Helppo makaronilaatikko ilman makaronien keittämistä

Keväällä julkaisin täällä blogissa Mistä nirsoilin lapsena (ja ehkä aikuisenakin)-kirjoituksen, jossa kävin läpi minun ja siskoni nirsoiluja. Minä söin melkein mitä vaan (mitä nyt nirsoilin parista hassusta jutusta, kuten raaoista tomaateista), mutta siskoni oli tarkempi. Muna ja maito menivät vain sellaisten ruokien joukossa, joista niitä ei voinut erottaa koostumuksesta. Makaronilaatikon munamaito oli no go, ja vaikka meillä oli suht usein ruokana makaronilaatikkoa, ei siinä ikinä ollut kananmunaa saatikka maitoa. Äitini oli myös tehokas kokki (tiedän ainakin mistä olen keittiössä ilmenevän suurpiirteisyyteni perinyt), ja hän oikaisi munamaidon lisäksi siinä että hän ei esikeittänyt makaroneja ennen uuniin pistämistä. Kyllä: helppo makaronilaatikko ilman makaronien keittämistä ja ilman munamaitoa. Herkullista!

Helppo makaronilaatikko ilman makaronien keittämistä

Tavallisesti makaronilaatikon perusreseptiin kuuluu jauhelihan paistaminen ja makaronien keittäminen. Sitten pitäisi vielä malttaa odottaa kun ruoka on uunissa. Ihan liian hidasta minulle – niinpä teenkin mieluummin vain jauhelihakastikkeen lisukkeineen. Äidin inspiroimana olen kuitenkin ottanut arkiruokarepertuariini myös one pot wonderin: helppo makaronilaatikko tonnikalalla. Ei makaronien keittämistä, ei lihan kypsentämistä. Lisäksi lisään makaronilaatikon joukkoon suoraan pakastimesta suikalejuureksia, joten sama ruoka huolehtii niin proteiinien, hiilihydraattien kuin kasvistenkin saannista. 😉

Fiksumpaa arkiruokailua

Minulle onkin tärkeää että arkiruoka on fiksusti koostettua ja se sisältää monipuolisesti erilaisia kasviksia, proteiininlähteitä ja hiilihydraatteja. Kuka nyt jaksaisi syödä vain jauhelihaa ja spagettia, tai kanaa ja riisiä? Onneksi fiksu ruokailu on tärkeää myös poikaystävälleni ja niinpä suunnittelemme ja toteutamme tällä hetkellä yhdessä arkiruokasuunnitelmaa. Teemme isoja satseja (esim. tämä helppo makaronilaatikko riitti seitsemäksi annokseksi), mutta vaihtelemme ruokia jatkuvasti. Lisäksi keräämme ideoita uusista arkiruoista, mitä voisimme testata kun inspiraation puute iskee. 😉

Olen aiemmin jakanut ruokapäiväkirjojamme täällä ja täällä, ja lähiaikoina suunnittelen blogiin arkiruokavinkki- ja food prep-aiheista postausta. Löytyykö tällaiselle kiinnostusta? 🙂

Lisää herkullisia reseptejä löytyy reseptihakemistosta.

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

Helppo makaronilaatikko tonnikalalla

Ainekset

2 ps
suikalejuureksia (pakaste, 1 ps n.200 g)
6 dl
makaronia (gluteenittomana esim. Sam's Mills tai Semper)
2 prk
tonnikalaa (öljyssä maistuu paremmalta kuin vedessä)
200 g
emmental-juustoraastetta (tai muuta haluamaasi juustoa)
8 dl
vettä
2 kpl
kasvisliemikuutioita (tarkista tarvittaessa gluteenittomuus)
1 h
{
AKTIIVINEN 15 min
PASSIIVINEN 45 min

Tee näin:

Kiehauta vesi ja liuota liemikuutiot sen joukkoon. Sekoita uunivuoassa jäiset suikalejuurekset, kuivat makaronit, tonnikala ja juustoraaste.  Kaada kasvisliemi makaroniseoksen päälle ja paista uunissa 200 C asteessa 45 minuuttia. Jos makaronilaatikon pinta meinaa tummua liikaa, voit peittää sen foliolla.

Hyvinvointi Ruoka ja juoma

Lääketieteen opiskelijat huuhaata vastaan

Viime viikolla uutisoitiin Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoliden perustamasta Vastalääke ry:stä, jonka on tarkoitus toimia vastaliikkeenä ”huuhaaseen” ja uskomushoitoihin (YLE, Turun sanomat). Olen itse koulutukseltani biokemisti ja työskentelen tutkijana syöpäbiologian parissa, joten kaikki terveyteen ja tutkimukseen liittyvä kiinnostaa minua. Niinpä halusinkin nostaa tämän ilmiön esiin blogissanikin. Mistä siis on kyse? Vastalääke ry:n nettisivuilla kerrotaan heidän puuttuvan muun muassa kysymyksiin parantaako homeopatia syövän ja aiheuttavatko rokotteet autismia. Tavoitteena on jakaa helppotajuista tietoa terveydestä ja lääketiedosta sopivan pieniin palasiin pilkottuina.

Onko tällainen huuhaahoitojen vastainen kampanja tarpeen?

Moni ehkä muistaa kuinka alkuvuodesta kohkattiin pohjanmaalaisesta hopeavesi-ilmiöstä. Hopeavedellä hoidettiin vaikka mitä, ja sitä nautittiin suun kautta, mikä ei todellakaan ole suotavaa sillä sisäisesti nautittuna se voi aiheuttaa myrkytystilan. Viime viikolla YLE uutisoi hopeavettäkin suositelleen ja myyneen ”terveysyrittäjän” hoitaneen ihosyöpää mustalla salvalla, joka pahimmassa tapauksessa syövyttää ihoon reiän, joka yltää luuhun saakka. Ulkomailla mustan salvan käyttö on johtanut myös kuolemantapauksiin. Pelottavinta asiassa on se, että Valvira ei voi puuttua puoskareiden tekemiin ”hoitoihin”, sillä he eivät ole laillistettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Hopeavesi ja musta salva ovat vain yksittäisiä esimerkkejä. Etenkin pienissä yhteisöissä yskittäisten ihmisten sanalla on usein suurempi valta, ja niinpä vaihtoehtohoidosta saattaa tulla tietyllä alueella suosittu. Voi myös olla, että vaihtoehtohoitojen tarjoavat ovat keskivertolääkäriä parempia kuuntelijoita. Potilaan hoidossa onkin itse hoidon onnistumisen lisäksi se, miten potilas kokee tulleensa hoidetuksi. Niinpä mielestäni potilaskohtaamisilla on tärkeä rooli siinä, että potilas säilyttää luottamuksensa lääkäreihin ja tutkittuun lääketieteeseen huuhaan ja tehottoman – joskus jopa vaarallisen – vaihtoehtolääketieteen sijaan. Ymmärrän että ihmisiä pelottaa. Vaihtoehtohoidot saattavat tuntua varsinaisia lääkkeitä vähemmän pelottavilta, sillä niiden nimet ovat ymmärrettäviä, eivätkä mitään kemikaaleja. Kumpi kuulostaa pelottavammalta: musta salva vai metyyliaminolevulinaatti? Paras lääke pelkoon on kuitenkin tieto.

Kuvat: Unsplash.com

Vastalääke ry – tutkitulla tiedolla huuhaata vastaan

Vastalääke ry:n tavoitteena on jakaa tietoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvasta terveys- ja lääketieteestä (evidence-based medicine). Toivon että Vastalääke ry lähtisikin liikkeelle tiedonlevittämisen kautta ennemmin kuin provosoimalla – terveysaiheista keskustelu on tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa melkoisen tulehtunutta ja kärkäs argumentointi ei useinkaan saa toista osapuolta yhtään vastaanottavaisemmaksi. Vastalääke ry on avaamassa oman blogin loppuvuodesta ja jään odottamaan sitä mielenkiinnolla. 🙂

Vastalääke ry:tä voi seurata heidän omilla nettisivuillaan tai Twitterissä.

Ja jos pohdit että mitä jos ne tutkijat on lahjottu, niin voit lukea aikaisemman kirjoitukseni:

Tiedeartikkelin julkaiseminen – pitkä ja kivinen tie

Elintapalääketiede vs vaihtoehtohoidot?

Näin loppukaneettina haluan vielä selventää että en niputa elintapalääketiedettä ja vaihtoehtoja samaan kategoriaan. Suhtaudun skeptisesti vaihtoehtohoitoihin, mutta kaikki riippuu siitä mitä niillä tarkoitetaan. Itse ainakin näen elintapalääketieteen hyvin tärkeänä. Monia sairauksia pystytään ennaltaehkäisemään ja jopa hoitamaan sillä, että kiinnitetään huomiota elintapoihin kokonaisvaltaisesti: miten nukutaan, syödään ja liikutaan. Kun elintavat ovat kunnossa, pystytään olemassa olevia lääkityksiäkin usein keventämään. Sairastan itse kilpirauhasen vajaatoimintaa ja minulla on onneksi ollut perusteellinen lääkäri, joka on kartoittanut myös elintapani hoitoa suunnitellessa. Itse luotan hoitoni kanssa lääkäreihin, joilla on aikaa kuunnella potilasta.

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

Hyvinvointi Terveys Työ