Helteinen loman aloitus ja kesäkuun kirmailut
Olen aloittanut lomailun ja samalla saanut helleaallon seurakseni. Jo useampi ihminen on kysellyt, miten ihmeessä voin juosta helteellä tai epäillyt, että enhän tokikaan juokse tällaisella hellekelillä… Tottakai juoksen, mutta järjen käyttö on sallittu myös helteellä. Nesteytyksestä kannattaa ehdottomasti pitää huolta ja lenkille voi lähteä myös myöhemmin iltasella eikä keskellä päivää kuumimman helteen aikana. Hyviä vinkkejä hellejuoksuun löytyy Trailrunning Finland -sivustolta. Itse suosin helteellä reittejä, joissa voin kesken lenkin tai lenkin lopuksi päästä pulahtamaan viilentävään veteen.
Edellisellä viikolla, viikolla 26, juhannusviikolla, olin vielä töissä, viikkoon kertyi juoksukilometrejä 52.1., kaikkineen 95.2 kilometriä. Juhannusta vietimme iloisesti kotosalla ja lauantaina kävimme koko perheellä katsomassa Sirkus Finladian viihdyttävää esitystä. Olipas erilainen mutta niin mukava juhannus. Tällä viikolla olen tehnyt alkuviikosta vielä hieman pidemmän, kahden ja puolen tunnin ylämäkirtreenin, ennen kevyempää treenaamista ja valmistavaa jaksoa ensi viikon perjantaina juostavaa NUTS Ylläs-Pallas 66 kilometrin polku-ultraa. Kisan olen ajatellut ottaa aika rennosti, ilman sen suurempia jännityksiä ja stressiä – katsotaan, miten onnistuu… Harjoittelun olen pyrkinyt kuitenkin suuntaamaan tuota tavoitetta kohti, mutta olen erityisesti pyrkinyt ottamaan huomioon palautumisen edellisestä juoksusta. Nyt kehoa alkaa selkesäti olla jo palautunut ja muutama tehotreenikin on kulkenut jo selkeästi paremmin, omalla tasolla.
Kesäkuu vaihtuu tällä viikolla heinäkuuksi, kesäkuuhun kilometrejä kertyi kokonaisuudessaan 571.2 ja aikaa liikkumiseen sain käytettyä 44 tuntia 18 minuuttia. Juoksukilometrejä kuukauteen kertyi 164.9 kilometrejä, joka on aika vähän, mutta olen palautellut itseäni Karhunkierroksen polku-ultralta, joten juoksua on tullut vähemmän siitäkin syystä. Sitäkin enemmän olen sitten nauttinut pyöräilystä.
Kerroin aikaisemmin sykemittarin temppuilusta ja rannesykemittauksen epävarmuudesta. Silti olin vähän huolissani, kun yöllinen keskisyke oli ollut jo pidemmän aikaa varsin korkea. Hermostuin sekä kellon temppuiluun, siihen ettei rannesykemittaus toimi ja siihen, että kelloa piti ladata päivittäin, mutta myös sykesensorimittauksen epävarmuuteen. Niinpä vähän extempore ostin itselleni uuden kellon; Polarin Pacer Pron. Muutaman päivän kokemuksella olen jo todella tyytyväinen uuden kellon rannesykemittaukseen, yöllinen keskisyketaso on laskenut kelloa vaihtamalla vähintäänkin kymmenen lyöntiä. Myös kellon uudet ominaisuudet; tankkaus-omainaisuudesta uusiin testimahdollisuuksiin, ovat olleet todellakin hyvä lisä kellon toimintoihin. Olen nyt nämä muutamat päivät lenkkeillyt pääosin tasavautisia lenkkejä ja rannesykemittaus tässä kellossa on toiminut hämmästyttävän hyvin.
Seuraavan kerran kirjoittelen varmaankin Muoniosta kisafiiliksiä tai kisarapsaa – muuten fiiliksiä Lapista ja kisasta laitan useammin Instagramiin, joten ota se tuosta alta seurantaan, jos haluat saada ajantasaisempaa päivitystä.
Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
Sunnuntaina kävin vesisateessa palauttavalla ja leppoisalla kävelyllä reilun tunteroisen nautiskellen luonnon rauhasta ja raikkaudesta.