Olin alkukuusta Kreetalla yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla. Kun olin viimeksi Kreikassa (ks. Ruokaa ja juomaa Samoksella), gluteenittoman ruoan saamisessa ei ollut ongelmia, mutta tällä kertaa homma ei ollutkaan niin helppoa – kerroin siitä vähän aikaa sitten Matkailijan gluteenikamppailu – nyt ei mennyt ihan nappiin-kirjoituksessani. Olimme matkan alkuosan all inclusive-hotellissa keskellä ei mitään ja hyvin riippuvaisia yhdestä keittiöstä, mikä tuotti hankaluuksia, mutta loppulomamme kohde oli Kreetan pääkaupunki Heraklion. Siellä ruokailunkin kanssa alkoi helpottaa. Yleisesti ottaen Heraklion tuntui olevan täynnä kuppiloita ja kahviloita, mutta loppujen lopuksi aika vähän mitään oikeasti houkuttelevia ravintoloita. Tässä kirjoituksessa mainittu Peskesi oli selkeä poikkeus, ja suosittelenkin lämpimästi sitä jos etsit hyvää ravintolaa Heraklionissa.

Aiemmat Kreeta-aiheiset kirjoitukset:

Hotellivinkki Heraklioniin – Galaxy Hotel Iraklio
Matkailijan gluteenikamppailu – nyt ei mennyt ihan nappiin
Horisontissa Kreeta – työn merkeissä
Ruokaa ja juomaa Samoksella
Votsalakian helmi – Mama’s Kitchen

Lisää reissujuttuja löytyy Matkustaminen-hakemistosta.

Ihana ravintola Peskesi – Heraklion, Kreeta

Poikaystäväni tutki reippaana ja omatoimisena TripAdvisoria (ihanaa, että hän jaksaa!), ja löysi sieltä oitis pari hyviä arviota saanutta ravintolaa, joista piti löytyä gluteenittomia vaihtoehtoja. Niinpä kävimmekin ensimmäisellä kaupunkikierroksellamme tsekkaamassa kummatkin. Amalia’s Kitchenista sai sisäänheittäjän mukaan kaikki pastaruoatkin gluteenittomina ja paikka näytti viihtyisältä, mutta sivukujalta löytynyt Peskesi (Kapetan Haralampi 6-8, Heraklion, Kreeta) oli niin hurmaava että päädyimmekin sinne – eikä kaduttanut.

Peskesissä oli rento tunnelma, mutta samalla kaikki oli viimeisen päälle – markkinointialalla oleva poikaystäväkin kiinnitti huomiota, kuinka kaikki oli viimeisen päälle brändätty. Koristeellisissa vesipulloissa oli ravintolan nimi, samoin kuin leipälaatikossa, etikka- ja aterinkorissa ja oliiviöljyssä, jonka pullossa kerrottiin myös tuotteen alkuperästä. Muutenkin paikassa suosittiin lähituottajia, ja henkilökunnalla oli päällä luottonahkurin valmistamat essut. Astiat oli huolella valittu. Alkuperää tuotiin esille myös menussa, johon oltiin merkitty erillisellä symbolilla annokset, jotka sisälsivät ”kreetalaisia superyrttejä”. Henkilökunta puhui englantia ja oli avuliasta, menuun oltiin valmiiksi merkitty gluteenittomat annokset, mitä en nähnyt missään muualla reissumme aikana.

Small goat with yoghurt

Pork from Kandanos

Minun on aina päästävä kokeilemaan paikallisia erikoisuuksia, joten otin kokeilun uunissa kypsennetyn kilin (baby goat) jugurtilla. En ollut koskaan maistanut vuohenlihaa, ja se toi mieleen aika lailla lampaan ja karitsan. Liha oli selvästi hartaudella kypsennettyä ja todella mureaa! Poikaystävä söi kreikkalaista appelsiinipossua, jonka lisäksi jaoimme annoksen dolmadakia-viininlehtikääryleitä. Ne olivat herkullisia – paikalliset yrtit maistuivat hyvin, ja lisäksi tulin ensimmäistä kertaa syöneeksi lämpimiä dolmadakioita. Olipahan ainakin tuoretta, siinä missä Suomessa ne tulevat yleensä säilyketölkistä.

Dolmadakia-viininlehtikääyryleet olivat lämpimiä ja niiden täytteessä oli käytetty kreikkalaisia superyrttejä

Annoksissa oli reilusti lihaa, ja hinta-laatusuhde oli muutenkin erinomainen. Liha-annoksilla oli hintaa 10-13 € ja kasvisruokia sai 7-8 eurolla. Hintaan sisältyy ennen ateriaa tarjottu herkullisen näköinen, tuore maalaisleipä (minuakin rupesi himottamaan), joka tarjottiin paprikasalaatin ja oman tilan oliiviöljyn kanssa, jälkiruokahedelmät ja jugurttimousse sekä itse tehty ruusulla maustettu raki. Ruusu maistui selkeästi ja tämä persoonallinen juoma oli viehättävän kukkainen ja jopa parfyyminen, oikein kiva jääpaloilla tarjottuna. Melkoista, oli kyllä ihana ravintolakokemus!

Jos olet lomailemassa muualla Kreetalla, esimerkiksi Haniassa, suosittelen lämpimästi auton vuokraamista ja saarikierrosta. Jos tie vie Heraklioniin, on Peskesi ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Edellinen kirjoitukseni: Koska kannattaa muuttaa yhteen?