Karvaista perheenlisäystä

Meille tuli eilen karvaista perheenlisäystä. 🙂 Vanha koiramme kuoli elokuun lopulla (syöpä), eikä se sen jättämä ikävä ja tyhjä tila vain kadonnut. Niinpä olin yhteydessä edellisen koiran kasvattajaan, ja selvittelin heidän pentusuunnitelmiaan. Ensi vuoden alku tai kesä olisivat kuullostaneet omaan korvaan sopivalta ajankohdalta koiran ottamiselle, mutta kaikki heidän narttunsa olivat sen ikäisiä että pentuja olisi luvassa aikaisintaan reilun vuoden päästä. He tarjosivat meille kuitenkin Australiasta tuotua nuorta, aikuista narttua sijoitukseen, mikä tarkoittaa sitä, että kasvattajat saavat teettää koiralla pentueen tai pari. Olimme eilen katsomassa tätä hurmaavaa neitiä, ja kyllähän se sitten mukaan lähti. 😛

0811faithautossa.jpg

faith.jpg
Päivä oli sen verran pitkä että poikkesimme Hesellä tankkaamassa. Minä söin kanacaesarin siemensekoituksella ja chilimajoneesillä. Salaatti oli tuoretta, mutta kanavalmiste ei kyllä ollut mitään kummoista. 😛 Kyllä se polttoaineena toimi. 😉 Kun ruoat oli syöty, oli hyvä käydä päiväunille loppumatkaksi. 

0811faith.jpgVälipysähdys tehtiin myös Mustiin ja Mirriin. Sieltä ostettiin puuhakkaalle tytölle aktivointilelu, ja liila pehmokengurukin tarttui mukaan ihan vaan siksi että koira on lähtöisin Australiasta…ei iske koti-ikävä. 😉

Tyttö on hyvin energinen ja todella iloinen. Se haluaa olla mukana kaikessa mitä tapahtuu, ja keksii itselleen leluista ja luista (ja löytämistään sukista) tekemistä jos muuten on tylsää. Se on hyvin miellyttämisen haluinen ja seurallinen, joten nyt aluksi meidän pitää varmasti olla hyvin määrätietoisia, jotta se sopeutuu hyvin yksinoloon. Kerrostaloasunnossa on muutenkin sille selvästi paljon uutta ja vierasta opittavana. Aamulla se ihmetteli pääkallellaan tiskikoneen ääntä, ja kovat, yllättävät äänet säpsäyttävät sen herkästi. Tyttö on kuitenkin tosi reipas ja utelias, ja säikähdettyäänkin se on heti selvittämässä mikä se juttu oikeasti oli. Hissi on kuitenkin se pahin kauhistus – ahdas koppi, joka tutisee ja tömähtää. Hissitreeniä varten ruvetaankin nyt selvittelemään mikä on se kaikista suurin herkku. Juusto, joka oli edellisen koiran ykkössuosikki, ei tällä riittänyt harhautukseksi. 😛 Koira on viimeisen kuukauden aikana matkannut mantereelta toiselle ja vaihtanut kotia, joten se saa nyt pitkän koeajan, jotta se oikeasti ehtii kotiutua asuntoomme ja luottamaan meihin. Toivon todella että kaikki sujuu hyvin ja typykkä jää meille. 🙂

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Helppo kananmaksamousse ja nokkosnäkkäri

Moni sanoisi että syön terveellisesti. Määritelmiä terveelliselle on niin paljon kuin ihmisiäkin, mutta useimmilla se käsittää runsaan kasvisten syönnin. Myös aitojen raaka-aineiden käyttö on yleisesti hyvänä pidetty, mutta vähän kiistellympi asia on lihan määrä. Kirjoitin viime kuussa siitä, kuinka koen punaisen lihan olevan huonossa maineessa väärin perustein, ja varsinainen riskitekijä ovat prosessoidut lihavalmisteet – lue koko kirjoitus tutkimusviitteineen täältä. Syönkin lihaa surutta, ja haaveilen laadukkaasta, ruohoruokitusta lihasta. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että syön runsaasti myös lihavalmisteita, kuten kinkkua. Maksamakkaraakin menee välillä. Kinkun olen yrittänyt vaihtaa porsaan ulkofileeseen, ja nyt löysin reseptin, jonka jälkeen en todellakaan tule kaipaamaan kaupan maksamakkaraa! Bongasin nimittäis Jokihaka kokkaa-blogista helpon kananmaksamoussen reseptin, jota muokkasin pikkaisen. Kananmaksaa on aika helppo löytää, sitä myyvät hallien lisäksi esimerkiksi suuremmat marketit – yleensä pakasteena. Mousse oli todella helppo ja nopea tehdä, ja maku oli sitäkin herkullisempi. Tätä tulen syömään jatkossa ja tarjoamaan jokaiselle, joka vielä vierastaa maksaa. 😉

0311kananmaksa.jpg

KANANMAKSAMOUSSE

  • 300 g kananmaksaa (ks. pakasteallas)
  • 50 g voita
  • 5 timjaminoksaa
  • 2 laakerinlehteä
  • ½ dl brandya tai konjakkia
  • ½ dl vettä
  • 1-2 tl dijonsinappia
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • (Lisää vettä ohentamiseen)

Huuhtele ja valuta kananmaksat. Voit leikata niitä pienemmiksi paloiksi, jos ne ovat kovin epätasaisen kokoisia ja muotoisia. Sulata ja kuumenna voi pannulla, lisää timjami ja laakerinlehdet. Lisää maksa kun voi kiehahtaa. Ruskista maksapalat kauttaaltaan ja lisää sitten brandy ja vesi. Mausta maksa kevyesti suolalla ja mustapippurilla. Jatka maksan kypsentämistä kunnes ne ovat juuri ja juuri kypsiä. Poista laakerinlehdet ja paksuimmat timjaminoksat pannulta ja kaada ainekset tehosekoittimeen. Lisää sinappi ja aja massaa kunnes se on koostumukseltaan sileää. Jos koostumus on kovin paksua, voit lisätä haaleaa vettä pienissä erissä kunnes koostumus on mieleistäsi. Huomaa, että moussesta tulee jääkaappisäilytyksessä jähmeämpää. Tarksita maut, lisää sinappia, suolaa ja mustapippuria tarvittaessa. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan ennen tarjoilua. Säilytä jääkaapissa.

Maksamousse tuli tällä kertaa syötyä pitkälti nokkosjauheella höystetyn näkkärin kera. Siemennäkkäriä helpompaa leipäreseptiä saa hakea: sekoita kuivat ainekset kosteisiin, levitä levyksi, uunita, leikkaa ja jätä kuivumaan. Helppo herkku, joka maistuu meillä miehellekin. Olen tehnyt siemennäkkäriä vuosikaudet (ks. siemennäkkäri 1 ja siemennäkkäri 2), mutta tällä kertaa lisäsin joukkoon vielä Fitnessfirstistä hankkimaani villinokkosjauhetta (plussaa niille, jotka keräävät ja kuivaavat itse omat nokkosensa), jonka maku sulautuu siementen joukkoon hyvin, eikä erotu mitenkään outona. Nokkonenhan on varsinainen terveyspommi, joka sisältää runsaasti mm. lehtivihreää, kalsiumia, rautaa ja vitamiineja. Pinaattijauhetta olen jo piilottanut raakasuklaan joukkoon menestyksekkäästi, pitäisiköhän seuraavaksi kokeilla nokkosta? 😉

Vinkki: Seesamin-, auringonkukan- ja kurpitsansiementen osuuksia reseptissä voi säätää mielensä mukaan, kunhan niitä on yhteensä 2 dl. Pidä pellavansiementen määrä kuitenkin samana, ne muodostavat näkkäriä kasassa pitävää geeliä, mitä muut siemenet eivät tee.

0311nokkosnakkari.jpg


NOKKOSNÄKKÄRI

  • 3/4 dl pellavansiemeniä
  • 1 dl seesaminsiemeniä
  • ½ dl auringonkukansiemeniä
  • ½ dl kurpitsansiemeniä
  • 2 rkl pofiberiä
  • (1 rkl fibrexiä (sokerijuurikaskuitua) ei pakollinen)
  • 1 rkl psylliumia
  • 1-2 rkl nokkosjauhetta
  • 2,5 dl kiehuvan kuumaa vettä
  • 2 rkl kookosöljyä
  • Suolaa

Lisää kookosöljy kuuman veden joukkoon ja anna sen sulaa. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sekoita siemenseos ja vesi-öljyseos keskenään tasaiseksi massaksi. Anna sen geeliytyä viitisen minuuttia ja levitä se sitten lastan tai esimerkiksi kostutettujen käsien avulla tasaiseksi levyksi leivinpaperilla peitetylle pellille. Paista levyä uunissa 150 C asteessa tunti. Leikkaa sitten näkkäristä haluamasi kokoisia paloja saksilla tai pitsaleikkurilla. Nostele palat ritilälle ja pistä ne takaisin uuniin. Sammuta uunista virrat ja kiilaa sen luukku auki esimerkiksi pannunalustalla. Anna näkkärien kuivua uunissa kunnes uunikin on jäähtynyt, tai vaikka yön yli. Nauti lempipäällistesi, esim. kananmaksanoussen, kanssa. 😉

Lisää leipäreseptejä Leivät ja leivonnaiset-reseptihakemistosta. 😉

Lisää muista reseptejä löytyy reseptihakemistosta.

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

Hyvinvointi Ruoka ja juoma