Pyöräily toi minussa esiin välineurheilijan

Tänä keväänä alkanut pyöräilyinnostukseni jatkuu edelleen vahvana, ja pakko myöntää että alkuinnostukseni on ollut melkoisen välinepainotteinen. Aloitin luonnollisesti uuden pyörän himoitsemisesta; räjähdysmäisesti kasvaneen pyörienkysynnän takia päädyin ensiksi hankkimaan kaverille ylimääräiseksi jääneen Bianchin hybridin, mutta jatkan edelleen uusien pyörien katsomista. Luulen itse asiassa että sain valintan jo tehtyä, mutta odottelen vielä arviota pyörän toimitusajasta… Päivittelen tänne sitten kun homma varmstuu. 😉 Siihen saakka monipuolisella Bianchi-hybridillä on hyvä harjoitella, kasvattaa omaa polkukuntoa ja pidentää pyörälenkkejä. 🙂

Uuden pyörän himoitsemisen lisäksi olen kuitenkin saanut huomata tarvitsevani ja ”tarvitsevani” sitä sun tätä vaatetta ja lisävarustetta. Osan olen sentään saanut hankittua second handina kavereilta, mutta voin kyllä sanoa että kyllä sitä rahaa on silti saanut palamaan. Olisinkin utelias kuulemaan onko homma pysynyt hanskassa muilla pyöräilystä innostuneilla, vai onko tämä tyypillinen ilmiö pyöräilyinnostuksen alussa? 😀 Tässä muutamia esimerkkejä hankinnoista joita olen tehnyt ja joita vielä suunnittelen:

Pyöräilyalusvaatteet ja topatut housut

Heti toisena pyöräkuumeen hankintana olivat pyöräilyyn tarkoitetut topatut alusvaatteet, -housut ja shortsit. Kun rupesin polkemaan työmatkaa pidempiä matkoja, huomasin nopeasti että hankaavat alusvaatteet ja vääristä paikoista painava satula alkoivat ilmoitella itsestään. Hankin parit farkkujen alle menevät pyöräilyalusvaatteet, sekä pyöräilyshortsit ja –kaprit. On se vaan sen arvoista.

Satula

Ehkä hyviä pyöräilyalusvaatteitakin tehokkaampi ajomukavuuden parantaja olisi omille istuinluille keskivertoa paremmin sopiva satula. Yllätys yllätys, miesten satula voi painaa vähän ikävistä paikoista, kuten sain huomata poikaystävän pyörää lainatessani. Bianchini satula on ihan okei enkä huomaa sillä työmatkoilla mitään epämukavuutta, mutta kun pyörälenkin pituus alkaa olla 20+ kilometriä, alkavat paikat puutua vaikka alla olisikin hyvät alusvaatteet. Niinpä lainasinkin kaveriltani hänelle ylimääräiseksi jääneen satulan ja testailin sitä viikonlopun pidemmillä lenkeillä. Se oli kyllä mukavampi kuin omani, mutta ei vielä aivan täydellinen, joten saatan tilata jossain kohdassa jonkun muun satulan testiin…

Pyöräilypaidat (cycling jersey)

Pyöräilyharrastukseni aluksi (huhtikuu) kamppailin pukeutumisen kanssa. Ulkoilutakin kanssa minulle tuli hetkessä liian kuuma, ja kaikki omistamani urheilupaidat ovat lyhythihaisia tai toppeja, eikä niissä ole taskuja. Niinpä päädyin tilaamaan ”ihan oikean” pyöräilypaidan, jossa on edessä vetoketju ja selässä taskuja. Ai että se tuntui kätevältä! Pitkähihainen pyöräilypaita riitti pitämään kaltaiseni kuumakallen lämpimänä huhtikuunkin pyörälenkeillä, ja selkäpuolen taskuissa puhelin, puhdistusliinat ja avaimet kulkivat huomaamatta mukana. Kiva lähteä liikkeelle ilman heiluvia laukkja tai selän hiestäviä reppuja! Bonuksena huomasin että nämä pyöräilypaidat ovat käteviä myös tenniksessä kun takataskuihin saa tungettua palloja, ja kuntosalilla niiden taskuun menevät puhelin, avaimet ja treeniohjelma. 😀

Pyöräilykengät

Bianchissani oli jo minulle tullessaan kaksipuoliset polkimet, joiden toiselle puolelle sai kiinni pyöräilykengät. Kaikki töissä kehuivat kuinka paljon mukavampaa ja tehokkaampaa pyöräilykengillä polkeminen oli, ja olin itsekin huomannut kuinka lenkkarien lipsuminen polkimilta ärsytti. Niinpä menin ja hankin pyöräilykengät ja niihin nastat, tai miksi niitä ikinä suomeksi kutsutaankaan (cleats englanniksi). Kaaduin ensimmäisellä harjoituskerrallani kerran, mutta nyt kenkien kiinnittäminen ja vapauttaminen polkimista sujuu jo ihan okei – kunhan vaan ei unohda pitkällä pyörälenkillä olevansa polkimissa kiinni. 😛 Mihinkään arkipolkemiseen en pyöräilykenkiä käytä, mutta pidemmillä lenkeillä olen ruvennut käyttämään niitä. Tykkään niiden tuomasta rentoudesta jalan asennossa (ei tarvi puristaa jalkaa kiinni polkimiin tai pelätä lipsumista), ja toki niistä saa apua polkemiseen jalan ylösnostovaiheessa.

Pyöräilylasit

Pidin pyöräilylaseja rumana turhakkeena, mutta kyynelehdittyäni menemään lenkistä tavallisilla aurinkolaseilla kyllästyin ja hankin ihan urheiluun tarkoitetut lasit. Isoin eri tavislasien ja pyöräilylasien välillä on siinä että pyöräilylasien alareunaan jää aika iso rako ihon ja lasien välille, ja tämä takaa paremman hengittävyyden. Normilaseilla minulle ainakin muodostui lasien alle hiki-aurinkorasvahuuru, joka oli aivan tuhoontuomittu homma. Olen edelleen sitä mieltä että vauhtilasini ovat rumat, mutta maailma tuntuu niin paljon paremmalta paikalta kun silmät eivät vuoda ja kirvele koko lenkin ajan.

Pyöräilylippis

Suojaamaan naamaa auringolta ja sateelta. Kun polkee pari tuntia putkeen auringossa ja hiki pukkaa pintaan, ei aamulla laitettu aurinkorasva enää välttämättä pelasta herkkää, perioraalidermatiittiin taipuvaista ihoani. Parempi siis koittaa saada vähän varjoakin. Tavalliset, kovalippaiset lippikset eivät ole turvallisia pyöräilyyn.

Pyöräilyhanskat

Tämä on lähinnä turvallisuuskysymys – olen hankkinut neon-keltaiset hanskat helpottamaan sitä että autoilijat huomaavat merkkini vaihtaa kaistaa ja kääntyä. Aamu- ja iltapäiväruuhkat ovat täällä kaupunkialueella melkoisia…

Satulalaukku ja perustyökalut

Rengas tulee kuulemma puhkeamaan ennemmin tai myöhemmin, joten keskelle peltoja ei kannata lähteä polkemaan ilman renkaanpaikkaustarvikkeita ja perustyökaluja. Niinpä hankinkin satulalaukun, ja sen sisälle monityökalun ja paikkaustarvikkeita. En kyllä osaa edes vaihtaa renkaan sisäkumia, joten pitäisi varmaan harjoitella kotioloissa…  Tästä johtuen ostin perinteisten paikkojen ja hiilidioksidipatruunan lisäksi jotain ihmeellistä lateksivaahtoa, jonka pitäisi paikata niin sisäkumi kuin itse ulkorengaskin. Jos epäonni osuu kohdalle, toivon todella että tämä ”bottled air magic” toimii… Ainakin olen yrittänyt varautua! Lisäksi hankin myös ohjaustankoon kiinnettevän puhelintelinelaukun navigointia helpottamaan, ja sinne saa myös avaimet ja muuta pikkutavaraa.

Pyörän puhdistus- ja huoltotarvikkeet

En ole ikinä huoltanut pyörääni itse, ja olen yleensä antanut ammattilaistenkin tehdä sen liian harvoin. Meillä on tässä lähellä kiva vakihuolto, joka hoitaa yleensä hommat hyvin ja nopeasti, mutta olen nyt suuressa viisaudessani päätynyt siihen että he pistävät ketjuihin vähän liikaa ja liian tuhtia tavaraa, jolloin ne keräävät hirveästi likaa, joka vuorostaan kuluttaa ketjuja ja likaa vaatteet. Pyöräilyä harrastavat kollegani pesevät ja rasvaavat pyöränsä itse, joten heidän kannustamanaan ja tuotevinkeillään tilasin itsellenikin setin puhdistusainetta ja muita litkuja. Ensimmäinen pesukerta tuntui melkoisen työläältä (se rasva ei meinaa lähteä ketjuista millään), mutta toinen kerta meni jo pikkaisen smoothimmin…

Pyörälamppuja en edes mainitse erikseen, sillä lain mukaan täällä pitää olla pimeällä edessä väritön ja takana punainen lamppu.

Mitä en ole vielä hankkinut, mutta ovat kyllä mielessä tai ainakin jossain haaveissa:

  • tarakkalaukku
  • geelit ja urheilujuomajauheet (pitkiä lenkkejä varten)
  • kypärä (jotain vähän kevyempää ja hengittävämpää nykyisen potan tilalle)
  • aluskerrastot (base layer)
  • pyörätietokone (bike computer)

Vähän ehkä karkaa homma käsistä – vai karkaako? Kaikki hankittu on käytössä, ja tuottanut iloa, helpottanut harrastusta ja/tai lisännyt turvallisuudentunnetta. Olen tottunut ajattelemaan kulutusta pahana, mutta ehkä jossain kohdassa välineurheilu on sen panostuksen arvoinen?

Oletko sinä välineurheilija pyöräilyn tai jonkun muun lajin suhteen?

Seuraa blogia:

Facebook / Instagram Bloglovin

hyvinvointi liikunta oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *