Syksyn vuosijuhlakausi tuli korkattua toissa viikolla, ja viime lauantaina saatiin jatkoa. 🙂 Tällä kertaa oli vuorossa kemistien vuosijuhlatanssiaiset, ja toissa vuonna hankkimani iltapuku sai jälleen ulkoilutusta. Se on kyllä ollut hintansa väärti. Käyttökertoja on tullut tässä vajaan kahden vuoden aikana sen verran, ettei niitä näin ulkoa pysty muistamaan. Toissa viikon juhlilla käytössäoli vaihtelun vuoksi vanhojentanssimekkoni, joka on sekin kyllä päässyt useasti käyttöön, vaikka onkin nykyään se varakappale. 😉
Pelkään muuten pahoin että tämä vuosijuhla-aikakausi lähenee minun osaltani loppuaan. Gradu on tosiaan työn alla, enkä vielä tiedä jatkanko tämän kuun lopussa olevan ainejärjestömme syyskokouksen jälkeen hallituksessakaan. Keväällä saattaisi kyllä olla vielä yhdet juhlat, jonne voisin vielä ehtiä ja haluta muistojen kunniaksi, mutta muuten saattaa olla jo aika odottaa jotain muita juhlia…
Mutta haikeilut sikseen ja asiaan. Juhlapaikkana oli taas totuttuun tapaan Kåren (kuten myös näillä, näillä ja näillä juhlilla). 😉

Illan menu:
Rieskarulla paistitäytteellä
Lohitournedos katkaravuilla, vanilja-valkoviinikastikkeella, Duchesse-perunoilla ja kauden kasviksilla
Tyrni-valkosuklaamousse

Alkuruoan kasvisvaihtoehto – chévreä ja palsternakkaa?

Lohitournedos katkaravuilla, vanilja-valkoviinikastikkeella, Duchesse-perunoilla ja kauden kasviksilla

Tyrni-valkosuklaamousse

Kårenin tämän kertainen menu oli yksi viime aikojen parhaista. Jo alkuruoka yllätti minut positiivisesti. Siinä missä normaalina vaihtoehtona oli paistitäytteistä rieskarullaa, minä sain vuohenjuustoalkuruoan, joka oli kuulemma sama kuin kasvisruokaliolla. Se oli oikein maukas ja hauskana lisänä siinä tuntui makuaistini mukaan olevan palsternakkaa. En todellakaan jäänyt kaipaamaan leivänkorviketta. Pääruoka jatkoi positiivisella linjalla. Muilla lohen lisukkeena oli duchesseperunoita ja pakastevihanneksia, mutta minulla oli oikein maukas kasvispaistos, jossa oli juuri sopivasti purutuntumaan. 🙂 Mieskin rupesi siinä vieressä pohtimaan pitäisikö hänenkin lähteä jatkossa samalle dieettilinjalle juhlilla. 😉 Kårenin jälkiruoassa oli jälleen tyrniä, mitä siellä on saanut maistella ennenkin. Tyrni on aina jees, mutta sitä olisi jälleen saanut olla enemmän – ei se juuri erottunut. Jälkiruoka oli kyllä sinänsä sekin ihan hyvä. ”Yleisten normien” mukainen sokerointi ei yleensä sovi minun suuhuni, mutta tätä jälkkäriä oli sopivan pieni annos, ja se toi mieleeni pashan, joka on yksi lapsuuden herkuistani. 😉 Pisteet Kårenille!

Pari viikkoa sitten olin erään osakunnan vuosijuhlilla, eikä silloiset tarjoilut tehneet juuri vaikutusta – osittain syy oli kyllä omani. Olen vakiona pyytänyt akateemisilla illallisilla ja vuosijuhlilla gluteenittoman ja viljattoman aterian. Niissä juhlissa heittäydyin rohkeaksi, ja päätin kokeilla mitä seuraisi, jos lista olisi gluteeniton, viljaton, lehmänmaidoton, maissiton ja soijaton. Kuva voi kuulemma kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, joten saamani pääruoka antanee tarpeeksi kattavan käsityksen lopputuloksesta:

Pääruoan piti siis olla possua dijon-kermakastikkeessa ja perunagratiinia. Minulla oli kuiva possunkimpale (lihaa oli kyllä kerrankin riittävästi :)), ja erittäin pahan makuisia perunoita. Aluksi lautaseltani puuttuivat ne pakasteporkkanatkin, mutta sain sentään niitä keittiöstä pyytäessäni. Tuli mieleen eräät taannoiset juhlat, joilla minulle tuotiin karitsan paahtopaistin sijaan kesäkurpitsaa, kun gluteeniton ja vege olivat menneet sekaisin. Sain kyllä asiaa ihmeteltyäni lihaa. 😛 Kastike olisi tehnyt annokselle PALJON. En oikein odottanutkaan, että kukaan olisi älynnyt käyttää kookoskermaa, mutta kai joku nyt olisi voinut keksiä että vaikkapa dijonilla maustettu majoneesi olisi ollut jotain? Alkuruokana oli välimerenpiirakkaa (fetapiirakkaa ja rucolasalaattia) – minulle rucolaa, kurpitsansiemeniä ja aurinkokuivattua tomaattia. Hyvää se oli, mutta olin tuossa kohdassa jo kuolemassa nälkään, ja pääruoan saamiseen meni tämän jälkeen vielä reilu tunti, joten joku proteiinitonta vegaanivaihtoehtoa tuhdimpi alkupala olisi maistunut. Olisipa joku älynnyt lisätä siihen vaikkapa vuohen- tai lampaanjuustoa. Jälkiruoaksi sain tuoreita ja säilykehedelmiä lasissa, kun muut söivät suklaapannacottaa. Summasummarum, opin kerrasta pitää dieettilistani tällaisilla illallisilla vain pakollisissa. 😛

Muita samankaltaisia tilaisuuksia:
Highlanderin routapaistia viileänä vappuna
Vuosijuhlat ja kampausharjoittelua
Pitkästä aikaa akateemisilla vuosijuhlilla
Pitkä päivä, pitkä ilta
Juhlatuulella
Edustamista vuosijuhlilla