Joulun juoksut viikolla 52

Jouluviikko alkoi vielä muutamalla työpäivällä. Maanantaina ja tiistaina taivaalta tippui vesiräntää ja aloin jo huolestua valkoisen joulun puolesta. Olin luvannut lapsille, että jouluna on lunta ja vesisade sulatti kovalla vauhdilla lumikasoja. Onneksi lumi kuitenkin pysyi kotipihassa ja lunta alkoi loppuviikosta tulla jo hieman lisääkin ja näin pystyin pitämään lupaukseni… 😬 Joulua on juhlittu perheellä, nautittu yhdessäolosta, pelailtu yksin ja yhdessä, ulkoiltu, juostu, kävelty, tehty oikeastaan kaikkea tavallista vähän rauhallisempaan rytmiin ja enemmän herkutellen.

Maanantaina minulla oli töitä, lapset olivat jo lomalla, lasten viimeinen koulupäivä oli viime viikon perjantaina. Pidin maanantain tavalliseen tapaan lepopäivänä. Tiistaina oli viimeinen työpäivä tänä vuonna ja ennen loman alkua, iltasella kävin rauhallisen kympin lenkin loman kunniaksi.  (1:14:31, 10.05 km, avg 130 bpm).

Keskiviikkona tein muutamat vielä ennen aattoa tehtävät jouluvalmistelut ja oikein hyvin ehdin myös käydä nauttimassa lenkkeilystä  päivänvalon aikana (1:40:55, 13 km, avg 132 bpm). Torstaina oli jouluaatto,  joka vietettiin rauhallisen perinteen mukaisesti. Aamupäivällä tein muutamat päivällisen valmistelut, jotka piti tehdä saman päivän aikana, saunaa, jouluaaton hartaus ja joulupäivällinen. Lapset odottivat jo kovin joululahjojen avaamista. Paketeista paljastuikin varsin toivottuja lahjoja ja minäkin sain lahjoja, joita tarvitsin, mutta en ollut edes osannut toivoa – Sain muun muassa Craftin windstopper -pitkähihaisen ja hierontalahjakortin, molemmat tulivat todelliseen tarpeeseen ja windstopperia olen jo ehtinyt pakkaslenkillä testatakin ja hyväksi todeta.

Perjantaina nukuin pitkään ja nautin joulun rauhasta. Kävin juoksemassa sekä tiellä että lumisilla poluilla (1:13:35, 10.11 km, avg 139 bpm), nautin kovasti poluilla juoksemisesta. Juoksun jälkeen sain hetken kolaillakin pihalla, kun olimme vihdoin saaneet vähän lissä lunta. Tänä vuonna en ole montaakaan kertaa päässyt kolailemaan, kun lunta on tullut sen verran vähän.

Lauantaina  kävin juoksentelemassa osin poluilla (1:21:31, 11.2 km, avg 137 bpm) ja juoksun jälkeen tein pientä kuntopiiriä lähinnä keskivartalotreenin muodossa (30:04, avg 113 bpm). Sunnuntaina juoksin viikon pisimmän ja vauhdikkaimman lenkin (1:44:45, 15.7 km, avg 144 bpm). Enpä tiedä, onko yhtään viisasta juosta vauhdikkainta lenkkiä viikon pisimpänä lenkkinä, ei tuo minun vauhti tällä vauhdikkaimmallakaan lenkillä kovin kova ollut, joten tuskinpa tästä ainkaan haittaa on, ehkä enemmänkin vähän karstoja koneesta, jotta pääsen sitten vuoden alusta aloittmaan vauhtien ja kestävyyden metsästämistä oikein kunnolla. Iltasella kävin lasten kanssa hetken laskemassa mäkeä, olin tosin sen verran jumissa juoksusta, että pulkassa kramppasivat molemmat nivuset, joten ei minusta kauheasti iloa ollut mäenlaskussa…

Viikon kokonaiskilometreiksi kertyi 62.8, joista juoksua oli 60.1 kilometriä. Aikaa liikkumiseen käytin kahdeksan ja puoli tuntia. Ensi viikolla on vielä muutama päivä aikaa keräillä kilometrejä ja liikuntatunteja vuoteen 2020, onpa mielenkiintoista nähdä millainen liikuntavuosi tästä monella tavalla poikkeuksellisesta vuodesta tulee.

Oikein mukavaa ja rentouttavaa vuoden viimeistä viikkoa toivotellen,

-Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys

Poluilla porukalla viikolla 51

Olen tällä viikolla juossut jopa kahteen kertaan porukalla, mikä on aika paljon enemmän kuin tavallisesti… Monen monta viikkoa on mennyt yksin juostessa. Sunnuntaina kävimme miehen kanssa lenkillä, sitä meidän pitäisi harrastaa kyllä enemmän, monesti vain se oma viikkorytmi juoksuissa on aika toisenlainen kuin miehen ja helposti tulee vain tehtyä omia treenejä aivan huomaamatta, että edellisestä yhteislenkistä on jo useampi viikko.

Maanantai oli edelleen viikon kevyt päivä liikunnan osalta, lepoa ja vähän lihaskuntoa (30:40, avg 119 bpm). Tiistaina kävin kympin lenkin pyrkien juoksemaan, mutta pitämään sykkeen kuitenkin kohtuullisen matalalla (1:15:13, 10.08 km, avg 136 bpm). 

Keskiviikon lenkki oli viikon lyhyin lenkki (1:03:39, 8.6 km, avg 138 bpm). Iltapäivällä oli tullut lunta useita senttejä ja vain pääväylät oli ehditty aurata. Osan lenkistä juoksin siis lumipöppörössä, joten syke oli sen mukainen. Mutta miten ihanaa on, että lunta tulee ❄️.

Torstaina touhuilin  töiden jälkeen kotona, kun juoksuryhmän  viestiketjuun alkoi tulla viestejä suunnitellusta yhteislenkistä. Olin jo ajatellut lähteä lenkille, mutta huomasin siinä viestejä lukiessa, että voisin ehtiä juosta hetken yhdessä muiden kanssa. Olipas tosi mukava päästä yhteislenkille ja vähän tutustua enemmän uusiin juoksukavereihin. Juoksimme osaksi poluilla ja juttua riitti, joten minun syke huiteli missä sattuu…  (1:38:00, 13.82 km, avg 154 bpm).

Perjantai piti olla pitkispäivä, mutta edellisen päivän kovasykkeinen lenkki hillitsi selvästi menohaluja ja lenkki jäi tavallista perjantaita lyhyemmäksi (1:23:32, 12.2 km, avg 143 bpm). Osaksi lenkki menikin valokuvatessa – välillä näitä maisemia tahtoo vain ihastella ja nautiskella niistä.

Lauantaina  kävin edellisten juoksujen painaessa lihaksistossa kävelyllä (1:42:40, 10.18 km, avg 116 bpm), vaikkakin ortostaattisen testin mukaan olin palautunut edellisistä treeneistä.

Sunnuntaina lähdimme pitkästä aikaa miehen kanssa juoksemaan poluille. Mies juoksi edellä reitillä, joka oli hänelle tuttu ja minä juoksin perässä, minkä jaloistani pääsin 😅 (1:50:45, 14.01 km, avg 137 bpm). Välillä syke tuntui nousevan aivan liian korkeaksi, mutta helpommalla pätkillä syke tasoittui, eikä lenkki loppujen lopuksi niin rankka ollutkaan, miltä aluksi vaikutti. Huomaan, että harjoittelen aivan liian vähän juoksua poluilla, joten kevään aikana polkujuoksua pitää tulla enemmän. Tosin polkujuoksu lumisohjossa ja pienillä poluilla saattaa joka tapauksessa olla aika haastavaa, vaikka sitä enemmänkin treenaisi…

Yhteensä tämän viikon kilometrit olivat 70.5, joista juoksua oli 58.7 kilometriä. Ihmeen paljon noita kilometrejä viikkoon karttuu, vaikken niitä mitenkään erityisesti metsästä. Tuollainen 50 – 60 kilometriä juoksua viikkoon, tuntuu tällä kunnolla olevan aivan tavallista kauraa, silti siitä enemmän, esimerkiksi joulukuun  80 kilometrin viikko tuntui jo aika massiiviselta rypistykseltä. Aikaa liikkumiseen käytin kymmenen tuntia. Silti viikkoon on ehtinyt mahtua jouluvalmisteluja leivän leipomisesta suklaataloon asti 😊.

Seuraava viikko onkin jo jouluaaton viikko, joulun odotus tiivistyy kohta jo lasten jännitykseen – joulunodotuksessa parasta on lasten odotuksen seuraaminen. Tänään on haettu kuusikin metsästä odottelemaan koristelua 🎄.

Ihanaa joulunodotusta,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä  sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

Hyvinvointi Oma elämä Liikunta Terveys