Karvasmantelia kirsikkapiirakkaan

”No nyt on kyllä hyvää piirakkaa!”
Niin mies totesi kun pääsi maistamaan kirsikkaversiota peruspiirakkareseptistäni. Kyseessä on ”perinteinen” mamman marjapiirakka viljattomana, jonka täytteeksi voi pistää liki mitä tahansa marjoja tai hedelmiä, jotka sitten peitetään kookosmaitovanukkaalla. Piirakka maistuu jokaiselle ikään katsomatta, ja sen voi valmistaa juuri niistä lempimarjoista tai hedelmistä – tai niistä mitä kotona sattuu olemaan. Kookoskaan ei maistu läpi. Pohjaan tulee kookosjauhoa, hieman psylliumia (ei pakollinen, mutta parantaa koostumusta) ja pähkinä- tai siemenjauhoa. Alunperin käytin yleensä mantelijauhoa, mutta sen voi korvata millä tahansa pähkinäjauholla, tai siemenjauholla. Esimerkiksi auringonkukansiemenet ja kurpitsansiemenet toimivat hyvin ja näin piirakasta tulee pähkinäallergikollekin sopiva. Ihan mahtava peruspiirakka siis.

0509kirsikkapiirakka.jpg
Kirsikkapiirakka karvasmantelilla

Resepti on toistettu niin moneen otteeseen, että kerron tässä kirjoituksessa vain muutokset perusreseptiin – perusreseptin voi katsoa täältä. Tällä kertaa täytteinä oli anoppilasta saatuja, kivan kirpeitä kirsikoita. Herkku sai kuitenkin oman twistinsä karvasmantelista, jota lisäsin piirakan pohjaan. Karvasmanteliaromia voi lisätä muutamasta tipasta puoleen teelusikkaan – oman maun mukaan. Poistin puolesta litraa kirsikoita kivet ja levitin ne esipaistetulle piirakkapohjalle. Halutessaan ne voi asetella leikkuupinta alaspäin, mutta nyt minä vain levitin ne tasaiseksi kerrokseksi. Sitten vaan kookosmaitoseos päälle ja uuniin kypsymmään. Ja sitten herkutellaan! <3

PS. Jos tykkäät kirsikoista ja karvasmantelista, niin kurkkaa myös kirsikkafrangipanetortun resepti. 😉

Perusreseptin variaatiot:
Aprikoosipiirakka
Luumupiirakka
Mamman marjapiirakka
Mausteinen omenapiirakka
Piña colada-piirakka
Puolukkapiirakka

Ovatko lukijat ehtineet jo kehittelemään omia sovelluksiaan? 🙂

Brittijuusto wensleydale

Nyt on taas aika uuden juustoesittelyn. 🙂 Brittiläisitä juustoista maailmalla tunnetaan lähinnä cheddar ja stilton, mutta kyseiseltä saarelta löytyy toki muitakin juustoja. Wensleydale on väriltään hyvin vaalea, ja rakenteeltaan kova ja murenevainen brittijuusto. Wensleydale on monien muidenkin brittijuustojen tapaan nimetty valmistuspaikkansa mukaan. Sitä on valmistettu jo vuosisatojen ajan, alun perin luostareissa ja maatiloilla. Juuston valmistus teollistui 1900-luvun vaihteessa. Wensleydalen valmistukseen käytetään pastöroitua lehmänmaitoa, jota joskus maustetaan myös lampaanmaidolla. Wensleydalen koostumusesta tulee hieman mieleen jopa feta. Juusto muistuttaa myös hieman cheddaria, mutta wensleydale on selkeästi miedompaa maultaan, ja koostumus on kosteampaa sekä nuorta cheddaria murenevaisempaa. Maultaan wensleydale on hapokas, ja hieman hunajaisen metsäinen.

25wensleydale.jpg

Wensleydalesta on valmistetaan myös pidempään kypsytettyjä, savustettua, sinihome- ja maustettuja versioita. Olen itse maistanut erilaisia maustettuja versioita – mm. mustikoilla, karpaloilla kuin aprikoosillakin maustettua wensleydalea. Niissä tuntuu pätevän sama kuin kaikissa muissakin maustetuissa juustoissa – pohjajuusto voi olla joko hyvää ja laadukasta, tai sitten jää se vaikutelma, että juuston kehnompaa laatua on koitettu piilottaa erikoisilla lisillä. Nämä marja-/ ja hedelmäversiot ovat peruswensleydaleen verrattuna tuorejuustomaisempia koostumukseltaan. Nekin ovat lohkeavia, mutta eivät aivan yhtä murenevaisia. Nämä maustetut juustot sopivat hyvin esimerkiksi välipalaksi, aamiaiselle, jälkiruoaksi tai brittiläisittäin teelle tai hedelmäkakun kanssa. Peruswensleydale pysyy rakeisen murenevaisena lämmetessäänkin, joten ruoanlaittoa varten raastaisin sen ja sekottaisin ruoan joukkoon. Sula emmental olisi varmaan kuumennetun wensleydalen vastakohta. Fetamaisuuden ansiosta voisin hyvin kuvitella käyttäväni wensleydalea esimerkiksi salaateissa. Wensleydalen pitäisi olla myös toimiva yhdistelmä omenan kanssa. Ehkäpä brittiläinen omenasiideri olisi sitten hyvä juomakaveri? 😉

PS. Et ehkä tiennyt, mutta wensleydale oli myös yksi Wallacen ja Gromitin suosikkijuustoista, koska se sai Wallacen naaman näyttämään ”nice and toothy”ltä. Kyseinen juusto mainitaan useammassakin Wallace & Gromitissa ja markkinoilla on ollut ihan Wallace & Gromit wensleydaleakin, katso lisää täältä ja täältä.  😉

Katso myös muut juustoesittelyt sekä jutut juustotarjottimista. 😉 

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){

(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),

m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)

})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);

ga(’send’, ’pageview’);