Gluteeniton blinipannari on herkuilla kuorrutettu

Aurinkoista viikonloppua! En voi muuta kuin toivoa että siellä Suomessa (tai missä ikinä blogia luetkaan) on parempi sää kuin täällä Briteissä – ainakin tänään päivä on alkanut kaatosateella, mutta huomenna on jotain toivoa lämpimämmistä keleistä. Annoin viime viikolla pienen vinkin siitä että vappumenumme gluteeniton blinipannari saattaisi päästä pian blogiin, ja se onnistui jälleen niin hyvin että tässä se nyt on. 🙂 Se on suhteellisen simppeli tehdä (monet sen ainesosista tulevat suoraan kaupasta), vaikka siinä onkin useampia komponentteja. Lisäksi sen reseptiä voi myös hieman varioida vuodenajan mukaan – esimerkiksi nyt otin mukaan pannulla paahdetun parsan parsakauden kunniaksi. Gluteeniton blinipannari on myös oiva herkku äitienpäivän juhlistamiseen!

Blinipannarin parina englantilainen kuohuva

Vappukuohuvana ja aterian juomaparina meillä oli tänä vuonna brittiläistä Rathfinny Estate Classic Cuvee 2016. En ole aiemmin maistanut englantilaisia kuohuvia, mutta niitä kuulee verrattavan samppanjoihin (maaperä on ilmeisesti samanhenkinen ja ilmasto hiipii samaan suuntaan), joten olin hyvin utelias. Ilokseni Rathfinnyssa oli todella tunnistettavissa samppanjamaista omenaisuutta, briossia ja paahtoleipää! Ehkäpä kevään ja kesän edetessä pitää maistella vähän muitakin englantilaisia kuohuvia. 😉

Gluteeniton blinipannari

Blinipannari:

  • 5 dl maitoa
  • 200 g creme fraichea, smetanaa tai kermaviiliä
  • 1 ps kuivahiivaa
  • 2 dl tattarijauhoja
  • 2 dl gluteenitonta jauhoseosta
  • 1 tl psylliumia (ei pakollinen, mutta parantaa koossa pysyvyyttä)
  • 1 1/2 tl suolaa
  • 3 kananmunaa

Sitruunasmetana:

  • 300 g smetanaa tai creme fraichea
  • 1 luomusitruunan kuori raastettuna
  • 1-2 rkl sitruunanmehua
  • 1/2 tl suolaa
  • Mustapippuria myllystä
  • Tuoretta tilliä tai esim. lehtipersiljaa tai basilikaa maun mukaan

Päälle:

  • 1 nippu parsaa (paksuvartinen toimii tässä hienosti)
  • Voita ja oliiviöljyä paistamiseen
  • Mustapippuria
  • Kourallinen pinjansiemeniä
  • n. 100g purkki pikkukapriksia
  • 1/2-1 punasipuli
  • 300 g (jätti-)katkarapuja tai jokiravunpyrstöjä (tai 150 g kylmäsavulohta ja 150 g rapuja)
  • 100 g mätiä (esim. lohen tai siian)
  • Yrtin oksia tai lehtiä koristeluun

Aloita valmistamalla blinipannaritaikina. Mittaa kattilaan maito ja creme fraiche (tai sen vastine). Lämmitä maitoseos rauhassa kädenlämpöiseksi/42-asteiseksi ja lisää joukkoon kuivahiiva. Sekoita jauhot, psyllium ja suola erillisessä kulhossa ja sekoita ne lämpimään maito-hiivaseokseen. Nosta kattila pois liedeltä, peitä se puhtaalla leivinliinalla ja anna taikinan kohota noin tunti huoneenlämmössä, vedottomassa paikassa.

Taikinan kohottua, laita uuni kuumenemaan 200 C asteeseen. Sekoita kananmunat taikinan joukkoon, mutta älä vatkaa liikaa ettei kuohkeus katoa. Vuoraa uunipelti tai kaksi suurehkoa uunivuokaa leivinpaperilla ja kumoa taikina pellille/vuokiin. Paista pannaria uunissa noin 25-35 minuuttia riippuen sen paksuudesta – kunnes gluteeniton blinipannari on kauniin kullanruskea ja hyytynyt kauttaaltaan. Aloita täytteiden valmistaminen pannarin paistuessa. Sekoita sitruunasmetanan ainekset keskenään ja maistele sopiva suolaisuus ja mausteisuus. Pistä sitruunasmetana jääkaappiin tekeytymään kunnes on sen levittämisen aika. Kuori ja hienonna punasipuli. Huuhtele parsat ja napsaise niistä puinen kanta pois. Kuori tyveä tarvittaessa hieman kuorimaveitsellä ja puolita parsat pituussuunnassa. Kuumenna pannulla nokare voita ja oliiviöljyä. Aseta parsat pannulle leikkuupinta alaspäin ja paista niitä muutama minuutti. Rouhaise päälle hieman mustapippuria myllystä. Parsoihin saa jäädä hieman purutuntumaa. Sulata katkaravut/valuta jokiravunpyrstöt ja kaprikset. Mikäli käytät kylmäsavulohta, leikkaa siitä hieman pienempiä suikaleita. Pannarin ollessa valmis, nosta se hetkeksi jäähtymään. Uunin vapauduttua, paahda pinjansiemeniä leivinpaperilla peitetyllä pellillä 3-5 minuuttia 200 asteessa – niiden kanssa kannattaa olla tarkkana etteivät ne pääse kärähtämään. Kypsät siemenet tunnistaa siitä että ne rupeavat saamaan väriä ja niistä irtoaa herkullinen tuoksu. 

Kokoa gluteeniton blinipannari. Levitä sitruunasmetanaa pannarille kauttaaltaan. Asettele päälle parsat, ravut, mäti, kaprikset ja punasipuli. Ripottele päälle paahdetut pinjansiemenet ja koristele tuoreilla yrteillä. Nauti sellaisenaan tai esimerkiksi hyvän kuohu- tai valkoviinin kera.

Resepti on mukailtu soppa365:n ohjeesta.

Lisää gluteenittomia reseptejä löytyy blogin reseptihakemistosta.

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

hyvinvointi ruoka-ja-juoma

Vappuskonssit, blinipannari ja ensimmäistä kertaa kampaajalla sitten…

Miten ”poikkeusaikavappu” on sujunut siellä Suomen päässä? Itse elättelin jossain kohdassa haaveita simasta, vappumunkeista ja piknikistä suomalaisen kaveriperheemme kanssa, mutta se ei sitten lopulta mennyt ihan niin kuin olin ajatellut – niin kuin ei moni muukaan asia kuluneen vuoden aikana. Kaverimme nimittäin muuttivat takaisin Suomeen juuri ennen vappua, eikä itselläkään ollut siten sen kummempaa juhlafiilistä. Haikeaa, mutta sellaista se elämä on. Niinpä keskityimmekin vappuna niihin perusjuttuihin, joista me tykkäämme; ulkoiluun, liikuntaan ja hyvään ruokaan.

Pyöräilyä peltojen keskellä

Minuun iski pääsiäisen tienoilla vakava pyöräilykuume, ja se on edennyt vauhdilla. Niinpä lähdinkin vappuaattona lähdin kokeilemaan ”siipiäni” kohti naapurikylää ja yhdeksän mailin eli 14 kilometrin lenkki meni aivan hujauksessa (pikkulenkki tosipyöräilijöille, mutta minä vasta pidennän 4 km/suunta työmatkapyöräilystäni). Tänään tarkoitus olisi lähteä polkemaan poikaystävän kanssa kiertotietä Grantchesterin suloiseen kylään. Minä olen alkanut jo tottua Brittien vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, mutta hän polkee pidempiä matkoja täällä vasta ensimmäisiä kertoja. Muistan itsekin kyllä kuinka kuumottavia ensimmäiset pyöräilykerrat olivat… Tästä se kuitenkin lähtee, ja kesää kohti voimme toivottavasti ruveta tekemään pidempiä retkiä lähiseudulla. Täällä on ihanat pyöräilymaastot!

skonssit clotted cream

Munkkien sijaan skonssit clotted creamilla

Sima jäi tekemättä pullojen puutteessa, ja munkkien sijaan söimme brittityyliin skonsseja clotted creamilla ja inkiväärihillolla – kerrassaan erinomainen yhdistelmä! Clotted cream on muuten hassua tavaraa – se on Lounais-Englannin alueelta Cornwallista ja Devonista peräisin oleva kerma, joka valmistetaan ilmeisesti kuumentamalla kermaa niin että se paksuuntuu ja ilmeisesti rasva- ja proteiiniosat rupeavat erottumaan ja kermaan muodostuu kokkareita. Valmiin clotted creamin päällä erottuukin kellertävä rasvakerros. Maultaan ja koostumukseltaan sanoisin että mascarpone on jossain määrin saman henkistä, mutta sileämpää. Clotted cream on olennainen osa brittiläistä afternoon tea-hetkeä, ja melkeinpä välttämätön, jos kyseessä on erityisesti makea teehetki, cream tea. Itsehän en ole jälleen kerran tiukkojen koronarajoitusten takia päässyt vielä syömään kunnon afternoon teata, mutta ensi viikolla meillä on varattuna pöytä kattoterassilla järjestettävälle afternoon tealle – odotan innolla! Tänään illalla aiomme tehdä blinipannarin mädillä, katkaravuilla, hapankermalla ja punasipulilla. Pitää vielä käydä kurkkaamassa jos Wine Merchantilta löytyisi jotain brittikuohuviiniä tämän kanssa testattavaksi!Jos kaikki menee nappiin, sen resepti tulee blogiin ensi viikolla. 😉

skonssit clotted cream

skonssit clotted cream
Clotted cream

Tänään pääsen myös kampaajalle ensimmäistä kertaa elokuun jälkeen

Sen verran vappuun liittyi jotain ”erikoista” että minä pääsin kampaajalle ensimmäistä kertaa sitten maahan muuton. Itse asiassa olin Suomessa viimeksi kampaajalla elokuussa. Olin varannut täällä kampaaja-ajan jouluviikolle, mutta silloin täällä pamahti päälle uusi lockdown, jota puretaan vasta nyt. 12.4. kampaajat saivat jälleen avata, ja minun aikani on nyt sopivasti vappupäivänä. 😉

Uudella kampaajalla käynti on aina jännittävää… Pyrin aina löytämään luottokampaajan, joka ymmärtää minkälaisen mallit toimivat minun paksuilla hiuksillani ja vajaavaisilla laittotaidoillani, ja osaa tehdä kauniita värejä. Turussa luottokampaajani oli helmi-kampaamon Rea, joka on tehnyt minulle ihania, punertavia värejä ja väitöskampaukseni. Kahdeksan kuukauden kampaajatauon aikana hiukseni haalenivat punaisesta hyvin lähelle omaa väriäni (pisteet Realle siitäkin että hän on tehnyt punaisen sävyt minun omalla ”tummuudellani”, jolloin väri ikääntyy hyvin). Pohdin pitkään pitäisikö värjäys lopettaa nyt tähän, mutta luulen että uskallan lopulta antaa uuden kampaajan tehdä minulle punaisen värin. Toivottavasti lopputulos ei ole liian räikeä tai värikypärä! Instagramin story-osiosta lopputuloksen näkee varmasti nopeiten, jos kiinnostaa. 😉 Pitäkää minulle ja kampaajalleni peukkuja!

Kivaa vappupäivän loppua!

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

hyvinvointi liikunta hiukset ystavat-ja-perhe