Vuoden ensimmäisellä viikolla treenaamiseen makuun

Vuoden ensimmäinen kokonainen viikko on lähtenyt mukavasti käyntiin ja jopas se päättyykin 😊. Töihin palasin torstaina, se olikin viikon ainoa työpäivä, siis kohtuullisen lempeä töihinpaluu loman jälkeen. Treenit ovat puolestaan alkaneet varsin vauhdikkaasti. Puhuin jo keväällä mahdollisesti valmentajan hankkimisesta treenien järjellistämiseksi, nyt aloitin valmentajan ohjauksessa treenaamisen kohti heinäkuun sadan kilometrin polku-ultraa. Olen jo ensimmäisen viikon aikana todennut, että valmennus laittaa todellakin monipuolistamaan niin juoksuja kuin muitakin treenejä ja ehkä juuri erityisesti niitä muita treenejä – jos minulla ei olisi harjoitusohjelmaa, välttäisin aika pitkälti muut treenit, ja tekisin vain juosten kaikki treenit, koska tykkään juosta.

Maanantai oli viikon lepopäivä, kävin silti rauhallisella kävelyllä (35:25. 3.26 km, avg 107 bpm) aivan vain ulkona liikkumisen riemusta. Tiistain juoksu oli lämmittelylenkki (31:48, 3.76 km, avg 131 bpm )  ja päivän päätreeni oli lihaskunto käsipainojen ja painoliivin avulla (35:55, avg 120 bpm). Juoksun aikana syke lähti todella helposti nousemaan ja pitääkseni sykkeen edes lähellä pk1-tasoa, jouduin kävelemään useitä pätkiä. Välillä syke oikein tuntui rintakehässä, joka tuntui kyllä oudolta.  Sykkeen pamppailu juoksussa saattoi liittyä siihen, että juoksin pitkästä aikaa hieman kirpeämmässä pakkasessa.

Keskiviikkona oli vuorossa mäkivedot peruskuntolenkin lopuksi (1:13:47, 9.84 km, avg 142 bpm). Ilma oli edelleen kirpakka, mutta loivaan mäkeen tehdyt vedot tuntuivat yllättävän mukavilta tehdä, tehoista en tosin juuri välittänyt, tein vain niin kovaa kuin tuntui hyvältä ja pikkusen vielä sen päälle.

Torstaina kävin hulluttelemassa talven ensimmäinen hiihdon (1:00:59, 7.84 km, avg 124 bpm). Aina hiihto ei ole ollut suosikkitreenini, enemmänkin inhokkilaji…   Vauhtihan ei päätä huimaa tällaisessa ”sunnuntai”hiihdossa perinteisellä hiihtotavalla, mutta mukavan matallla sain keskisykkeen pidettyä. Hiihdosta voisi nyt talvikuukausiksi tulla hyvä vaihtelu tuohon pk1-treeniin. Pk1 ei oikein tahdo onnistua tällä hetkellä juosten, joten harjoituksissa joudun käyttämään pitkälti juoksu-kävelykomboa tai vaikkapa sauvakävelyä.

Perjantaina vuorossa oli ”lämmittelynä” kevyt juoksu ihanassa auringonpaisteessa, osin poluilla. Nyt meno tuntui helppolta ja mukavalta, sykekään ei lähtenyt niin helposti nousemaan (42:06, 5.52 km, avg 138 bpm). Juoksun jälkeen oli vuorossa lihaskuntotreeni kehonpainolla (52:06, avg 114 bpm). Treeni tuntui ensimmäistä kertaa tehtynä yllättävän rankalta, mielessä kävi, että oma kehonpaino taitaa olla liikaa mulle…

Lauantai valkeni kuulaana ja kylmänä. Palauttelevalle lenkille lähdin torstain hiihdosta innostuneena hiihtäen (1:30:28, 11.28 km, avg 124 bpm). Lähinnä innostusta toi se, että sain sykkeen pysymään hiihtäen alempana. Hiihdon jälkeen tein lyhyen venyttelysarjan (15:13, avg 88 bpm).

Sunnuntai se vasta kylmä olikin, aamulla lukemat näyttivät -22 astetta ja päivälläkin pakkanen huiteli hieman vajaa kahdessakymmenessä asteessa. Ohjelmaan oli merkitty viikon pitkis ja päätin säästä huolimatta lähteä testaamaan pakkasensietokykyäni… Usein ulkoilu on asenne ja vaatetuskysymys ja niin se oli tälläkin kertaa. Vedettyäni päälle muutaman kerroksen vaatetta päästä varpaisiin, tulin siihen tulokseen alkulenkillä, että minullahan on jopa hieman liian kuuma… Vauhti ei tosin päätä huimannut, lenkin aikana kävelin myös useita pätkiä (2:32:03, 19.06 km, avg 142 bpm).

Liikuntaa tähän viikkoon on tullut jopa 10 tuntia 24 minuuttia ja kilometrejä yhteensä 63.5, joista juoksua on kuitenkin vain 38.2 kilometriä – hiihtokilometrit ovat verottaneet juoksua, mutta se on tässä vaiheessa vuotta vain hyvä asia. Viikkoon on mahtunut monipuolisesti liikuntaa: hiihtoa, kävelyä, juoksua, kehonhuoltoa ja lihaskuntotreenia. Odotan jo innolla seuraavia viikkoja ja sitä miten pääsen haastamaan itseäni valmennusohjelmalla.

Kirkkaita viikkoja,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Vuosi vaihtui kevyesti viikolla 53


Vuoden viimeinen viikko, tällä viikolla alkoi myös uusi vuosi, vuosi 2021! Matkasimme välipäivänä Muonioon ja takaisin, joten liikunnan osalta viikosta tuli kohtuullisen kevyt. Ensi vuoden ensimmäisellä viikolla aloitan myös tavoitteellisen treenaamisen kohti kesän sata kilometristä  polku-ultraa, joten nyt on hyväkin aika ottaa hieman rennommin.

Maanantaina kävin poikkeuksellisesti juoksulenkillä (1:14:25, 10.02 km, avg 134 bpm), koska tiistaipäivän istuin tiiviisti autossa matkalla kohti Muoniota. Ajoimme pohjoiseen Pudasjärven ja Rovaniemen kautta, lähes koko matkan taivaalta tuli alijäähtynyttä vettä ja tie oli tolkuttoman liukas Rovaniemelle asti. Rovaniemeltä pohjoiseen päin keli alkoi olla edes järjellinen talvikeli.

Keskiviikkona pohjoisen sää oli vuodenaikaan nähden varsin leuto ja vaikka lunta riitti tielläkin, maisemat siivittivät nautinnolliseen juoksuun (1:12:05, 10.25 km, avg 141 bpm). Torstaina olikin sitten jo uuden vuoden aatto, jota lähdimme viettämään sisareni perheen mökille hyvin pienellä porukalla. Aamupäivän vauhdikkaiden mäenlaskujen jälkeen aikaa ei enää lenkkeilyyn jäänyt, mutta ihana ulkoilu olikin jo oikein mukavaa liikuntaa yhdessä. Leuto keli on urheilun kannalta hyvä, mutta vuodenvaihteen pakkaset saisivat maiseman näyttämään parastaan, joten olisin oikein mielelläni kyllä ottanut ne pakkasetkin.

Perjantaina kävimme mieheni ja sisareni kanssa lyhyellä kävelyllä (44:07, 3.46 km, avg 107 bpm) mökin ympäristössä ja iltasella nautiskelin lumisateesta otsalampun valossa  jonkinmoisella juoksulenkillä (57:48, 8.32 km, avg 144 bpm).

 

Lauantaina matkasimme länsirajaa pitkin Ouluun ja sieltä kotia kohti Kajaaniin. Etelään päin ajaessa pakkanen matkalla hieman kiristyi ja ilma selkiytyi mukavasti. Näimme jopa valtavan auringon mollotuksen Torniossa. Kaamosaika päättyy Muoniossakin tammikuun alkupäivinä, mutta aina auringon ilmestyminen horisonttiin hämmästyttää etelään päin ajassa kaamoksen keskeltä. Kotona meitä odotti kolausurakka, vaikka ihanat naapurit olivatkin auranneet ajouran pihaan, jotta saimme auton ajettua pihaan asti ❤️.

Sunnuntaina kävin raskailta tuntuvilla jaloilla lenkillä, aluksi ajattelin ettei jouksusta oikein tahdo tulla mitään, mutta kun pääsin poluille ihailemaan sinertyvää iltapäivää, alkoi juoksukin tuntua paremmalta (1:25:25, 11.05 km, avg 138 bpm). Lenkin jälkeen kävin ensin saattelemassa nuorimmaisen  kaverilleen kävellen (48:43, 3.96 km, avg 101 bpm) ja sitten hetken päästä  taas mutkan kautta häntä vastaan ja takasin kotiin  (1:08:40, 5.33 km, avg 107 bpm), joten sain vielä hyvän kävelytreenin juoksun päälle sunnuntain kunniaksi.

Vuoden viimeiseen viikkoon ja vuoden alkupäiviin juoksua ehti tulla siis 39.7 kilometriä, kokonaisuudessaan liikuntaa kertyi 53 kilometriä aikaan 7 tuntia 50 minuuttia. On mahtavaa, kun saa alkaa rakentaa kuntoa hyvältä pohjalta ja suunnata treenejä kohti tulehan kesän haasteita.

Oikein huikeaa vuotta odotellen ja sitä meille kaikille toivoen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys