monipuolisesti liikuttua yhden viikon aikana.  Aikaa liikkumiseen käytin 10 tuntia ja 15 minuuttia. Kokonaisuudessaan viikkoon kertyi kilometrejä oikein mukavasti; 63.88 kilometriä, joista juoksua oli tosin vain 22.2 kilometriä. Treenasin kuitenkin monipuolisesti peruskestävyysalueella ja ajattelen, että tällä hetkellä juuri peruskestävyys on tärkein treenattava alue. Juuri nyt ei ole niin tärkeää juosta, kuin kasvattaa peruskuntoa ja pitää itsensä liikkeessä armollisesti.

Hymyä viikkoosi,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter //