Olin ennen rahkan suurkuluttaja, mutta maidon terveyshaittoja välttääkseni vaihdoin rahkan heraan (kts. So long, rahka! ja Heraproteiinivalmisteet ja niiden tilaaminen netistää). Herakin on maitoperäistä, mutta maidon pahimpia ongelmakohtia ovat ruoansulatuskanavaa ärsyttävä ja tulehdustilaa nostava kaseiini sekä laktoosi, joita korkealaatuisessa herassa ei pitäisi olla. Maidoton proteiinivaihtoehto kuitenkin kiinnosti, ja niinpä päädyin tilaamaan Iherbistä kokeeksi NutriBiotic Raw Rice Protein-riisiproteiiniä. Riisiproteiini on biofermentoitu, eli idätetty ja kylmässä entsyymeillä tuotettua, mikä säilyttää proteiinit ja aminohapot laadukkaina. Riisiproteiinissä on muutenkin erinomainen aminohappokoostumus, joten paperilla se vaikuttaa kiinnostavalta vaihtoehdolta.
Riisiproteiinin maku oli kuitenkin pettymys. Kyllä sitä pystyy syömään, mutta ei se sellaisenaan mitään herkkua ole. Ainakin suklaan ja vaniljan makuisia riisiproteiinivalmisteita on markkinoilla, mutta suosin itse maustamattomia tuotteita (kykenen itsekin lisäämään vaniljauutetta, kaakaojauhetta ja makeutusta sitten kotona), ja heraisolaatti on hyvää sellaisenaankin. Marjojen ja kookosmaidon kanssa, vaniljalla ja kanelilla maustettuna riisiproteiini on jopa ihan hyvää joskin ”terveellisen” makuista ja koostumukseltaan hieman jauhoista. Riisiproteiini imee nestettä huomattavasti heraa enemmän, siinä missä hera taas tuntuu liukenevan yllättävän pieneenkin nestemäärään tekemättä siitä tönkköä. Riisiproteiinilla taas saa aikaiseksi aikamoisen puuron, mikä on minulle ihan positiivinen puoli: en pidä erityisesti juotavasta ruoasta kuten smoothieista. 
Suolaisessa pannarissa riisiproteiini ei mitenkään vakuuttanut, koostumus ei ollut kovinkaan miellyttävä (jotenkin kumimainen). Kananmuna-kookosjauho-pellavansiemenrouhepannarit ovat kyllä parempia. Testasin riisiproteiinia myös suklaakakussa. Riisiproteiinin osuus taisi olla liian suuri, sillä koostumuksesta tuli turhan tanakka. Kaakao peitti kyllä maun melko hyvin, mutta kyllä sieltä riisiproteiinin erotti. Maustamaton heraproteiini on toiminut minulla leivonnassa ongelmitta niin maullisesti kuin koostumuksellisestikin – rohkenisin suositella sitä. Se upposi erinomaisesti muun muassa mustikkajuustokakkuun ja laskiaispulliin. Jos joku on käyttänyt riisiproteiiniä kyseisissä resepteissä tai leivonnassa muuten, kuulisin mielelläni kokemuksia. 🙂

Myöhemmin pääsin maistamaan äitini hankkimaa Growing Naturals Organic Rice Protein-riisiproteiinia. Sekin oli omani tavoin maustamatonta, mutta pehmeän ja miellyttävämmän makuista. Ei heranveroista, mutta huomattavasti helpommin syötävää. 😉 Mutta ylläyts: siihen olikin lisätty riisisiirappia (ja auringonkukkaöljyä ja arabikumia)! NutriBiotic oli vain sitä itseään.

Lopputulos: Riisiproteiinillä on aikansa ja paikkansa, ja se tuo vaihtelua heraproteiiniin. Hera nostaa verensokeria nopeasti, enkä siksi yleensä tykkää syödä sitä aamiaiseksi kun nälkä iskee taas nopeammin kuin muiden aamiaisten jälkeen. Riisiproteiini tuntuu kuitenkin pitävän paremmin nälkää aamuisinkin, ja siinä on vieläpä terveyspuuromainen maku. 😛 Osasyynä lienee ainakin riisiproteiinin kuitupitoisuus. Lisäksi en tiedä yrittääkö vatsani jotenkin viestiä ettei se tykkää riisiproteiinistä, mutta sen maulla tapana ”röyhytä” takaisin suuhun syömisen jälkeen. Ei se paha ole, mutta en ole huomannut minkään muun raaka-aineen aiheuttavan itselläni vastaavaa noin säännönmukaisesti. Tätä pitää vielä tarkkailla. Pikkupurkkia isompaa en tule tarvitsemaan, koitan muutenkin saada proteiinini mieluummin ruoasta kuin jauheista. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia, joten kyllä tätä voi minun puolestani kukin kokeilla – mutta aloittakaa ehkä sillä pikkupurkilla neljän kilon sijaan. 😉

Proteiinijauhetta sisältäviä reseptejä löytyy kyseisen tagin takaa. Proteiinijauhe maistuu esimerkiksi itse hapatetun kookosjogurtin ja marjojen kanssa, ja taipuu mm. pannariin ja smoothieihin. 😉

Alennusta ensimmäistä kertaa Iherbistä tilaavalle koodilla IRI825. 😉