Kevyttä viikolla 48 ja marraskuun menot


Tämän viikon suunnitelma oli pitää kevyt viikko – näitä kevyitä viikkoja on ollut kalenterissa jo useita peräkkäin, joten viikko ei juuri tuonut muutosta treeneihin… Marraskuu onkin mennyt varsin kevyen liikunnan merkeissä, lähinnä kuukautta voisi treenien osalta kutsua ykimenokaudeksi, en tosin tiedä kuinka pitkään tämä ylimenokausi vielä jatkuu…  Marraskuussa juoksin himpun vapaa kolmekymmentä kilometriä, mutta tein taas uuden kävelyennätyksen: 160.2 kilometriä kävelyä kuukaudessa, minusta se on jo aika paljon 😊. Muuten kuukauteen mahtui salitreeniä ja jonkin verran muuta treeniä, kuten kotijumppaa, nilkan treeniä ja liikkuvuustreeniä, kaikkea treeniä yhteensä reilu 42 tuntia ja vartti ja kilometrejä jalkojen päällä kertyi kaikkineen 195. 8 kilometriä. Kaiken kaikkiaan kuukausi oli liikunnallisesti aivan hyvä, vaikka juoksua ei koko kuukauteen tullut juurikaan. Oikean jalan tilanne on koko ajan hieman parantunut, vaikka jalassa edelleen on jänteen paksuuntumista ja kroonisen tulehduksen oireita. Jalka ei kuitenkaan ole ollenkaan kipeä, kun en juokse,mutta pientä jäykkyyttä nilkassa edelleen on aamuisin jänteen kiinnityskohdassa. Odotan edelleen sitä, että jalka saa rauhassa parantua ja vältän turhan kovaa rasitusta ja siitä syystä odotan edelleen, että jänne alkaa selvästi parantua ennenkuin uskallan alkaa rasittaa jalkaa enemmän.

Maanantaina tein rauhallisen kävelyn suunnitelman mukaan kirpakassa pakkasessa (1:22:16, 8.16 km, avg 113 bpm) ja tiistaina kävelin hyvin rauhallisesti laulutunnilta kotiin lumisilla kävelyteillä (1:15:11, 7.18 km). Keskiviikkona ilta menikin sitten Ballet Kaukametsän oppilaiden joulunäytöksessä. Omat tyttäreni tansivat nykytanssiryhmissä, molemmat ovat harrastaneet aikaisemmin myös balettia. Tanssin opettajat ja toki myös tanssijat olivat taas tehneet aivan kuikeaa työtä ja ilta menikin ihastellessa pieniä ja isoja tanssijoita.

Torstaina suuntasin kävellen salille (18:10, 2.2 km, avg 112 bpm), ja tein salilla treeniohjelmaan suunnitellun setin (1:06:42, avg 90 bpm) – treenin keskisyke laski yllätteän todella matalaksi, otin selvästi hiukan pidempänä ohjelmaan  suunnitellut palautukset eri harjoitusten välillä. Kotiin hipsin treenin jälkeen loppuverkkana palautellen (21:10, 2.24 km, avg 118 bpm).

Perjantaille ei treeniä oltu suunniteltu,mutta minun täytyy ilmeisesti päästä lähes päivittäin ulkoilemaan, joten kävin taas hipsimässä iltalenkin kävellen (1:05:47, 6.81 km, avg 117 bpm). Aamulla olin taas käynyt fyssarilla. Sain kiitosta siitä, että olin vihdoin jättänyt juoksun väliin, itse ajattelin, että minun on aivan turha testailla aina muutaman päivän välein josko juoksu alkaisia luistaa. Ajattelin, että on parempi antaa jalan aivan rauhassa parantua kuntoutuksen avulla ja jos jalka olisi olluta selvästi parempi, olisin nyt alkanut  kokeilla juoksua. Jalka oli parempi, mutta ei kuitenkaan aivan terve, edelleen akillesjänteen alueella on paksuuntumista ja pientä turvotusta, joten edelleen otan juoksun osalta rauhallisesti. Lauantain suunnitelmassa oli si ollut ensin salitreeni ja sitten lenkki, mutta elämä asettaa näihinkin treeneihin jonkinmoisia rajoitteita ja niinpä päivän ohjelma meni niin, että kävin päivällä  kävelyllä (1:20:14, 8.1km, avg 120 bpm) ja illemmalla tein sitten salitreenin kotona (45:46, avg 107 bpm).

Sunnuntaina uskaltauduin talven ensimmiselle hiihtolenkille. Sukseni ovat karvapohjasukset, laitoin pohjaan luistoa ja lähdin kävellen kohti latua. Ladut olivat pääosin oikein hyvässä kunnossa, mutta suksissa ei ollut kovin paljon luistoa,mutta toisaalta pitokaan ei ollut aivan priimaa – voisi sanoa, että lenkki oli hidas mutta rankka  (1:38:09, 13.18 km, avg 138 bpm). Siitä huolimatta ja kaikeksi yllätykseksi näutin hiihtelystä niinpaljon, että sunnittelen jopa ottavani hiihtoa mukaan tämän talven teeneihin aikaisempia vuosia enemmän, Jospa sillä tavalla saisin vähän säästeltyä jalkoja, mutta hiihtäen saisin kuitenkin helposti tehtyä vauhtikestävyystreenejä, syke ainakin nousee helposti vauhtikestävyysalueelle,ehkä taas jopa liiankin helposti. Kevyellä viikolla liikuntaa kertyi kilometrejä 49.3 ja aikaa liikkumiseen, pääosin palauttavaan liikkumiseen käytin noin yhdeksän ja puoli tuntia.

Joulukuun juoksut saattavat jäädä minulta myös vähälle, silti toivottelen sinulle juoksevaista joulukuuta,

– Maijaliisa

Saat näppärästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Sisäpyöräilyä ja pakkasta kävellen viikolla 47


Tämä viikko on ollut jonkin verran monipuolisempi edellisiin viikkoihin verrattuna. Päätin, että vaikka en pääsekään juoksemaan, pitää minun alkaa vähitellen kuitenkin tehdä vauhtikestävyystreenejä harjoitusohjelman mukaan. Pyöräillen sykkeiden seuraaminen tuntuu olevan huomattavan paljon vaikeampaa, varsinkin kun syke nousee minulla nyt helposti korkealle ja sykkeen pitäminen oikealla tasolla vaatii kyllä aika tarkkaa seurantaa, johon en taida olla oikein kykeneväinen.

Maanantain kävely oli varsin rauhallinen (1:14:25, 7.6 km, avg 112 bpm) ja samalla osallistuin Camillan juoksuvalmennuksen zoomiin. Zoomin aiheet ovat usein mielenkiintoisia ja toisten kysymyksiin saamat vastaukset saavat pohtimaan omaakin tapaa treenata ja suhtautumista omaan treeniin. Huomaan, että taidan olla tässä treenaamisessa aika suurpiirteinen, vaikka pääosin pyrin toteuttamaan suunniteltua ohjelmaa, saatan elämäntilanteen mukaan nakella harjoituksia viikossa päivällä suuntaan jos toiseen ja nyt olen kyllä aivan luvattomasti jättänyt ohjelmasta vk-treenit, kun en ole niitä pystynyt tehdä juosten. Tiistaina kävelin laulutunnin jälkeen salille (13:51, 1.32 km, avg 109 bpm), tein salilla juoksuohjelman jaloille ja koko kropalle suunnatun treenin (1:04:03, avg 95 bpm) ja kävelin rauhallisesti kotiin (17:01,1.39 km, avg 114 bpm).

Keskiviikkona tein rauhallisen  pitkän kävelyn (1:31:58, 9.1 km, avg 109 bpm) ja torstaina oli pitkästä aikaa vuorossa viikkoon suunnitellun vk-treenin tekeminen, nyt sisäpyöräillen (1:00:21, avg 129 bpm). Kävelin salille ja siellä ajattelin tehdä vk-treenin klossipyörällä – tokihan se oli juuri varattu ja sain tietää, että toisen treenaajan harjoitus kestäisi puoli tuntia – niinpä minä ”varasin” pyörän puolen tunnin päähän ja kävin vielä jatkamassa kävelyä parinkymmenen minuutin ajan. Pääsin sitten aloittamaan vk-treenin pyöräillen, mutta minulla ei varsinaisesti ole asetettu sykealueita pyöräilyyn, joten kuvakkeen sykealueet ovat juoksusta ja näin ollen pyöräilyyn liian korkeat. Näillä kuitenkin mentiin. Harjoituksessa oli neljä kertaa kuuden minuutin vauhtikestävyysvetoa, kolmen minuutin palautuksella ja nopea veto (20 sek) ja siihen päälle, puolentoista minuutin palautus. Noissa nopeissa vedoissa syke ei toki oikein ehtinyt mukaan, joten piikki näkyy vasta palautuksen puolella. Tuntuipa hyvältä saada pitkästä aikaa poskiin punaa vauhtikestävyystreenin muodossa.

Perjantaina oli tämän viikon lepopäivä, toki kävin päivällä pyöräillen ja kävellen kaupungilla, siitäkin tuli jonkinmoinen peruskestävyystreeni, kun piti päästä kuitenkin vähän tuulettumaan ja ulkoilemaan reilun puolen tunnin verran. Perjantaina olin ”pikkujouluissa” ensin syömässä ja sitten kävimme teatterissa ihmettelemässä Nälkämaan Jussille morsian-näytelmää. En juuri koskaan käytä alkoholia, nyt nautin ruuan kanssa lasillisen valkoviiniä. Jotenkin ajattelin ettei sellainen tuntuisi juuri missään, ajatellen siis liikuntaa ja unen laatua ja palautumista. Olen tosin myös hyvin tottumaton alkoholiin, jolloin yksi lasi valkoviiniä voi vaikuttaa enemmän minussa kuin tottuneen käyttäjän kropassa. En edes ajatellut koko asiaa, mutta seuraavana päivänä huomasin katsoa unen laatua, joka näytti kellossa hyvin heikkoa tasoa – sitten kävin tutkimassa statistiikkaa ja huomasin että unenaikainen keskisyke oli selkeästi normaalia korkeampi. Nyt huomaan, että senkin jälkeen unenaikainen keskisyke on ollut viime aikoina korkeampi, joten ehkä viinilasillisella ei ollut aivan niin merkittävää osuutta syketason nousuun kuin ajattelin, mutta vahvistaa kyllä ajatusta siitä, ettei alkoholi sovi minulle millään tavalla. En tosin tiedä kenelle se sopisi…

Lauantaina kävin ensin kävelyllä ihastelemassa kirpakan iltapäivän auringonlaskua (50:05, 5.35 km, avg 105 bpm) ja sen jälkeen tein hieman mukaillun salitreenin kotona kahvakuulien avulla (45:38, avg 105 bpm).



Sunnuntaina pakkanen paukkui oikein kunnolla, pakkasta oli noin kahdenkymmenen asteen paikkeilla, onneksi suunnitelmassa olikin kävelyä (1:32:52, 10.08 km, avg 129 bpm). Ennen lenkkiä muistin ottaa käyttöön edellisinä talvina hyväksi havaitun kasvojen teippauksen ja sain kävellä pakkaslenkin ilman paleltumia. Suosittelen todellakin käyttämään ihoteippiä pakkaskeleillä herkkiin poskiin, jos ulkona viettää aikaa hetkeä pidempään.

Tällä viikolla olen liikkunut 10 tuntia 17 minuuttia ja matkaa tuohon aikaan on kertynyt 47.6 kilometriä, joista jalkaisin 41.6 kilometriä, parilla lenkillä olen ottanut muutamia juoksuaskelia ja nehän tuntuvat oikein mukavilta. Aamun nilkkajäykkyys on viime päivinä vähentynyt ja nyt alkaa tuntua siltä, että joskohan tästä vaivasta selviäisin vähitellen, en kuitenkaan uskalla vielä alkaa juosta kovin aktiivisesti. Olen tehnyt juoksuohjelman treenien lisäksi fyssarilta saamani nilkan lihaksiston vahvistamisen harjoitukset ja toivon, että niiden avulla saan vaivan vähitellen väistymään. Seuraava fyssari-aika on seuraavan viikon perjantaina ja siihen asti yritän vielä himmailla treenejä, vaikka jalka alkaakin selvästi osoittaa kuntoutumisen  merkkejä, onneksi ❤️

Kirpakkaa marraskuun loppua toivotellen,

– Maijaliisa

Saat näppärästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys