Hiukan huolestuneena olen seuraillut liikunatuntieni vähenemistä viimeisten viikkojen aikana ja olen alkanut miettiä, että olisi hyvä pyrkiä pitämään viikon liikuntatunnit noin kymmenen tunnin paikkeilla, mielellään selvästi yli kahdeksan tunnin. Kymmenen tuntia liikuntaa viikossa ei ole edes kovin paljon, jos lasketaan, että työpäivien lisäksi aikaa hereilläolemiseen jää viikon aikana selvästi yli viisikymmentä tuntia. Näin laskettuna kymmenen tuntia tuntuu aika vähäiseltä määrältä liikuntaa viikkoon. Toki aikaa menee moneen muuhunkin tarpeelliseen, mutta olen aivan valmis käyttämään tuosta määrästä selvästi vajaan viidesosan itselleni tärkeään liikkumiseen. Tällä viikolla aikaa liikkumiseen olen käyttänyt siis viime viikoja hieman enemmän 9 tuntia 25 minuuttia ja kilometrejä on kertynyt yhteensä 66.5, joista juoksua on ollut 53.1 kilometriä.

Maanantaina  kävin rauhallisella kävelyllä töiden jälkeen nauttimassa syksyisessä auringonpaisteessa  ja upeasta auringolaskusta pelityynen järven pintaan (57:06, 6.01 km, avg 97 bpm). En erityisemmin odota syksyä vuodenaikana, mutta kun se saapuua, se joka kerta hämmästyttää upealla väriloistollaan ja huikeilla auribgonlaskuillaan. Vielä syksyei ole muutamaa kertaa lukuunottamatta näyttänyt sateista, märkää ja kylmää puoltaan, onneksi.

Tiistaina lähdin ensin omalle rauhalliselle lenkille maantielle ja suuntasin lenkkini  niin, että pääsin myös hetkeksi yhteislenkin tunnelmaan polkujuosten. Poluilla huomasin, että en todellakaan ole pitkään aikaan juossut poluilla –  illan pimetessä ja otsalampun puuttuessa, minua alkoi jo jännittää, että lennän hetken päästä mahalleni juurakkoon ja saan hampaat kurkkuuni. AIka nopeasti kuitenkin jalka taas alkoi nousta ja polkujuoksu löytyä juoksuvalikoimasta. Kotiin hölköttelin aivan pimenneessä syysillassa (1:39:15, 13.02 km, avg 129 bpm).

Keskiviikkona kävin vajaan tunnin lenkillä tavallisella reitilläni (47:01, 7.38 km, avg 127 bpm). Torstai oli viikon lepopäivä ja illan aikana ehdinkin sitten neuloa lasten villapaitoja hetken eteenpäin. Uusi tai enemmänkin uudelleen herätetty harrastus tähän syksyyn on ollut neulominen. Innostuin islantialaisneuleista, erityisesti kaarrokeneulemalleista. Olen tehnyt itselleni yhden villapaidan islanninvillasta ja nyt puikoilla  heiluu villapaidat kahdelle tyttärelle. Eipähän tarvitse lepopäivän iltana mietiskellä mitä tekisi…

Perjantaina oli tälläkin viikolla edellisen viikon tapaan poikkeuksellisesti työpäivä. Tyyöpäivän jälkeen pääsin vielä nauttimaan syysauringon lämmöstä lähes puolentoista tunnin ajan  ruohoa leikkaamalla (1:22:07, avg 102 bpm). Voi olla tämä oli viimeinen ruoholeikkuu tälle syksylle. Lauantaina kävin pitkästä aikaa juoksemassa vähän pidemmän polkulenkin (2:20:02, 21.5 km, avg 129 bpm) ja siihen päälle tein pienen coretreenin (10:12, avg 107 bpm).

Sunnuntaina kävin päivällä nauttimassa kävellen auringon lämmöstä (1:05:07, 5.94 km) – rannesykemittauksella kävelyn syke oli aivan mitä sattuu, joten siitä ei kannattanut välittää ollenkaan. Illemmalla kävin hieman nopeatempoisemmalla juoksulenkillä lasten uintitreenien aikana (1:05:04, 11.13 km, avg 135 bpm), keskisykkeen kuitenkin ollessa reilusti pk2-alueen puolella.

Syyskuussa olen liikkunut mittarin tuntilukeman mukaan vain 26 tuntia 51 minuttia, tähän aikaan liikuin 224,6 kilometriä, joista juoksua oli 190.3 kilometriä. Vuosi alkaa olla jo selkeästi loppupuolella, syyskuun loppuun mennessä olen liikkunut koko vuoden aikana 422 tuntia 50 minuttia ja edennyt kokonaisuudessaan 3680.4 kilometriä, joista juoksua on ollut varsin mukavat 2037.5 kilometriä. Onhan tuossa jo jonkin verran saanut jalkaa toisen eteen asetella 🙂

Vuotta on vielä kolme kuukautta jäljellä. Mitään erityistä suunnitelmaa näihin kuukausiin en ole vielä asettanut. Toiveena olisi vihdoin saada aikaiseksi salitreeniä hieman aktivoitua, mutta juoksua jatkan edelleen, koska siitä nautin. Voi olla, että syksyä kohden kävelylenkitkin ottavat paikkansa kalanterista ja juoksu hieman vähenee, mutta tarkoituksella. Pyrin saamaan tähän loppuvuoteen oikein kunnon tujauksen peruskestävyystreeniä, jotta vuodenvaihteen jälkeen pääsen taas haastamaan enemmän harjoittelua kohtia ensi vuoden suunnitelmia. Niistä pitäisikin kirjoitella sitten myöhemmin hieman enemmän.

Riemua pimeneviin iltoihin,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.