Käsitteet haltuun ja konkreettisesti kampoihin. OCD:n ABC. Pakkoajatus, kompulsio, ajatuskompulsio ja vastateko.

Esipuhe

Miksi ihmeessä valitsin tämän postauksen kuviksi söpöleitä koirakuvia meidän koiruuksista? Kuvissa komeilevat pörrömpi Igor eli ”Iggy”, 3v ja nöpömpi Hani eli ”Hampsi”,2v.

Syy oli siinä, että nämä koirakuvat symboloivat jotain vastakkaista pakko-oireiselle häiriölle OCD. Näitä kun katsoo, tuntuu, että kaikki muu unohtuu. Tekisi mieli rutistaa, pussata ja silittää. Leikkiä ja hyppiä. Lässyttää ja laulaa. Eli olla hetkessä. Niin nämä koiratkin elävät. Hetkessä.

Kaikki me haluamme sitä, eiks niin? Siitä puhutaan kaikkialla, mindfullnessia ja niin edelleen. Pakko-oireinen ihminen tekee kaikkea muuta kuin elää hetkessä. Hän elää epähetkessä. Tulevassa ja menneessä. Ei koskaan hetkessä. Mutta sen voi muuttaa.

Tieto lisää valtaa muutokseen, joten seuraavana se, miten olen sairauden käsitteellistänyt: OCD:n ABC eli tärkeimmät käsitteet.

OCD:n ABC

Kun itse tietää paljon jostakin asiasta, niin helposti unohtaa, etteivät kaikki aina ihan ymmärrä, mistä minä puhun. Erityisesti ajatuskompulsio on käsite, joka ei usein aukea. Se on kuitenkin mielestäni lähes tärkein ellei kaikista tärkein asia kuntoutumisessa. Siksi kirjoitin tämän postauksen, jotta nämä käsitteet aukeisivat myös niille, jotka eivät ole kirjoituksiani ennen lukeneet.

Pakko-oireinen häiriö OCD (Obsessive compulsive disorder)

Viime viikolla kirjoitin vähän jo tästä, mutta avaan asiaa hieman lisää. Pakko-oireinen häiriö on mielenterveyden häiriö, ja se jaetaan diagnostiikassa kahteen: pakkoajatuspainotteiseen ja pakkotoimintopainotteiseen pakko-oireiseen häiriöön. Itse en jakaisi häiriötä näin kahteen, koska pakko-oireisen häiriön luonne on sama, liittyivät pakkotoiminnot eli kompulsiot sitten mielen sisälle tai näkyvään fyysiseen maailmaan.

Mekanismi on se, että ahdistaviksi koetuista ajatuksista  tai tunteista yritetään päästä eroon. Etsitään pakokeinoa pakkotoiminnoilla eli kompulsioilla, millä tahansa, joka veisi ahdistuksen pois. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tarkistelut ja varmistelut. Kompulsointi taas lisää ahdistusta ja tarvetta kompulsoida. Lopulta ihminen elää taistele-pakene-tilassa. Mieli vaatii yhä enemmän kompulsointia ja ajatuksista tulee pakkoajatuksia, jotka pyörivät mielessä tauotta. Ahdistus on musertava.

Itse en jakaisi tätä sairautta kahteen myös toisesta syystä. En toki tiedä, mitä näillä käsitteillä on tarkoitettu, kun diagnoosien nimiä on asetettu, mutta minusta pakkoajatus ei ole sama asia kuin ajatuskompulsio. Siksi ei ole mielestäni olemassa pakkoajatuspainotteista ja pakkotoimintopainotteista pakko-oireista häiriötä, sillä kaikilla sairastuneilla on molempia. Voisi kuitenkin olla ajatuspakkotoimintopainotteinen ja pakkotoimintopainotteinen häiriö. Wau mitä sanahirviöitä. Oikein mahtavat sanat tälle sairaudelle!

Mitä nämä sitten tarkoittavat:

Ajatus: Ihan mikä tahansa ajatus.

Spontaani ajatus: Tahdosta riippumaton ajatus. Myös pakkoajatus voi olla tahdosta riippumaton.

Pakkoajatus eli obsessio: Mikä tahansa ajatus, josta tulee obsessio eli pakko. On pakottava tarve ajatella tätä ajatusta tai pakottava tarve vältellä tätä ajatusta. Mitä enemmän tätä ajattelee tai välttelee, niin lopulta aivot alkavat pyörittää ajatusta ”itsekseen” mielen ”taustalla”. Pakkoajatukseen liittyy myös yleensä ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita.

Toiminto: Mikä tahansa teko.

Pakkoliike: Tahdosta riippumaton teko. (Tämä ei tietääkseni yleensä liity suoraan pakko-oireiseen häiriöön, mutta selvyyden vuoksi laitan tähän).

Pakkotoiminto eli kompulsio: Tahdosta riippuvainen teko. Mikä tahansa teko, jolla yritetään paeta jotakin tunnetta, ajatusta tai estää jotakin tapahtumasta.  Pakko tehdä tämä teko, jotta minusta ei tuntuisi… jotta ei tapahtuisi… Lopulta ihminen tekee pakkotoimintoja toistuvasti. Mikään ei riitä. Usein lievittääkseen ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia.

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Tahdosta riippuvainen ajatus. Mikä tahansa ajatus, jolla yritetään paeta jotakin tunnetta, ajatusta tai estää jotakin tapahtumasta. Pakko ajatella jotain toistuvasti, jotta minusta ei tuntuisi… jotta ei tapahtuisi…Lopulta ihminen tekee pakkotoimintoja mielessään toistuvasti. Mikään ei riitä. Usein lievittääkseen ahdistusta tai muita epämiellyttäviä tunteita ja ajatuksia.

Minun näkemykseni on se, että ilman pakkoajatuksia ei olisi pakkotoimintoja. Ilman pakkotoimintoja ei ole pakko-oireista häiriötä. Kyseinen sairauden jakaminen kahteen on ehkäpä muodostunut siksi, ettei ehkä ole ihan täysin ymmärretty sitä, että myös pakkotoimintoja voi aivan loistavan hyvin suorittaa omassa mielessään. Itse olen ollut tässä erittäin hyvä!

Kompulsion vastustaminen: Mikä tahansa tietoinen valinta olla suorittamatta pakkotoimintoja.

Vastateko: Joskus puhutaan vasta-ajatuksista, mutta minusta vastateko on ihan hyvä. Minusta myös ajatus voi olla teko nimittäin. Vastateko on jotain,mitä aktiivisesti tehdään kompulsiota vastaan.

Esimerkkejä:

  1. Pelko: ajaa autolla jonkun yli

Spontaani ajatus: Mitä jos ajaisin jonkun ihmisen yli?

Reaktio ajatukseen: Ahdistus.

Pakkoajatus eli obsessio: Minun on pakko varmistua, etten ajanut kenenkään yli. Jos en varmista sitä, joku kuolee varmasti ja joudun vankilaan.

Pakkotoiminto eli kompulsio: Ajaa tarkistamaan, ettei ajanut kenenkään yli.

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Alkaa muistella mielessään ja analysoida, ettei vaan ajanut kenenkään yli.

Vastustaa kompulsioita: Toteaa, ettei huomannut yliajoa. Ei aja takaisin. Ei mieti asiaa enempää.

Vastateko: Ajaa vielä yhden reitin, jonka varrella on suojateitä, joissa pelko aina iskee.

2. Pelko: koirankakkaa tarttuu kenkään

Spontaani ajatus:  Tarttuikohan koirankakan bakteereja kenkään ulkona?

Reaktio: Pelko

Pakkoajatus: Vaikka näkyvää kakkaa kengässä ei ole, pakko varmuuden vuoksi varmistaa, ettei niin käynyt. Jos en tarkista, joku varmasti sairastuu.

Pakkotoiminto eli kompulsio: Pesee kengät ja kodin (ehkä useasti).

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Pakko ajatella mielessään reittiä, jonka kävelin. Astuinkohan kakkaan. Muistanko oikein? Missä kohdassa sitä olisi voinut olla? Mitä tuhoa bakteerit voivat saada aikaan?

Kompulsion vastustaminen:Toteaa, että kakkaa voi olla kengässä. Ei pese kenkiä tai kotia. Ei muistele ja analysoi, missä käveli.

Vastateko: Kävelee ”likaisilla” kengillä kotona sisällä eikä kompulsoi sen jälkeen.

3. Työkaveri ei tykkää minusta

Spontaani ajatus: Työkaveri katsoi minua oudosti, ehkä hän ei pidä minusta?

Reaktio: Häpeä.

Pakkoajatus: Minun on pakko saada tietää, pitääkö hän minusta! Jos hän ei pidä minusta, se on todiste, että olen huono. Olen huono ihminen. Olen ruma.

Pakkotoiminto: Kysyy työkaverilta, eikö hän pidä minusta (ehkä inttää asiaa useaan otteeseen).

Ajatuspakkotoiminto eli ajatuskompulsio: Mistä syystä hän ei pidä minusta? Mitä oikein sanoin viime viikolla? Miten olen katsonut häntä eilen? Minun on keksittävä syy!! Mistä syystä hän ei pidä minusta?Olenko sanonut jotain tai tehnyt jotain? Olenko vain ruma tai kauhea ihminen?

Kompulsion vastustaminen: Toteaa, ettei tiedä, miksi työkaveri katsoi niin. Siihen voi olla useita syitä. Ei tee asialle mitään eikä mieti asiaa enää.

Vastateko: Kertoo itselleen, että ”olen riittävä, vaikka työkaveri ei pitäisi minusta”.

Lopuksi:

Pakko-oireinen häiriö OCD elää sillä, että ihminen kompulsoi. Taistelussa sitä vastaan täytyy siis lopettaa kompulsointi. Kompulsioiden vastustaminen on taitolaji. Kaikkiin kompulsioihin ei voi käyttää vastatekoa, sillä se voisi olla omien arvojen vastaista toimintaa. Esimerkiksi kenenkään päältä ei voi autolla ajaa.

Aina kannattaa kuitenkin olla luova ja miettiä, millä kaikilla keinoilla voisin olla tekemättä kompulsioita tai millaisia vastatekoa voisin tehdä. Joskus taas jokin asia, joka hieman tuntuu kompulsiolta, saattaa olla omien arvojen mukaista. Pakko-oireinen pelkää kuollakseen tätä epävarmuutta, siksi pyrkisin alkuun olemaan tekemättä yhtään kompulsioita. Ihminen kyllä toimii oikein vaistonvaraisesti silloin, kun on kyse jostain todella tärkeästä.

-Saida-

Kirjoittaja on Saida Suonio, kasvatustieteiden maisteri (11/2015). Hän kirjoittaa omiin kokemuksiinsa ja erilaisiin lähteisiin viitaten. Saidan käyttämät menetelmät ja harjoitteet eivät välttämättä sovellu kaikille sellaisenaan. Huomioi aina yksilöllinen kokonaistilanne ja käänny tarvittaessa ammattilaisten puoleen.

Seuraa Saidaa Instagramissa: @saida_paastairti ja blogia Facebookissa: sivulla Päästä irti @paastairtiblogi (Edit. 10.8.2020).

Kommentit (4)
  1. Hei! Kiitos postauksestasi ja koko blogin olemassa olosta! Blogistasi sain uutta ja hyödyllistä tietoa pakkoajatuksista ja strategioista niiden hallintaan, joita aion yrittää toteuttaa. Toivottavasti joskus vielä pääsee mieli vapaaksi 🙂

    1. Kiitos, kun olet lukenut 🙂 <3 Kiva kuulla, että olet hyötynyt tästä. Vapaaksi pyristellään!

  2. Heippa ja kiitos kiinnostavasta kirjoituksesta. Minulla ei ole todettu pakko-oireista häiriötä, mutta diagnoisoituun ahdistukseeni liittyy usein samansuuntaisia, mutta lievempiä ajatus/toimintaketjuja.Tämä auttoi perehtymään aiheeseen paremmin.

    1. Hei, kiitos palautteesta!! ❤ Kiva, että voin olla hyödyksi. Tosiaan pelko- ja huoliajattelua on kaiken tasoista ja samat jutut toimii yhtä lailla lievempiinkin muotoihin. 😊

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *