Silloin kun olimme muuttamassa Cambridgeen, taisin ajatella että Cambridgen historiaa henkivistä kujista ja kauniista rakennuksista saisi inspiraatiota myös omaan pukeutumiseen. Vähän niin kuin lomalla ollessa tulee pukeuduttua paremmin kuin normaaliarjessa. Kuvittelin käveleväni collegejen välissä nahkabuutseissa ja trenssissä tai villakangastakissa, ja että käyttäisin enemmän hameita ja mekkoja myös talvikaudella, sillä täällä on harvoin pakkasta. Ai että odotin oikein innolla piristysruisketta tyyliini!

Mielukuvat vs todellisuus

Toisin kuitenkin kävi. Tänne muutto on vain entisestään korostanut käytännöllisyyden merkitystä tyylissäni. Aluksi tänne muutettuani katselin ikkunasta säätä ja lähdin auringon paistaessa trenssissä ulos kastuakseni 15 minuuttia myöhemmin. Niinpä olen viime ajat käyttänyt säästä tai lämpötilasta riippumatta lähinnä Helly Hansenin crew-takkia, joka pitää vettä ja tuulta, ja sopii ohuena myös pyöräilyyn (en osaa polkea rauhallisella temmolla, joten minulle tulee käytännössä aina kuuma). Villakangastakkia olen tainnut käyttää ehkä neljänä päivänä joulun ja uuden vuoden kieppeillä. Hameita ei myöskään ole tullut käytettyä sen enempää kuin ennenkään. Pyöräillessä kapeat hameet eivät ole niitä kaikista kätevimpiä, ja leveämmät keräävät pyöristä roiskuvaa rapaa.

Täällä Englannissa ulkona on Suomeen verrattuna lämmin, mutta sisällä on kylmä

Olen selvinnyt hienosti läpi englantilaisen talven ilman mitään toppatakkia. Kylmimmillä keleillä käytössäni on ollut pidempi softshell-takki, ja jaloissa Timberlandit tai Allbirdsin korkeanilkkaiset, villasta tehdyt talvilenkkarit, jotka hylkivät kosteutta. Pyöräillessä ohut Helly Hansenin crew-takki on ollut minulle ihan riittävä, sillä polkiessa tulee aina lämmin. Siinä missä liikkuessa tulee kuuma, sisällä on kuitenkin kylmä.

Suomalaisissa kerrostaloasunnoissa harvemmin vetää, ja kaukolämpö takaa edullisen lämmityksen. Täällä Briteissä eristykset ovat kuitenkin yleensä kehnot, ikkunoista vetää ja talvellakin pitää aukoa ikkunoita kosteuden poistamiseksi ja että ilma kiertäisi. Lämmitystä ei myöskään pidetä koko ajan päällä, vaan vain silloin kun on pakko. Ulkona tarkenemisen sijaan suurempi ongelma onkin se sisällä palelu. Niinpä olenkin kaivanut laatikoista 10 vuotta vanhat villamekkoni, jotka tuntuivat Suomessa usein jopa liian kuumilta. Niiden lisäksi olen rakastunut pitkiin neulehameisiin kotivaatteina. Suomessa en oikeastaan pitänyt koskaan hameita kotona, vaan oleskelin usein ihan vaan treenitrikoissa (koska oli lämmintä). Nykyään vetäisen pitkät neulehameet treenitrikoiden tai sukkahousujen päälle ja nautin siitä tunteestani että jalkani ovat koko ajan kuin lämpimän peiton alla. Suosittelen. Neulemekkojen ja hameiden lisäksi sisällä minut lämpimänä pitävät tosi paikan tullen vähemmän kauniit, isot fleecet, jotka menevät tarvittaessa kaikkien muiden vaatteiden päälle. Suomessa käytin ympäri vuoden töissä ja muissa menoissani ohuita polyesteripaitoja ja niiden päällä ohuita neuleita ja jakkuja, mutta tänne muuttaessani pistin kaikki nuo ohuet (osa vieläpä hihattomia) paidat pukupussiin kesää odottamaan. En näe että niille tulee käyttöä vielä pariin kuukauteen.

Haaveilen kyllä edelleen siitä että tässä keväämmällä pukeutumiseni muuttuisi vähän vähemmän käytännölliseksi

Viimeiset neljä kuukautta ovat olleet lähinnä lockdownia, mutta elän toivossa että kevättä kohti mentäessä elämä palautuu täälläkin normaalimmaksi. Vaikka olenkin hyvin käytännönläheinen pukeutuja, on pukeutuminen silti osa persoonallisuutta ja tapa ilmentää sitä. Moni varmasti tunnistaa että tietyissä vaatteissa tuntuu enemmän ”itseltä” kuin toisissa. On kuitenkin hassua että vaikka haluaisin panostaa pukeutumiseen nimenomaan sen oman fiilikseni takia, katoaa siitä osittain merkityksellisyys jos ei käy missään. Olen käynyt viimeksi kahvilassa lokakuussa, ja töissäkin näen maksimissaan yhtä ihmistä kerralla. Jos poistun kotoa vain lenkittämään koiraa ja hoitamaan labrahommat näkemättä juuri ketään, niin miksi jaksaisin nähdä vaivaa pukeutumisen eteen? Moni muukin varmaan kokee tämän kaltaisia passivoitumisen tunteita. Odotan siis mielenkiinnolla piristyykö pukeutumiseni kevään tullen ja kun pääsee taas ravintolaan syömään ja kiertelemään kaupungille. Saa nähdä minkälainen kevät- tai kesätyylini on Cambridgessa, vai jääkö se ikuiseksi illuusioksi käytännöllisyyteni varjoon. 😉

Onko etätyö vaikuttanut sinunkin pukeutumiseesi? Pukeudutko ”paremmin” itsesi vai muiden takia?

Lue myös:

• Miten vaatteiden ostolakko pysyi?
• Ostolakko ja eroon ylimääräisestä – mikä on paras tapa kierrättää vaatteita?
• Kesävaatteet himottavat – mutta kun ostolakko

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram /  Bloglovin