Kinesioteipit naamaan ja pakkaseen viikolla 1
Vuosi on alkanut vauhdikkaasti ja pakkasessa. Loppuviikon noin kahdenkymmenen asteen pakkaset vaativat jo selkeästi varustautumista ja valmisteluja, jotta juokseminen ulkona onnistuu ja keho toimii lämpimänä. Pakkasjuoksun vaatetuksesta kerroin jo aikaisemmin täällä.
Tällä viikolla ja jo aikaisemmin huomiota Instagramin puolella on herättänyt kinesioteipit kasvoillani. Olen palelluttanut poskeni jo pienenä (niin on varmaan käynyt aika monelle Lapissa kasvaneelle) ja kerran paleltuneena, posket tuntuvat paleltuvan aina uudelleen todella helposti. Olen useamman talven (ainakin viime talvena) laittanut kinesioteipit poskiin ja toisinaan myös nenään, suojaamaan kasvojen ohutta ihoa pakkaselta. Hiihtäjilläkin muuten näitä teippejä näkyy kasvoissa. Teippien avulla olen ainakin vielä tänä talvena säästynyt paleltumilta. Jäävät siis todellakin käyttöön paleltumien ehkäisemisessä! Alan olla muuten jo aika taitava teippien muotoilussa ja asettelussa: poskien teippien ja nenäteipin reunat on hyvä leikata hieman pyöriksi, jotta teipit pysyvät paremmin paikallaan. Teippejä ei kannata venyttää yhtään, kun ne laittaa paikalleen, jotta ihoon ei tule venytystä. Nenän teipin muotoa voi muokata itselleen mieleiseksi, minä pidän siitä, että nenänpääkin jää teipin sisään, nenäteipin päätyyn teen saksilla viillon, jotta voin ”sitoa” teipin vähän niinkuin ruksina nenänpään päälle.
Maanantaina oli lepopäivä liikunnasta ja tiistaina tein lyhyen peruskestävyyslenkin (39:08, 5.77 km, avg 134 bpm), jonka jälkeen tein kotona jonkinmoisen lihaskuntotreenin vähän soveltaen kaikenmoisia treeniohjelmiani (45:15, avg 108 bpm). Kävin ostamassa kaksi 12 kilon kahvakuulaa, kun tajusin, että salikortti ei ole enää voimassa ja saattaa käydä taas niin, että salit suljetaan täällä Kainuussakin jossakin vaiheessa. Tykkään myös tehdä näitä lihaskuntoharjoituksia kotona, joten kahvakuuliin panostaminen on toivottavasti hyvä sijoitus.
Keskiviikkona juoksin pitkästä aikaa juoksulenkin lopuksi mäkivetoja, jotka saivat syketason yllättävän korkeaksi, vaikka pääosan lenkistä pyrin pitämään peruskestävyystasolla (1:15:04, 11.12 km, avg 141 bpm).
Torstaina vuorossa oli palauttava kevyt juoksulenkki (1:00:31, 8.19 km, avg 124 bpm) ja perjantaina kävimme todella pitkästä aikaa yhdessä miehen kanssa hetken hölkkäilemässä poluilla. Mies jatkoi hieman pidemmän lenkin ja minä palasin aikaisemmin kotiin lämmittämään saunaa. Siltikin lenkistä tuli hiukan suunniteltua pidempi, syke puolestaan pysyi nätisti Pk2-alueella (51:06, 7 km, avg 135 bpm). Tein juoksun jälkeen myös lyhyen lihaskuntotreenin (23:42, avg 108 bpm).
Lauantaina ohjelmassa oli kevyt peruskuntoharjoitus ja sykkeen pitäminen riitävästi matalalla vaati osin myös kävelyä, joten lenkistä tuli enemmänkin juoksukävely-lenkki (1:30:13, 11.92 km, avg 123 bpm). Pakkasen paukkuessa kahdenkympin huitteilla kinesioteipit pitivät posket ja nenän turvassa paleltumilta.
Sunnuntaina tein viikon pitkiksen (2:03:08, 17.5 km, avg 139 bpm), joka suunnitelmissa olisi ollut kahden ja puolen tunnin pituinen, mutta palasin kotiin hieman aikaisemmin, jotta ehdin ennen lasten harrastuksia lämmittää taloa. Aina ei lenkit mene oman suunnitelman ja aikataulun mukaan, vaan koko perheen aikataulut ja hyvinvointi vaikuttavat lenkin pituuteenkin.
Vuoden ensimmäisen viikon treeneihin sain käytettyä 8 tuntia 33 minuuttia ja keräilin kilometrejä yhteensä 61.5, jotka tällä viikolla olivat kaikki juoksua, vaikka osassa juoksulenkkejä jouduin harrastamaan osin juoksukävelyä, jotta sain sykkeen pidettyä riittävän alhaisena.
Uutta viikkoa jo viettäen ja pakkasen hellittämistä odotellen 🙂
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
