Gluteeni, vilja, riisi ja peruna jäivät pois ruokavaliostani liki viisi vuotta sitten. Riisi, peruna ja pasta jäivät oikeastaan aivan suunnittelematta, ihan vaan laiskuudesta. Muutin Turkuun opiskelemaan, söin päivisin koulussa enkä tehnyt kotona juurikaan ruokaa. Ruokaloiden tarjoama riisi, peruna ja pasta ovat aina olleet mielestäni aika pahoja/mauttomia, joten siellä täytin lautastani ennemmin kasvislisukkeita. Sama homma toteutui oikeastaan kotonakin. Kun tein ruokaa, en jaksanut nähdä vaivaa että olisin pistänyt erilliseen kattilaan perunaa, riisiä tai pastaa tulemaan, vaan tein yhdellä pannulla sötkötyksen kasviksista ja milloin mistäkin, kanasta, tonnikalasta tai jauhelihasta. Söin myös usein munakkaita, etenkin kun lukujärjestykseni muuttui niin etten ollut enää lounasaikaan koululla. Oloni tuntui kevyemmältä ja paremmalta kuin vuosiin. Olin lukion ajan ja sen jälkeenkin vain lihonut liikunnasta ja ruokavalion tarkkailusta riippumatta, mutta nyt painokin tuntui lähteneen hienoiseen laskuun. Ihoni ja niveleni kuitenkin oirehtivat edelleen, niin kuin ne ovat ”aina” tehneet. Lopulta keksittiin epäillä keliakian aiheuttavan oireet (lista täsmäävistä oireista oli pitkä), ja niin jäi se gluteenikin. Gluteeniin ja viljoihin en todellakaan ole enää koskemassa, mutta näin vuosien varrella olen ruvennut kokeilemaan aiheuttiko esimerkiksi peruna minulle oireita niin kuin kuvittelin? Kun olo on lähtökohtaisesti hyvä, en kärsi iho- tai niveloireista eikä vatsa tunnu olevan jatkuvasti sekaisin tai turvoksissa, on helppo kokeilla aiheuttaako joku normaaliin ruokavalioon kuulumaton juttu oireita. Olen esimerkiksi syönyt vuosijuhlilla pääruokaan kuuluneet perunat ihan ongelmitta, mutta koen edelleen runsaan perunan syönnin aiheuttavan huonoa oloa vatsassa – se ei tunnu oikein sulavan. Pieni annos silloin tällöin menee, en koe kuitenkaan tarvetta ottaa sitä varsinaisesti takaisin ruokavalioon. Kaverilta pummittu maistiaisranskalainen päättyy aina pettymykseen.

Nyt harkitsen kuitenkin riisin ottamista takaisin ruokavaliooni. Pussi puuroriisiä on jo ostettu. Ainakin aion testata aiheuttaako se jotain ongelmia tai huonoa oloa, ja minkälaisissa annoksissa se sopii. Syynä on tarve lisätä hiilihydraatteja ruokavaliooni. Laihtuminen, josta aluksi iloitisin, ei sitten ottanut pysähtyäkseen, vaan kehoni oli muuttunut hyvin vähähiilihydraattisella ruokavaliolla rasvanpolttokoneeksi – ja meni siinä lihastakin. Sain syödä hillittömiä määriä niin annoskoollisesti kuin energiasisällöllisestikin, mutta silti vain laihduin. Eikö kuullostakin täydelliseltä? No ei. Olen pienestä pitäen ollut huono nukkuja, eikä VHH-ruokavalio (=vähähiilihydraattinen) auttanut siihenkään. Olen nyt vajaa kaksi vuotta yrittänyt nauttia enemmän hiilihydraatteja, etenkin ennen nukkumaan menoa, sillä hiilihydraatit laskevat kehon stressihormonin, kortisolin, tasoja. Jos kortisolit ovat korkeat illalla, ei ole ihme ettei uni tule. Myös hiilihydraatit ovat ihan paikallaan treenin jälkeen, jolloin niitä tarvitaan pysäyttämään kropan varastojen ja niiden loputtua kropan itsensä polttaminen energiaksi. Minulla oli ennen usein hyvin ”loppu” olo, vaikka säästelin kroppaani treenissä enkä tehnyt mitään rankkaa. Samaan aikaan kärsin myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joten olin yhdessä suossa mikä aiheuttaa huonoa oloa kehossa. Nyt kilpirauhasella on lääkitys, ravinnossa on enemmän hiilihydraatteja, treenaan rankemmin, mutta fiksummin ja voin paremmin. 🙂

Bataatti on ollut yksi tärkeimmistä hiilihydraatinlähteistäni

Marjojen loputtua pakkasesta, ykköshiilarilähteeni on ollut bataatti. Lanttu, porkkana ja muut juurekset eivät hiilarisisällöltään riitä. Pidän kovasti kurpitsoistakin, mutta niiden suhteen joudutaan taas odottelemaan syksyn satokautta. Hedelmiä menee jonkin verran, mutta mieluummin söisin marjoja. En myöskään haluaisi hakea hiilihydraattejani ensisijaisesti sokerista. Tämä onkin johtanut siihen että bataatti alkaa tosissaan tulla jo korvista ulos. Bataattia päivällä, bataattia illalla. En ole ikinä pitänyt makeasta, ja bataatti on minun suuhuni varsin makeaa. Niinpä päätinkin kokeilla avuksi riisiä, nyt kun marjoja ja kurpitsoita joutuu vielä odottamaan. Valkoinen riisi on paleopiireissä varsin laajalti hyväksytty ja monien, etenkin liikuntaa harrastavien, käytössä. Ehkä se sopisi minullekin? Raportti luvassa kun testailut on testattu. 😉

PS. Ja jotta vältettäisiin riisin haitat suolistolle, on syytä syödä nimenomaan valkoista riisiä, eikä sitä terveellisemmäksi hehkutettua tummaa. Riisin kuitupitoisessa kuoriosassa on myös ne kaikki haitalliset aineet ja antiravinteet, jotka ovat suojanneet siementä kasvissyöjiltä.

Suomeksi riisistä ja paleosta:
Helsinki Paleo: Mikä ihmeen paleo?
Olli Sovijärvi: VHH-paleo ja korkean intensiteetin urheilu – tie uupumukseen?
+Paleoradion vanhoja podcasteja kannattaa kuunnella

Ja englanniksi löytyy toki lisää:
Mark’s Daily Apple: Is rice unhealthy?
Paleo Leap: All about Rice

Muista myös tämä ruokavalioon ja terveyteen liittyen:
Oikotie Optimaaliin-nettivalmennus (+seuranta 1, seuranta 2)
Pakko saada sixpack

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);