Reilut kolme vuotta sitten oloni oli jo pidempään ollut niin huono että hakeuduin lääkäriin. Olin aina aivan jäässä ja palelin, väsymys oli jatkuvaa unen määrästä riippumatta, hymy tuli vain pakottamalla ja päätä oli vaikea saada toimimaan – muisti ja päätöksentekokyky eivät olleet entisellään ja kaikki tuntui sumuiselta. Vältin ylimääräisiä sosiaalisia tilanteita ja näin kavereitani vain vähän – en vain jaksanut, päivä kului helposti sängyssä maaten. Ravasin lääkärillä pitkin kevättä ja kävin verikokeissa monta kertaa. Oireisiin olisi sopinut kilpirauhasen vajaatoiminta, ja kilpirauhasarvoni paukuttelivat viitearvojen rajoja. Lääkäri nyökytteli että olihan arvot poikkeavat, etenkin nuorelle naiselle, mutta siinä missä kilpirauhasen vajaatoiminta yleensä aiheuttaa painonnousua, minä olin hyvin hoikka.

Kilpirauhaseni ultrannut lääkäri ihmetteli että enkö ollut vielä saanut koelääkitystä veriarvoillani ja oireillani. Puolen vuoden lääkärillä ravaamisen jälkeen diagnoosi tuli: kilpirauhasen vajaatoiminta, Hashimoton tyreoidiitti eli autoimmuuniperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta, jossa elimistön puolustusjärjestelmä tuhoaa itse kilpirauhaskudosta. Lääkitys kestää loppuelämän.

Diagnoosin varmistamisen jälkeen alkoikin vuorostaan oikean lääkityksen hakeminen. Oikean lääkityksen ja sopivan annoksen löytämiseen verrattuna diagnoosi tuli nopeasti. Olen ollut viimeisten vuosien aikana eri lääkkeillä, lääkeyhdistelmillä ja annoksilla. Pisimmillään olen ollut samalla lääkityksellä ja lääkeannoksella noin 9 kuukautta putkeen. Säätämistä on siis riittänyt, mutta useimmilla sopiva annos löytyy helpommin.

Terveellinen ruokavalio on myös kilpirauhasen etu – ks. Lomakeittiössä kokattua

Vuosien varrella myös se painoa on tullut lisää, kuten kilpirauhasen vajaatoimintassa monesti käykin. Itse en kuitenkaan pistä kaikkia kilojani kilpirauhasen syyksi, vaikka sillä onkin varmaan osansa. 😉 Tärkeintä on terveys ja hyvä olo – silloin on helppo pitää itsestäänkin. 🙂 Lue lisää Uskalla olla sen kokoinen kuin olet-kirjoituksesta.

Yleisesti voin nykyään hyvin, olo on aivan erilainen kuin 3-4 vuotta sitten. Minulla on energiaa ja intoa niin liikuntaan kuin työhönkin, jaksan nähdä kavereitani, hymyilen herkästi ja pääni toimii. Kilpirauhasen vajaatoiminta tulee kulkemaan mukanani loppuelämän, mutta sen ei tarvitse olla esteenä kun hoitotasapaino on kunnossa. Minun elämäni on ihanaa.

Voin hyvin ja nautin liikuntaharrastuksistani, kuten salsasta, täysillä (ks. Salsa – muutakin kuin tanssia) – kuvan ottanut Riina Rinne

Lisää aiheesta kilpirauhasen vajaatoiminta?

Tämän kuun Voi hyvin-lehdessä on minusta lyhyt haastattelu (ks. Päiväni kansikuvatyttönä), jossa mainitsen muutamia elämäntapamuutoksia, jotka ovat auttaneet minua kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa – haluaisitteko kuulla niistä täälläkin?
Jos lukijoita kiinnostaa kuulla lisää lääkityksestä, laittakaa viestiä kommenttikenttään tai sähköpostiin (iloa.blogi(at)gmail.com). Voin kiinnostuksesta riippuen kertoa lisää omasta tarinastani ja mikä on toiminut minulla, mutta en ole lääkäri enkä voi kommentoida muiden hoitoa.

Edellinen kirjoitukseni: Puuron uusi aika – puuron ei tarvitse olla tylsää