Huhtikuun hulinat ja mihin se aika juoksee viikolla 18
Todella, mihin se aika oikein juoksee? Karhunkierrokselle on enää vajaa kolme viikkoa 😱. Ja huhtikuuhun vaihtui toukokuuksi. Tosin, sitä on ollut vaikea uskoa tämän lumisateen keskellä…
Huhtikuu meni mukavasti monipuolista liikuntaa harrastaessa, eniten tuli tietenkin juoksua, mutta kelloon tallentui kolailun lisäksi kotijumppailua, pyöräilyä, uintia, salia, hiihtoa ja kävelyä. Yhteensä liikuntaa tuli 36 tuntia ja 40 minuuttia, 274 kilometriä. Juoksua kuukauteen tuli 212.3 kilometriä.
Toukokuu on alkanut, no lumisena 😅. Vappu oli hieman kylmempi, mutta ajattelin jo, että kun torstaina ei vielä ollut lunta, sitä ei tulisi ollenkaan, mutta voi kun väärässä olinkaan…
Maanantaina työpäivän jälkeen totesin ettei juokseminen olisi nyt aivan järkevää, ehkä järkevintä olisi ollut ottaa vain rennosti, mutta jotakinhan minun täytyi tehdä, kun aikaa liikuntaan oli, joten lähdin pyöräilemään. Kävin siis kevyellä pyörälenkillä nauttimassa keväisestä ilmasta ja omasta ajasta (1:26:36, 28.65 km, avg 127 bpm).
Tiistaina kävin tavallisella pienellä juoksulenkillä liian korkeilla sykkeillä (59:03, 8.01 km, avg 140 bpm) ja keskiviikkona, vappuna, kävimme koko perheellä perinteisillä vappurasteilla, jonka on järjestänyt Kajaanin suunnistajat jo yli kymmenen vuoden ajan. Vappurastit ovat aivan loistava tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa, käveleskelimme rauhallista tahtia kuudelle rastille keskustan tuntumassa lasten kanssa (1:23:57, 3.74 km, avg 102 bpm) ja lapset saivat ensimmäiset pallojätskitkin. Illemmalla kävin vielä juoksemassa oman lenkkini (1:15:01, 10.14 km, avg 144 bpm).
Torstaina pidin lepopäivän ja perjantai-aamu valkeni hämmästyttävän kirkkaana ja lumisena! Mutta koskapa suunnitelma oli pitkä lenkki, oli vuorossa pitkä lenkki (2:10:00, 17.06 km, avg 148 bpm)… Ei aivan viisasta, mutta tulipa tehtyä… Lähinnä siksi, että pitkiksen keskisyke oli aivan liian korkea, mutta tottahan se näkyy, kun rämpii nilkkaan yltävässä lumihangessa 😆.
Lauantaina ennen juoksulenkkiä oli pakko nöyrtyä lumikaaoksen edessä ja kolata pihaa ajotien osalta. Lenkille lähtiessä huomasin, että kaikki pyörätiet olivatkin jo sulaneet ja Juoksuopiston Mikon kanssa juteltu testilenkki tuli mieleen… Ei oikein hedelmällinen tilanne edellisen päivän pitkiksen jälkeen ja testilenkkikin olisi pitänyt olla kymmenen kilometriä… Silti lähdin vartin lämmittelyn jälkeen vetämään viiden kilsan testiä… (24:30, 5.04 km, avg 166 bpm). Todennäköisesti testivedon syke oli rannemittauksella todellisuutta alhaisempi, mutta voi myös olla etten oikein saanut itsestäni irti sykkeitä muutenkin korkeasykkeisen viikon jälkeen (lenkki kokonaisuudessaan 1:15:47, 12.01 km, avg 151 bpm).
Sunnuntai-aamupäivä meni suurkirppiksellä seisoskellessa, yllättävän rankkaa muuten. Iltapäivällä kävin juoksulenkin lomassa sovittamassa polkujuoksuseuran treenivaatteita ja samalla myös testailin ehkäpä uusia polkukenkiäni, Salomonin Sense Ultria. Niistä olen haaveillut jo pidemmän aikaa, jokohan olisi aika hommata ne… Juoksulenkistä tuli lähinnä kävelyhölkkälenkki (1:02:36, 7.8 km, avg 130 bpm), koska sykkeet nousi taivaisiin saman tien, kun aloin juosta – tarviis varmaan ottaa vähän rennommin.
Liikuntaa viikkoon on taas kertynyt tavalliset 9 tuntia ja 50 minuuttia, kilometrejä 88, joista juoksua oli 55.4 kilometriä. Kilometreiltään hyvä viikko siis. Toukokuu on lähtenyt hienosti käyntiin lumesta huolimatta. Ja kyllä se kesä tulee, kaikesta huolimatta,
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla.
Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter //
