Himmailua flunssan kourissa ja rauhallista paluuta liikuntaan viikoilla 6 ja 7

En ole lähes kahteen viikkoon vilkaissutkaan treenisuunnitelmaa. Viiko 6 alkoi aivan tavalliseen tapaan treenien osalta, maanantaina kävin juoksulenkillä pk1-sykkeillä (50:42, 6.67 km, avg 127 bpm) ja tiistaina tein ohjelman mukaan pk-juoksun loppuun kymmenen lyhyttä ja räjähtävää ylämäkivetoa (1:05:07, 9.92 km, avg 136 bpm). Noissa treeneissä ei ollut mitään tietoa tulevasta, keskiviikkon aikana flunssa alkoi hiipiä tuntemuksiin ja päivän päättyessä olinkin jo selvästi flunssainen. Koronatesti näytti negatiivista eikä vointi loppuviikon aikana muutunut juurikaan huonommaksi, olin selkeästi nuhainen, mutta juurikaan muita oireita ei ollut, joten en kokenut tarpeelliseksi käydä uudelleen testissä. Toki pysyin kotona loppuviikon enkä ollut kontaktissa muihin kuin perheenjäseniin, odotellessani taudin talttumista. En usko sairastaneeni koronaa, eihän se uskosta kiinni ole, mutta olen toipunut niin vauhdikkaasti, että epäilen vahvasti sairastaneeni vain pienen tavallisen flunssan. Loppuviikon liikunnat olivat sitten sohvalta ruokapöytään ja ahkerasti liikuttelin puikkoja, sillä sain samalla neulottua valmiiksi miehelle islantilaisvillapaidan. Sunnuntaina vointi ja olo oli jo sen verran mukava, että pääsin auttamaan pihan kolailussa. Viikon liikunnat jäivät siis muutamaan tuntiin tällä viikolla.

Nyt kuluneen viikon aikana vointi on hiljalleen kohentunut ja olen treenannut aivan tuntemusten mukaan. Olen pyrkinyt pitämään sykkeen peruskestävyysharjoittelun tasolla ja kuuntelemaan toipumista. Maanantaina ja tiistaina  kävin rauhallisella kävelyllä (1:10:01, 7 km, avg 112 bpm ja 1:07:19, 7.03 km, avg 118 bpm). Syke kävelessä oli hieman tavallista korkeammalla, mutta olo tuntui hyvältä molemmilla kerroilla eikä rasitus tuntunut kropassa, joten keskiviikkona uskaltauduin jo lyhyelle juoksulenkille (48:31, 6.81 km, avg 131 bpm), joka tuntui pitkästä aikaa oikein nautinnolliselta, olin tietysti jo ehtinyt kaivata juoksua.

Torstaina otin pitkästä aikaa itselleni salikortin, juoksin alkuverkkana salille (15:28, 2:24 km, avg 136 bpm), testasin salin uuden moottoroimattoman juoksumaton viiden minuutin juoksulla (jolla juostessa syke nousi todella nopeasti todella korkeaksi…) ja tein salilla tunteroisen salitreenin (avg 113 bpm). Kun syke oli ollut alkuverkkalenkillä aivan liian korkea, kävelin rauhallisesti salin jälkeen kotiin (14:59, 1.51 km, avg 107 bpm). Salin jälkeen kotipihalla oli vielä tekemistä kolailun parissa… Lunta on niin älyttömät määrät, ettei enää oikein ole paikaa, mihin sitä työnnellä.

Perjantaina kävin viikon pitkiksen (2:00:08, 16.07 km, avg 134 bpm), samalla hoidin muutaman juoksevan asian juosten 🙂 Lenkki oli rauhallinen , mutta illemmalla jaloissa alkoi kuintenkin painaa erityisesti edellisen salipäivän kyykkytreeni niin, että kävelykin tuntui ajoittain vaappumiselta… Kyllä tuo salitreeniin palaaminen on välillä aika tuskallista.

Lauantaille oli jo etukäteen suunniteltu retkiluistelua porukalla. Kävimme isommalla joukolla Kajaanista noin puolen tunnin päässä Vuottolahdella, Oulujärven jäälle tehdyllä retkiluisteluradalla. Rata kulki järven jään lisäksi metsäreitillä, joka olikin erityinen kokemus, kun pääsimme luistelemaan pitkin metsää upeiden koivujen välissä. Retkeen kuului myös toki makkaranpaistoa ja yhdessäoloa. Luistelua minulle tuli vajaa viisi kilometriä. Olisi upeaa päästä joskus oikein kunnolla luistelemaan pidempää matkaa tuolla tavalla järven jäälle. Yhteisen retken jälkeen kävin vielä nautiskelemassa omasta lenkistä (1:07:16, 9.2 km, avg 135 bpm).

Sunnuntaina päätin viikon varsin samanmoisella lenkillä (1:00:55, 8.06 km, avg 130 bpm), joita olen viikon aikana tehnyt; helppoja, kepeitä ja omaan vointii sopivia. Hitaitahan nämä lenkit ovat suhteessa syketasoon, mutta nyt voi todellakin sanoa, että suunta on vain ylöspäin… Ja olenhan tässä vielä hiukka toipilaana. Käännän katseen kuitenkin tulevaan viikkoon ja lähden tutkailemaan treenisuunnitelmaa ja otan siitä sen, mikä tällä hetkellä tuntuu hyvltä ja sopivalta kuntooni nähden. On kuitenkin jo aika alkaa kääntää katsetta kohti kesän kisakautta ja napakoittaa treenailua mahdollisimman pian.

Tälle viikolle liikuntatunteja kertyi oikein mukavat 10 tuntia 56 minuuttia ja matkaa kokonaisuudessaan 66.5 kilometriä, joista juoksua suorastaan hulppeat 43 kilometriä. Alankin saman tien rukkailla treenejä ja kalenteria ensi viikon treenien osalta. Mukavaa Etelä-Suomen talvilomaa, me saamme täällä Kainuussa vielä odotella lomaa pari viikkoa,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Tammikuun tupsahtelut ja paluu harjoitusohjelmaan viikolla 5

Tammikuu vaihtui helmikuuksi alkuviikosta. Tammikuussa olen joutunut hieman himmailemaan liikunnasta, koska kehossa tuntui jonkin verran alipalautumisen oireita. Oireet kyllä helpottivat aika nopeasti, kun olen tehnyt matalatehoista treeniä ja paremmin kuunnellut kehon viestejä. Tästäkin huolimatta  tammikuuhun mahtui 35:27 tuntia liikuntaa, kokonaisuudessaan kilometrejä 221.4, joista juoksua  oli 169.4 kilometriä. Vähitellen muukin elämä; työt ja opiskelut, ovat alkaneet järjestyä kohdilleen ja erityisesti oma suhtautuminen kaikkeen stressiä aiheuttavaan on hivenen rentoutunut. Toisinaan elämä vain on hektisempää ja silloin pienikin ylimääräinen kuorma voi niin sanotusti katkaista kamelin selän. On tietysti myös hyvä miettiä sitä, kuinka äärirajoilla itseään pitää, jos kuppi menee nurin pienestäkin stressitason lisääntymisestä. Tämän asian pohdintaa ja analysiointia jatkan edelleen.

Viikon alusta olen palannut harjoitusohjelmani pariin, samalla olen kuitenkin koko ajan pyrkinyt kuuntelemaan kehoa ja miettimään, miten harjoitukset vaikuttavat yleiseen vointiin ja jaksamiseen. Koko viikon ajan on tuntunut siltä, että harjoittelu enemmänkin innostanut ja virkistänyt kuin vienyt voimia.

Maanantaina  kävin tuulettamassa päätä  kävelyllä (21:19, 1.97 km, avg 112 bpm) ja illemmalla tein liikkuvuustreenin  (15:11 avg 76 bpm). Tiistaina juoksin rauhallisen pk1-juoksulenkin (1:12:04, 9.01 km, avg 123 bpm) ja sen lisäksi harrastin ulkoliikuntaa kolan varressa puolisen tuntia. Keskiviikkona juokuslenkin pääharjoitus alkulämmittely jälkeen oli vetotreeni, jossa tein kahden minuutin vetoja; ensin kuusi vauhtikesätvyystasolla ja sen jälkeen suunnitelmissa oli kuusi  vetoa maksimitasolla (1:17:10, 12.22 km, avg 140 bpm). En oikein saanut nostettua sykettä tuonne maksimtasolle, ehkä vähän löysäilin, en oikien uskaltanut puskea juoksua aivan maksimaaliselle tasolle, toisaalta tuntui myös siltä, että juoksu rasittaa ja voimat loppuvat, mutta en saa sykettä nousemaan maksimitasolle. enemmänkin tuntui siltä, että loppuu voimat, mutta syke ei nouse. Ehkä oli parempikin jättää aivan pippuun vedetty suoritus tällä kertaa väliin.

Torstaina juoksin pk-lenkin (48:14, 7.08 km, avg 134 bpm) ja jatkoin vielä lankakaupan kautta kotiin juosten (10:22, 1.52 km, avg 141 bpm). Perjantaina suunnitelmissa oli viikon pitkis, mutta työ tahaittasi tällä viikolla harrastamista, joten siirsin perjantain pitkiksen lauantaille. Perjantaina Iltasella kävin lauantaille suunniteluun lyhemmän lenkin (1:02:02, 10.37 km, avg 141 bpm) ja illalla tein suunnitelmia lyhyemmän lihaskuntotreenin (30:08, avg 112 bpm).

Lauantaina juoksin viikon pitkiksen (3:12:34, 25.03 km, avg 132 bpm), joka suunnitelmissa oli nelituntinen. Päätin kuitenkin jo ennen lenkille lähtöä etten niin pitkää juoksua tee tälle viikolle. Lopulta lenkin aikana totesin, että tuollainen mukavan pyöreä matka riittää tällä kertaa ja olin sitten loppujen lopuksi aivan tyytyväinen lenkkiini. Sunnuntaina kävin kaiken muun touhuilun lomassa pk2-lenkillä (1:32:03, 14.03 km, avg 137 bpm).

Tällä viikolla liikuntaa on tullut kellotettua hieman reilu 11 tuntia ja kilometrejä kertyi yhteensä 83.1 kilometriä, joista juoksua oli 79.3 kilometriä. Varsin loistava liikuntaviikko siis takana. Oikeastaan suorastaan hämmästyttävää, että tällainen viikko onnistuu näinkin helposti muutaman rauhallisen viikon jälkeen. Silti on tärkeää kuunnella kehoa, eristyisesti nyt, kun treenitunteja on viikossa jo varsin kohtuullisia määriä. Kymmenen tunnin treeniviikot ovat sellaisia suurin piirtein tavallisia, siitä vähemmän ovat usein aika kevyitä viikkoja, jos treeneissä itsessään ei ole sitten enmmän rasitusta ja yli 12 tunnin treenisiikot ovat selkeästi rankkoja määrä viikkoja. Tässä vaiheessa vuotta on jo hyvä hieman suunnitella tulevaa ja lkaa suunnata harjoituksia kohti tulevan kauden kisoja. Tästä on hyvä jatkaa suunnittelua, huikeaa helmikuuta toivotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys