Surutyötä viikolla 23

Aikaa ei ollut vuotta, ei kuukausia, ei viikkoja, vain muutama päivä. Niin lähti hän, elämästä kyllänsä saaneena. Hän on perillä, hän on valossa. Me kaipaamme ja suremme, mutta surumme ei ole toivoton eikä kaipuumme lohduton <3

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, kuinka juoksu on minulle henkireikä kaiken surun, pelon ja ahdistuksen keskellä. Sitä se on nytkin. 

Alkuviikko meni flunssassa ja flunssasta toipuessa. Vasta torstaina pääsin treenaamaan kevyesti kotijumppaa (55:19, avg 115 bpm). Torstain ja perjantain välisenä yönä en nukkunut muutamaa tuntia enempää ja perjantaipäivä meni sumussa, tasapainnollessa surun kuilun reunalla. Iltapäivällä kun mies tuli parin päivän reissulta kotiin, pääsin purkamaan suruani ja kaipuutani metsään (47:43, 6.07 km, avg 134 bpm). 

Lauantaina juoksin ensin pienen lenkin (45:07, 6.23, avg 133 bpm) ja sen jälkeen rauhoitin tahtia niin, että juoksukävelin loppumatkan kotiin (28:32, 3.25 km, avg 128 bpm). Sunnuntain liikunta oli pyöräilyä kauppaan ja takaisin (21:08, 4.43 km, avg 112 bpm).

21E7C806-2378-47BD-BB03-499C6541FBA8.png

Viikon liikunnat ovat siis jääneet vähiin (yhteensä 20.0 km ja 3 tuntia 17 minuutti), mutta kaikki se mikä on tullut tehtyä on ollut todella tarpeen, niin sielulle kuin mielellekin.

Voimia suuriin ponnistuksiin ei ole ollut väsymyksen, unenpuutteen ja suunnattoman surun vuoksi, silti on ollut pakottava tarve päästä hetkeksi eroon kaikesta, omaan kuplaan, omaan juoksuun, omaan paikkaan. Polku ottaa tyynesti vastaan tuskaani, suruni ja kaipaukseni. Kantaa ja vie eteenpäin. Kotiin on hyvä tulla, hieman keventyneenä, hieman enemmän läsnä.

– Maijaliisa

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä: 

 

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen

 

 

 

 

Suhteet Ystävät ja perhe Liikunta Mieli

Kisasuunnitelmia kesälle – aivan NUTSia ja Challengea ;)

Tämä alkuviikko on mennyt flunssan kourissa kotisohvalla, tai no tietysti olen töissä käynyt ja muuten kaikki hommat hoitanut, treenaamaan en ole päässyt ja siksi tuntuu kuin ylimääräistä aikaa olisi vaikka muille jakaa. Mitä ne muut ihmiset tekee tällä ajalla, jonka minä käytän juoksemiseen ja treenaamiseen? Ehkä siivoavat, lukevat, laittavat ruokaa, ovat ystävien kanssa? 

Nyt on kuitenkin hyvää aikaa vielä vähän miettiä kesän kisasuunnitelmia.

Nuts Pallas-Hetta 55 km

Lastenhoito-ongelma alkaa selvitä ja heinäkuun puolenvälin Nuts Pallas-Hetta polkujuoksu näyttää sen suhteen onnistuvan. Muuten onkin sitten vielä kaikki suunnitelmat kisan osalta levällään kuin enot veneessä 🙂 Vähitellen on alettava tekemään kisasuunnitelmia ja tutustuttava vaikkapa siihen reittikarttaan edes sen verran ettei huoltojen sijainnit tule kisassa vastaan yllätyksinä :D. Kauden ensimmäiseen polkujuoksukisaani Pallaksella (15.7.) on enää himpun reilu viisi viikkoa aikaa, joten johan tässä kohta saa alkaa kevennellä kisaa kohti… apua! 

Pallas – Hetta -reitti on minulle tuttu nuoruudesta, silloin olen sen vaeltanut kaveriporukalla. Muistan erityisesti Pyhäkerolle nousun, joka tuntui aina vain jatkuvan ja jatkuvan. Aina kun luuli, että huippu on seuraavan nyppylän päällä, tuli uusi  ja taas uusi nyppylä. Kun vihdoin pääsimme Taivaskeron laelle, olimme niin uupuneita ettemme jaksaneet muuta kuin nauraa kippurassa. Ja olenhan minä koko lapsuuteni ja nuoruuteni ihaillut upeita Pallaksen maisemia. 

29FE1B86-7D8F-40DE-BA63-9E6B92A528B4.jpeg

Pallaksen polkujuoksu on osa Buff Trail Tour polkujuoksusarjaa, johon kuuluvat myös jo juostut Bodom Trail 21 km, Nuts Kahunkierros 53 km, jonka juoksin viime vuonna (kisarapsan voit lukea täältä).  Uutena tänä vuonna mukaan ontullut Aulanko Tower Tail 22 km (30.6.). Sarjaan kuuluvat myös Pyhän Tunturimaraton 42 km (11.8), Nuuksio Classic Trail Marathon 42 km (1.9.) ja Vaarojen Maraton 43 km (6.10), jonka juoksin myös viime vuonna (kisarapsa täällä). Pikkusen kutkuttaisi kyllä Vaarojen Maraton tänäkin vuonna, viime vuoden pettymyksen jälkeen, mutta luulen että ne karkelot on jätettävä tällä kertaa väliin.

Vuokatti Trail Challenge 57 km

Toinen tämän kesä iso haaste on Vuokatti Trail Challenge, joka juostaan 8.9. upeissa Kainuun maastoissa. Vuokatti Trail Challenge on oma kilpailunsa, jonka järjestää paikallinen Kainuun Liikunta, yhteistyössä samaan aikaan vietettävän Halti Outdoor Weekendin kanssa. Kisamatkoina ovat 22 km:n, 42km:n, 57 km:n ja 115 km:n polkujuoksut. Suunnitelmissa on tällä hetkellä juosta juuri tuo 57 kilometriä, mutta pidän vielä mahdollisena myös 42 kilometrin matkaa. Paljon riippuu siitä, miten Pallaksen juoksu menee, miten palautuminen onnistuu ja miten hyvin pääsen jatkamaan treenaamista kohti uutta kisaa. 

En ole juossut kovin paljon Vuokatin maastoissa, vaikka olen asunut jo lähemmäs kymmenen vuotta Kainuussa. Kesän aikana aion kuitenkin käydä selättämässä Vuokatin legendaariset 13 Vaaraa, ne jotka jokaisella reitillä ylitetään. Jos Vaarojen valloitus ei kaikkinensa onnistu, niin joka tapauksessa otan kesän aikana Vuokatin maastot haltuun ja laitan raporttia tulemaan kisareitiltä jo etukäteen.

AC168E29-E2ED-4E22-B80E-88B545ECD3B0.jpeg

Vaikka molempien kisojen nousumetrit ovat kohtuullisen samanlaiset, (Vuokatissa nousua karttuu 57 kilometriin 1720 nousumetriä, kun Pallas – Hetta -reitillä 55 kilometriin nousua kertyy 1620 nousumetriä) poikkeavat reittien profiilit toisistaan varsin paljon. Pallaksella nousut ovat tunturimaiseman tapaan kohtuullisen loivia ja usein juostavaa sekä alas että ylöspäin. Toki pitkät nousut haastavat tällä reitillä ja alun laskettelurinnettä ei kannata spurtata ylös juosten tällä kunnolla. Myös rakkakivikko haastaa juoksijaa Pallas – Hetta -reitillä. Vuokatissa puolestaan loppupään 13 Vaaran ylitys laittaa juoksijan käyttämään jopa nelivetoa, niin jyrkkiä nousuja ja laskuja reitin loppupää tarjoaa polkujuoksijalle. Kisat ovat kilometrimäärältään siis lähes yhtä pitkät (polkujuoksussa kilometrejä ei lasketa niin kovin tarkkaan…), onkin mielenkiintoista nähdä, miten reittiprofiili vaikuttaa loppuaikaan ja miltä eri tyyppiset reittiprofiilit tuntuvat kehossa ja juoksussa. 

Kuinka kesän kisasuunnitelmat alkavat muotoutua? Miltä kuulostaisi Vuokatti Trail Challenge? Pistäpä 8.9. päivämääärä mieleen ja ala pohtia, jos vaikka lähtisit kisailemaan poluille upeaan Kainuuseen 🙂

– Maijaliisa

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä: 

 

Facebook
Instagram
Twitter
YouTube

Löydät blogini myös seuraavista portaaleista:
Blogit.fi
Bloglovin’
Blogkeen

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli