Juoksuvuosi 2019 luontokuvina

Tein tämän vuoden alkuun edellisen vuoden juoksut luontokuvina postauksen ja ajattelin ryhtyä samaan urakkaan tämän vuoden osalta. Juoksuharrastuksen myötä olen päässyt takaisin luontoon, nauttimaan luonnon monimuotoisuudesta ja vuodenaikojen vaihtelusta luonnossa. Juoksun avulla olen myös oppinut nauttimaan kaikista vuodenajoista – ennen olin kevät-kesä-ihminen, joka vähän niinkuin heräsi eloon keväisin, nautti elämästä kesäisin ja vaipui jonkinlaiseen sitku-elämään syksyn ja talven aikana. Nyt nautin luonnossa liikkumisesta jokaisena vuodenaikana, säällä kuin säällä. Tässä siis luontokuvien myötä juoksuvuoteni ja hieman tarinaa vuoden juoksuista:

Tammikuu:

Tammikuun kuvat ovat pääosin tiejuoksujen varrelta, lisääntyvä auringonpaiste ja kirpakka pakkanen antoivat ihanan lisän juoksun nautintoon. Liikuntaa tammikuuhun kertyi  48:29 tuntia, kilometrejä 291.4, joista juoksua 243.1 kilometriä.

Helmikuu:

Helmikuun kelit olivat edelleen ihanan lumiset ja kirkkaat. Juoksu on siinä mielessä varustelaji, että kovillakin pakkasilla juokseminen onnistuu, kunhan pukeutuu kelin mukaisesti. Liikuntaa kuukauteen tuli  41:56 tuntia, kilometrejä 253.9, joista juoksua 227.3 kilometriä.

Maaliskuu:


Maaliskuussa kevät alkoi tehdä tuloaan ja aurinko alkoi lämmittää jo mukavasti. Aikaa liikkumiseen käytin  36:10 tuntia, kilometrejä kertyi 246.2, joista juoksua 189.5 kilometriä.

Huhtikuu:

 

Alkukuusta kävin Tampereen seudulla katsastamassa sulia teitä ja ensimmäiset kevätkukat ilmaantuivat pientareille jo Kajaanissakin. Muoniossa oli pääsiäisen aikaan vielä täysi talvi. Keväisin huomaa selvästi, miten pitkä maa Suomi on. Liikuntaa harrastin huhtikuussa 36:40 tuntia, kilometrejä keräsin 274, joista juoksua 212.3 kilometriä.

Toukokuu:

Vuoden ensimmäinen polkujuoksukisa oli toukokuussa (NUTS Karhunkierros)  ja luonto puhkesi todella kukkaan – tänä vuonna siitepöyaika oli aika raju, itse jouduin käyttämään suun kautta otettavan lääkkeen lisäksi sekä nenäsuihketta että silmätippoja. Silti juoksu kulki aivan mukavasti ja liikuntaa kuukauteen tuli 36:59 tuntia, kilometrejä 240.1, joista juoksua 182.6 kilometriä.

Kesäkuu:


Kesäkuu oli juoksussa niin sanottu välikuukausi kisojen suhteen, valmistautuminen heinäkuun pidempään polku-ultraan oli käynnissä, ylilyöntejä piti välttää ja pitää itsensä kunnossa. Juoksu kulki ja maistui oikein ihanasti lämpenevässä kesässä, aikaa liikuntaan käytin 46:51 tuntia, kilometrejä nappailin  297, joista juoksua oli  286.2 kilometriä.

Heinäkuu:


Heinäkuun alku meni vähän himmaillessa ja odotellessa vuoden kohokohtaa NUTS Ylläs-Pallas polkujuoksua, jossa juoksin Hetasta Pallakselle yöttömän yön huikeudesta nauttien. Lomailimme muutenkin nauttien Lapin luonnon ainutlaatuisuudesta. Aikaa liikuntaan käytin  37:49 tunteja, kilometrejä etenin 273.2, joista juoksua 187.3 kilometriä.

Elokuu:

Elokuussa arki alkoi taas kolkutella ja juoksut Kajaanissa elokuun illoissa saivat keskittymään auringonlaskussa kukkien kuvailuun. Erityisesti mieleen jäi valtava juolukoiden määrä eräällä yhteisellä metsäretkellä. En ole oikein osannut juolukoita ennen syödä, mutta nyt ne olivat erityisen herkullisia ja meheviä. Liikunkatunteja kertyi 40:23 ja kilometrejä 274.9, joista juoksua 266.6 kilometriä.

Syyskuu:

Syyskuussa ihailin kotimaan huikeaa väriloistoa ruskan sävyissä ja nautiskelin juoksusta erityisesti poluilla. Syyskuussa tein Finlandia Maratonilla uuden maratonennätykseni ja kisailusta johtuen syyskuun liikuntatunnit jäivät aika vähäisiksi, aikaa liikkumiseen käytin vain 29:25 tuntia. kilometrejä kertyi 223, joista juoksua 197.9 kilometriä.

Lokakuu:


Lokakuussa elämää mullisti Teneriffan matka, jossa pääsimme juoksemaan upeissa vuoristomaisemissa. Myös matka Teiden juurelle oli mahtava elämys, juoksu näissä maisemissa oli  varsinainen elämys! Haaveilen joskus vielä pääseväni Teidelle uudestaan, kaipuu takaisin näihin maisemiin jäi mieleen. Aikaa liikkumiseen ehdin käyttää 28:35 tuntia, kilometrejä kertyi 205, joista juoksua 172.9 kilometriä.

Marraskuu:

Jo lokakuun loppu oli Kajaanissa luminen ja koko marraskuun saimme nauttia lumesta Kajaanissa. Kun lumi kerran tuli, on se pysynyt maassa siitä asti. Marraskuussa käväisin myös juoksentelemassa elämäni ensimmäisen rataultran Joensuu Night Runilla. Aikaa liikuntaan käytin 34:29, kilometrejä tuli 242.8, joista juoksua 226.9 kilometriä

Joulukuu:

Nyt vietetään vuoden viimeistä päivää ja joulukuunkin urheilut on taputeltu, aikaa liikkumiseen joulukuussa käytin 35:56 tuntia, kilometrejä kertyi 255.3 kilometriä ja juoksua vaivaiset 125.1 kilometriä. Joulukuussa innostuin hiihtämisestä ja yksi kokonainen viikko meni ilman juoksua, pelkästään hiihtäen.

Kokonaisuudessaan vuosi 2019 on ollut lyhyen juoksu-urani kilometririkkain, muutenkin vuoteen on mahtunut huikeita juoksukisoja ja mahtavia matkoja.

Vuoden viimeiset päivät olemme viettäneet täällä Suomi-neidon kainalossa Ylimuoniossa ja nauttineet luonnon huikeasta väriloistosta, täällä Lapissa kaamos ei ole pimeyttä 💙

Näiden huikeiden luontokuvien myötä toivotan sinulle ihanaa tulevaa vuotta ja nautinnollisia juoksukilometrejä,
– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter // 

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Joulua ja nautinnollista hiihtoa viikolla 52

Jouluviikko ja välipäivät – tohinaa, touhua, riemua, lepoa, herkkuja, vieraita ja paljon tapahtumia, itse asiassa kauhun hetkiäkin perheessä, onneksi niistäkin selvittiin ja kaikki on lopulta taas kunnossa. Tällä viikolla en ole juossut metriäkään, silti viikon liikuntakilometrit ovat kokonaisuudessaan peräti 80 kilometriä ja liikkumiseen käytetty aika on vihdoin yli kymmenen tuntia (10:09).

Maanantaina kävin iltasella hiihtämässä (2:04:48, 21.03 km, avg 118 bpm) ja totesin, että tästä viikosta voisikin tehdä hiihtoviikon. Keho tarvitsee selvästi lepoa juoksusta, mutta mieli vaatii päästä liikunnan ja luonnon lepoon. Kuuntelen usein tai paremminkin lähes aina lenkeillä äänikirjoja, silti luonto ja yksinolo rauhoittavat ja rentouttavat. Samalla pääsen mielessäni huimiin seikkailuihin, koen kirjojen herättämät tunteet ja ajatukset vahvoina eläytyen kirjan tapahtumiin.

Tiistaina oli jouluaatto, valmistelua ja juhlimista riitti koko päiväksi, vietimme aaton perhepiirissä, rauhallista ja mukavaa yhdessäoloa. Lapset olivat enemmän kuin tyytyväisiä lahjoihinsa ❤️. Ilta meni legorobottia kasatessa, nukkeilla leikkiessä, lukien ja pelaillen – uusi sanaristikkopeli, Banaani, oli mukavaa yhteistä tekemistä, olin siinä aika hyväkin 😄.

Keskiviikkona, joulupäivänä, elämä oli leppoisaa ja rauhallista, hiihtämäänkin ehti hieman pidemmän lenkin (2:20:29, 22.15 km, avg 130 bpm), hiihtäminen, erityisesti siis tällainen hidas perinteinen läpsyttely, tuntuu keholle kevyeltä menolta, voisin hiihtää vaikka kuinka monta tuntia putkeen. Myös torstaina ehdin hiihtolenkille ja nauttimaan ihanista, hyvinhoidetuista laduista (1:28:58, 13.11 km, avg 110 bpm).

Perjantaina meille tuli vieraita niin lännestä kuin etelässäkin päin. Aamupäivällä en ehtinyt shoppailureissultani urheilemaan ja ilta menikin sitten vieraiden hyvässä seurassa sekä osaksi sairaalassa. Lauantaina sää oli muuttunut hetkeksi oikein kunnon pakkaskeliksi ja aurinkokin näyttäytyi  kirpakan pakkasen (noin – 16 ˚c) saattelemana. Hiihdin hieman lyhyemmän lenkin (1:09:02, 10.62, avg 138 bpm) etten palelluta itseäni näissä oudoissa olosuhteissa 😜. Koko syksynä ei ole juurikaan ollut kymmentä astetta enempää pakkasta, joten tämäkin pakkanen tuntui suorastaan kylmältä. Kun pakkasin taas tottuu, tällainen keli on mitä mainioin ulkoilusää.

Sunnuntai-aamuna istahdimme autoon ja aloitimme matkan kohti Muoniota. Syysloma meni Teneriffalla, joten olemme viimeksi käyneet Lapissa kesällä. Olen jo todella ikäväinytkin Lappiin, erityisesti toki sukulaisia, mutta myös Lapin kaunista ja rakasta luontoa. Matkalaukkuun on pakattu juoksuvarusteet, emme vielä omista suksiboksia, joten tälle lyhyelle pyrähdykselle sukset jäivät kotiin. Keväällä täytyy kyllä saada sukset mukaan Lapin lomalle!

Hiihtoa viikkoon tuli siis 66.9 kilometriä, loput kilometrit kertyivät kävelystä ladun varteen ja muista pienistä kävelypyrähdyksistä sekä kolailusta. Vuoden viimeinen kokonainen viikko onkin jo takana. Seuraava viikko aloittaa jo ensi vuoden ensimmäisen viikon, vaikka muutama päivä vietetäänkin vielä tätä vuotta. Toivon saavani kasaan vielä jonkinmoisen vuoden yhteenvedon, todennäköisesti luontokuvien muodossa. samaan tapaan kuin viime vuonnakin, palataan siis asiaan vielä tänä vuonna, toivottavasti. Matkaa on vielä pitkästi, tässä saattaa syntyä vielä vaikka minkälaista tarinaa… 😄

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter // 

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys