Facebokissa vastaani pomppasi Kauppalehden uutinen viime vuodelta: ”Harvardista kuuluu kummia: maito tappaa”. Monelle lienee selvää että otsikko on räätälöity klikkauksia houkuttelemaan, mutta mitä itse artikkelissa oikein sanottiin? Muun muassa, että aikuisille maitotuotteet voivat olla hengenvaarallisia, ja että jo pieni määrä maitoa, jugurttia tai muita meijerituotteita voi aiheuttaa syöpää. Aikamoisia väitöksiä, etenkin kun Suomessa maito yhdistetään hyvin voimakkaasti terveelliseen ruokavalioon.

Olin pettynyt luettuani uutisen. Ainoa jutussa kunnolla jäljitettävissä oleva lähde oli tuo sivusto, yhdestäkään tutkimusviittauksesta ei kerrottu julkaisuvuotta, lehteä missä tutkimus oli julkaistu tai millä nimellä tutkimus oli julkaistu. Kauppalehden artikkelissa toimittaja viittasi Walter Willettin tutkimukseen, mutta tosiasiassa jutun lähteenä vaikuttaa olevan enemmänkin yhdysvaltalaisen Mother Jonesin-uutissivuston maitoa ruotinut kirjoitus.

Mother Jonesin jutussa nämä tiedot olivat, ja niiden perusteellä päättelin mikä Willetin tutkimusartikkeli oli jutun lähteenä. Artikkelissa kirjoitettiin muun muassa ”eräässä, jo vuonna 1997 tehdyssä laajassa tutkimuksessa todettiin” ja ”Vuosikymmen myöhemmin tehdyissä kahdeksassa epidemiologisessa tutkimuksessa puolestaan todettiin”. Vaatii lukijalta aika paljon vaivaa että hän löytää ilman kirjoittajien nimiä, yliopistoa tai tutkimuksen nimeä kyseisen tutkimuksen, jos haluaisi tarkistaa väitteet – kuten minä yleensä haluan. 😛 Päädyin Mother Jonesin jutun perusteella siihen, että yksi tutkimusartikkeli, johon Kauppalehti jutussaan viittasi oli vuonna 1998 julkaistu tutkimus ”Calcium and fructose intake in relation to risk of prostate cancer” eli vapaasti suomennettuna kalsiumin ja fruktoosin (hedelmäsokeri) saanti suhteessa eturauhassyövän riskiin. Hieman eri juttu kuin ”maito tappaa”.

Tämä Willettin tutkimusartikkeli tutki kalsiumia ja fruktoosia. Maito on toki kalsiumin suurin lähde länsimaalaisessa ruokavaliossa, mutta on eri asia sanoa että tutkimuksen perusteella maito aiheuttaa tai kalsium aiheuttaa. Kun tarpeeksi kaivoin, löysin Willettin seurantatutkimuksen, jossa arvioitiin maitotuotteiden yhteyttä rintasyöpäriskiin (Shin ja muut, 2002). Tässä tutkimuksessa ei maitotuotteiden kulutuksen ja rintasyövän välillä ei ollut yhteyttä vaihdevuosien jälkeen, mutta ennen vaihdevuosia runsas vähärasvaisten maitotuotteiden kulutus oli itseasiassa yhteydessä alempaan rintasyöpäriskiin. Löydös ei kuitenkaan ollut kovin vahva tutkijoidenkaan mielestä. Mielenkiintoista että Kauppalehdellä oli asiasta voimakkaammat johtopäätökset. Olisipa ollut hauska tietää heidän käyttämänsä lähteet. 

Kun Kauppalehden uutisessa ei lähteitä kerrottu, kävin itse läpi tutkimuksia, jossa Willett on mukana. Sieltä löytyy muun muassa kalsiumin yhteyttä murtumiin ilman merkittävää vaikutusta (runsas kalsium ei siis ehkäissyt murtumia, Owusu ja muut, 1997 ja Bischoff-Ferrari ja muut, 2007), eturauhassyöpään (Giovannucci ja muut, 2007) sekä paksusuolensyöpään miehillä ja naisilla (Wu ja muut, 2002). Kaiken kaikkiaan Willett on ollut mukana yli 1600 tutkimuksessa, joten ymmärtänette etten minäkään lukenut kaikkea vaan keskityin tämän uutisen kannalta relevanteimpiin papereihin. 😉

Kauppalehden jutussa sanotaan myös että jo pieni määrä maitotuotteita voi aiheuttaa syöpää. Todellisuudessa Willetin tutkimuksissa kohonnut riski joihinkin sairauksiin on havaittu kun on verrattu runsaasti maitoa kuluttavia henkilöitä kohtalaisesti tai vähän kuluttaviin. Mother Jones-sivusto huomauttaa tutkimuslöydösten kokoamisen jälkeen ”The findings are in no way definitive; the studies so far have reported only correlations between dairy consumption and disease.” eli että näitä havaintoja ei voida millään tapaa pitää lopullisina ja toistaiseksi tutkimukset ovat raportoineet vain korrelaatioita maitotuotteiden kulutuksen ja sairauksien välillä. Ja tästä Kauppalehti vuorostaan väänsi otsikon ”Maito tappaa”.

Tämä kirjoitus meni melkoiseksi ruotimiseksi, mutta halusin tuoda esiin kuinka tärkeää lähdekritiikki on terveysuutisia luettaessa. Kuten tämä uutinen taas näytti, sen välittämä voi olla hyvin kaukana alkuperäisistä tutkimustuloksista. Joskus sitä miettii johdetaanko lukijaa tahallaan harhaan…

Lisää samankaltaisia kirjoituksia:
Sokerikoukku – urbaanilegenda?
Ravinteikkaat chian siemenet ja niiden kummalliset käyttörajoitukset
Gluteenista oireita ilman keliakiaa?
Hyvä, paha punainen liha?
Liian kova treeni, liian vähäinen syöminen
Heraproteiinivalmisteet ja niiden laatuerot laadusta