Yhteistyössä POLAR Suomi – kanssa * kello saatu testiin blogiyhteistyön kautta

Heti aluksi, Polar ilmoittaa sivuillaan jo etukäteen, että rannesykemittaus reagoi hitaammin sykevaihteluun kuin sensorimittaus. Onhan se kai aika järkeenkäypää, sensori mittaa suoraan sydämen kohdalta sähköisiä signaaleja, jotka syntyvät sydämen lyödessä ja työentäessä verta verenkiertoon, rannesykemittaus (ylläri, ylläri) mittaa sähköisiä signaaleja ranteesta. Voisin myös kuvitella, että ranteessa sähköiset signaalit ovat heikompia kuin suoraan sydämen kohdalla ja tuleehan sykevaihtelu verenkiertoon myöhemmin, niin sanotusti viiveellä – tämä viimeinen pohdinta on kuitenkin täysin omaa ”järkeilyäni” :). Intervallitreeneihin suositellaan siis edelleen sykesensorin käyttöä ja jotenkin ajattelen, että vaikka erityisesti Polar ja muut sykemittareiden valmistajat ovat panostaneet rannesykemittauksen teknologiaan, on fysiologisesti mahdotonta parhaimmallakaan teknologialla saavuttaa ranteesta niin tarkkaa mittausta kuin sykesensorilla rintakehältä. Miltä teistä pohdintani kuulostaa? 

Silti on mielenkiintoista vertailla rannemittauksen ja sykesensorilla tapahtuvan sykemittauksen eroja ja yhtäläisyyksiä samalla juoksulenkillä. Juoksin siis rauhallisen aamulenkin lopun vedoilla – toisessa kädessä Vantage V ja toisessa M400, joka mittasi sykkeen sykesensorin kautta. Olin myös poistanut sykesensorin parituksen Vantagesta, jotta saan luotettavan vertailun ja molemmilla laitteilla itsenäisen tuloksen. 

Syke mitattuna Vantge V:n rannesykemittauksella ja sykesensorilla

Käyrissä on jonkin verran eroja, mutta nopealla vilkaisulla käyrät ovat kyllä hämmästyttävän samankaltaisia. Noin 20 minuutin kohdalla olevaa syvää sykedippiä ei näy M400:n käyrillä, koska siinä vaiheessa pysäytin sykemittauksen hetkeksi ja laitoin Vantagen päälle vielä paikalla ollessani, M400:n jo lähdettyäni jatkamaan juoksua. Se, missä ero näkyy selvemmin, tulee sykealueiden minuuttimäärää tarkastellessa. Huomattava ero (se onko ero tilastollisesti merkittävä jää jonkun muun tutkittavaksi…) näkyy kolmannella sykealueella, jossa rannesykemittauksella tuolla alueella syke oli 13 minuuttia ja 21 sekuntia, kun sensorimittauksella samalla sykealueella syke oli 18 minuuttia ja 38 sekuntia. Johtuneeko siitä, että rannesykemittaus ei ehdi niin nopeasti sykevaihteluun mukaan, vai siitä että rannesykemittaus tulkitsee iholta sensoreillaan sykkeen matalammaksi esim. ihon kylmyydestä johtuen? 

Vauhti mitattuna Vantge V:llä ja M400:lla

Halusin ottaa tähän samaan postaukseen mukaan myös vauhdin vertailun. Vauhtikäyrä näyttää puolestaan varsin erilaiselta kahden eri mittarin välillä, mutta vauhtialueiden erot eivät ole kuitenkaan kovin suuria. Vauhtikäyrä näyttää olevan Vantage V:ssä huomattavasti vaihtelevampi kuin M400:ssa. Vauhdeissa ei vaikuta olevan näiden kahden mittarin välillä kovin suurta eroa. Itse en osaa kuitenkaan tulkita, kumpi käyristä on totuudenmukaisempi. 

Juoksun yhteenveto eri mittareilla

Keskisykkeen ero eri mittareilla mitattuna on hyvin pieni. Tällaisella rennolla lenkillä rannesykemittauksen ja sykesensorilla suoritetun mittauksen keskisyke on siis hyvin samankaltainen ja rannesykemittaus toimii tämän lenkin perusteella loistavasti. Matkassa näkyvä kahdeksansadan metrin ero on selitettävissä sillä, että toinen mittari oli pidempään päällä, ajassa on siis reilun minuutin ero. Pysäytin mittauksen matkalla muutaman kerran ja ilmeisesti pysäytin ensin M400:n, samoin lopussa. Vantage V:n GPS:n matkan pituuden mittaamisesta on ollut erinäisillä foorumeilla keskustelua, tämän kokeilun perusteella matkoissa ei vaikuta kuitenkaan olevan merkittävää eroa.

Keskivauhdeissakin eroa on vain neljä sekunttia, joka varmasti menee virhemarginaaliin, sen sijaan maksimivauhdeissa on selkeä ero. Mistä tämä johtuu – minulla ei ole tietoa. Myös minimisykkeessä on selkeä ero, mutta se johtuu siitä, että käynnistin Vantagen aikaisemmin pysähdyksen jälkeen kuin M400:n. Vertailukelpoisia eivät puolestaan ole korkeuserot, koska Vantage V:ssä on barometri korkeuden mittaamiseen ja M400 ”mittaa” korkeuden vain arvioiden GPS-seurannasta.

Jokainen voi kuitenkin tehdä tämän vertailun perusteella omat tulkintansa mittausten eroista ja yhtäläisyyksistä. Minua kiinnostaisikin kuulla, miltä teistä näyttävät nämä käppyrät, mihin sinä kiinnittät huomiota ja vakuuttaako rannesykemittaus tämän vertailun pohjalta? Itse ajattelen, että rannesykemittaus toimii minun tarpeisiini nähden aivan loistavasti tällaisilla peruslenkeillä. Jos haluan tarkkaa sykedataa intervallitreeneistä, käytän silloin sykesensoria sykkeen mittaamiseen. Voisi olla kuitenkin mielenkiintoista testata rannesykemittausta intervallilenkeillä. Hyvin todennäköistä olisi, että sykesensori mittaisi sykkeen huomattavasti tarkemmin, mutta kuinka paljon tarkemmin? Kiinnostaisiko sellaisen vertailun analyysi sinua? 

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua tai ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla. 

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook, Instagram, Twitter, YouTube